
Zahra Alijani osoitti epäilijöille menestyvänsä
Afganistanilainen Zahra Alijani opiskeli Suomessa kirjanpitäjäksi ja eteni urallaan esihenkilöksi. Hänestä maahanmuuttajille tulee antaa mahdollisuus näyttää kykynsä työelämässä.
Zahra Alijani jos kuka tietää, mihin maahanmuuttaja voi yltää, jos on motivoitunut ja tekee parhaansa.
Perheensä kanssa Afganistanista Suomeen muuttanut nainen opiskeli ammattikoulussa taloushallintoa ja pääsi töihin tilitoimistoon. Lyhyessä ajassa hän on edennyt esihenkilöksi ja yrityksen osakkaaksi.
Alkuun pääsy suomalaisessa työelämässä vaati kuitenkin paljon työtä. Oulussa merkonomiksi opiskellut Alijani kertoo, että hän haki harjoittelupaikkaa useasta tilitoimistosta. Suomen kielellä tehdyistä opinnoista huolimatta työnantajat eivät lämmenneet maahanmuuttajataustaiselle hakijalle.
Espoolaisen tilitoimisto Taloustaivaan kohdalla vihdoin tärppäsi, kun Alijanin opettaja oli häntä paikkaan suositellut. Muutaman kuukauden harjoittelujakson aikana Alijani osoitti kykynsä. Hänet palkattiin taloon vakituiseen työsuhteeseen.
– Koulussa olin oppinut kirjanpidon ja palkkahallinnon perusasiat, mutta käytännön työssä suomen kielellä selviäminen oli aluksi vaikeaa. Vähitellen kielitaitoni karttui ja opin koko ajan uutta. Suomenkieliset kollegani auttoivat tässä kiitettävästi, Alijani muistelee.
Kolmessa vuodessa Alijanin ammatillinen osaaminen ja kielitaito olivat jo sillä tasolla, että hänet nimitettiin kirjanpitäjien esihenkilöksi. Sittemmin hänet on kutsuttu myös yrityksen osakkaaksi.

Maahanmuuttajista apua osaajapulaan
Taloustaivaan kymmenestä työntekijästä neljä on maahanmuuttajaa. Yrityksen vuonna 2018 perustanut Anneli Rosenberg kertoo, että ilman heidän työpanostaan toimisto olisi suurissa vaikeuksissa. Taloushallinnon ammattilaisista on Suomessa kova pula, ja pienen tilitoimiston on vaikea kilpailla työmarkkinoilla isoja kilpailijoita vastaan.
Rosenberg oivalsi, että Zahra Alijanin tavoin taloushallintoa opiskelevista maahanmuuttajista voisi löytyä yritykselle muitakin motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä.
Alijanin mukaan omista kokemuksista on ollut paljon hyötyä, kun hän on perehdyttänyt uusia työntekijöitä työtehtäviinsä. Maahanmuuttajan integroituminen suomalaiseen työelämään riippuu monesta tekijästä, mutta eniten siihen vaikuttavat kielitaito ja kulttuurierot.
– Oman kokemukseni mukaan suurimmat haasteet ovat kielimuurin ylittäminen ja suomalaisen työelämän kirjoittamattomien sääntöjen ymmärtäminen. Paljon on kiinni myös siitä, kuinka vastaanottavainen työyhteisö on, Alijani sanoo.
Hyvä perehdytys ja ilmapiiri ratkaisevat
Alijanin mielestä työpaikalla tarjottava kielikoulutus tai mentorointi voi helpottaa merkittävästi integroitumista. Tärkeintä on luoda ilmapiiri, jossa maahanmuuttajataustaiset työntekijät tuntevat olevansa osa työyhteisöä.
Perehdytyksessä tärkeintä on selkeys ja kärsivällisyys.
– Perehdytyksessä tärkeintä on selkeys ja kärsivällisyys. On hyvä muistaa, että monet maahanmuuttajat opettelevat paitsi uuden työn, myös uuden maan työkulttuuria.
Alijani sanoo, että selkeä työnkuva, hyvin dokumentoidut ohjeet ja mahdollisuus kysyä neuvoa kollegoilta helpottavat oleellisesti työtehtävien haltuunottoa. Myös maahanmuuttajan on oltava motivoitunut oppimaan uutta. Lisäksi hänen on uskallettava kysyä neuvoa, jos jokin asia askarruttaa.
– Oma-aloitteisuus ja halu kehittyä auttavat paljon. Työnantajan taas kannattaa panostaa avoimeen viestintään ja tarjota mahdollisuuksia kielitaidon kehittämiseen.
Suomea puhutaan kahvipöydässäkin
Kansainvälisestä henkilöstöstä huolimatta suomi on pidetty tilitoimiston työkielenä. Myös kahvipöydässä yhteiseksi kieleksi on sovittu suomi, jotta kielitaito karttuu myös vapaamuotoisissa keskusteluissa.
Kirjanpitäjän vaativassa työssä suomen tai ruotsin hallinta on Suomessa käytännössä välttämätöntä, sillä taloushallinnon perusteiden ohella on osattava tulkita esimerkiksi verosäännöksiä, työehtosopimuksia ja monimutkaista lakitekstiä.
Useimmat asiakkaatkin haluavat asioida tilitoimiston kanssa omalla äidinkielellään. Alijani sanoo törmänneensä alussa ennakkoluuloihin, jotka kohdistuvat ulkomaisella korostuksella suomea puhuvan kirjanpitäjän osaamiseen.
– Asiakas saattoi luulla, etten ymmärtänyt jotakin asiaa. Epäilyt ovat hälvenneet, kun olen todistanut käytännössä ammattitaitoni, Zahra Alijani sanoo.
Moni haluaa näyttää kykynsä
Alijani korostaa, että monella maahanmuuttajalla on vahva motivaatio ja halu näyttää kykynsä.
Tällainen asenne on mille tahansa työyhteisölle arvokas voimavara, jota ei kannata jättää hyödyntämättä.
Hän korostaa, että eri taustoista tulevat työntekijät tuovat erilaisia näkökulmia, osaamista ja kokemuksia. Se voi tehdä yrityksestä entistä kilpailukykyisemmän ja luovemman.
Suomen kielen taito ei välttämättä kerro, kuinka hyvä henkilö on työssään.
– Tärkeintä on antaa ulkomaalaiselle mahdollisuus päästä kokeilemaan työtä. Suomen kielen taito ei välttämättä kerro, kuinka hyvä henkilö on työssään.
Jokaisella työpaikalla on omat pelisääntönsä, joita kaikkien pitää noudattaa. Alijani toivoo kuitenkin, että työnantaja osoittaa myös arvostusta ja kunnioitusta erilaisista taustoista tulevien kulttuureita ja tapoja kohtaan.
Tilitoimistossa monikulttuurisuutta pidetään rikkautena. Toimistolla järjestetään esimerkiksi joka kuukausi yhteinen aamiainen, johon jokainen työntekijä valmistaa vuorollaan oman kotimaansa tyypillisiä ruokia. Yrityksen kesäjuhlissa soi kunkin maan hittimusiikki.
Tiivis työyhteisö on Alijanille tärkeä, mutta muutenkin hän kertoo viihtyneensä Suomessa. Hän arvostaa turvallista ja toimivaa yhteiskuntaa. Rasismia hän ei ole täällä kohdannut. Ulkomaalaisten syrjinnästä hänellä on kokemusta Iranista, jonne perhe muutti ensin Afganistanista.
– Suomessa ulkomaalaisia kunnioitetaan, ja laki on kaikille sama.
Alijani on parhaillaan vanhempainvapaalla. Mieli tekee kuitenkin jo takaisin töihin. Työuraa on vielä paljon jäljellä, mutta hän on tutustunut jo omaan eläketurvaansa.
– Suomalainen työeläkejärjestelmä on mielestäni oikeudenmukainen ja kannustava. Se perustuu työntekoon ja siihen, että jokainen kerryttää eläkettä oman panoksensa mukaan. Tämä motivoi tekemään työtä pitkäjänteisesti.
Maahanmuuttajat työllistyvät entistä paremmin
Maahanmuuttajataustaisen väestön työllisyysaste on noussut selvästi vuosikymmenen aikana Suomessa. Vuonna 2022 heidän työllisyysasteensa nousi ensimmäisen kerran yli 70 prosentin.
Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisen väestön työllisyysasteiden ero oli kaventunut kuuteen prosenttiyksikköön vuoteen 2022 mennessä. Vielä vuonna 2016 ero oli lähes 15 prosenttiyksikköä.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui noin 571 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä vuonna 2023. Heistä joka kuudes on syntynyt täällä. Maahan muuttaneista valtaosalla oli jonkin Euroopan (55 %) tai Aasian (36 %) maan kansalaisuus.
Syntymämaista yleisimpiä ovat Viro, Ruotsi, Irak, Venäjä, Kiina, Ukraina, Somalia, Intia, Thaimaa ja Filippiinit.