Hanén: YEL-työtulosta luovuttava

Vaikka olisi kuinka kiire, teen joka aamu lyhyen joogaharjoituksen, kertoo Liisa Hanén.

Se antaa perspektiiviä, samoin aamukahvi. Vasta sen jälkeen Mikro- ja yksinyrittäjien (MYRY) puheenjohtaja tarttuu puhelimeen. Sähköposti on tukossa ja puhelin soi melkein koko ajan.

– MYRY:stä on tullut päätyöni, sanoo liikunta- ja joogaohjaaja.

Aamupäivän aikana Hanén on jo ehtinyt maahanmuuttajayrittäjien tapahtumaan. Lisäksi hän on antanut monta tuntia YEL-neuvontaa.

Hanén kertoo pitävänsä haasteista. Hän kuvailee itseään sinnikkääksi ja periksiantamattomaksi.

– Mieheni mukaan olen jääräpäinen, niin hyvässä kuin pahassa.

Se on hyvä, sillä töitä riittää. Ajat ovat harvinaisen kovat yrittäjille: ensin oli korona, sitten tuli ostovoimaa leikannut inflaatio. Sen jälkeen yrittäjän eläkelaki (YEL) uudistettiin ja alkoivat YEL-työtulotarkistukset. Syyskuussa hallitus nosti yleistä arvonlisäveroa (ALV), ja vuoden vaihteessa poistuu pienituloisia yrittäjiä helpottanut ALV:n alarajahuojennus.

Yhä useampi yhdistelee yrittäjyyttä ja palkkatyötä

Julkisuudessa yrittäjät esitellään usein suurituloisina menestyjinä. Todellisuudessa yrittäjien mediaaniansio on 2 700 euroa kuukaudessa (2022).

Suurin osa yrittäjistä on mikro- tai yksinyrittäjiä. Yhä useampi yhdistelee palkkatyötä ja yrittäjyyttä. On freelancereita, alustataloutta, kevytyrittäjiä, vuokratyötä ja tietysti myös perinteisiä ammatinharjoittajia, jotka yrittävät tulla toimeen muuttuvassa maailmassa.

Tähän työelämän ja yrittäjyyden murrokseen MYRY on perustettu.

– Jäseniksi on liittynyt kaikenlaisia ihmisiä pelikoodareista koirantrimmaajiin. Näitä ihmisiä ei ole kuunneltu päätöksenteossa oikeastaan koskaan.

Sen Hanén tajusi kerätessään YEL-uudistusta vastustavaa adressia vuonna 2022. Nimiä kertyi lopulta 67 000. Pelkästään adressin kommentteja oli yli 20 000 kappaletta.

– Luin niitä yrittäjätarinoita yhden yön, ja päätin lähteä tälle tielle.

Uudistus lässähti, laastariksi tarkistuksia

Viime vuonna voimaan tullut YEL-uudistus ei mullistanut yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvaa.

Eläkevakuutus perustuu edelleen YEL-työtuloon. Sen tulisi vastata palkkaa, jonka yrittäjä maksaisi samaa työtä tekemään palkkaamalleen ihmiselle.

Uudistus viilasi ja yhdenmukaisti käytäntöjä, joilla YEL-työtulo määritellään eläkeyhtiöissä. Nyt yhtiöt tarkistavat yrittäjien työtulon kolmen vuoden välein. Tarkistuksilla parannetaan yrittäjien eläketurvaa ja lisätään alijäämäisen järjestelmän kestävyyttä.

Maksimissaan YEL-maksu on voinut nousta 85 euroa kuukaudessa. Työeläkeyhtiöiden mukaan viime vuoden tarkistuskierrokset ovat sujuneet ilman suurempia ongelmia.

Hanénin mukaan tarkistukset ovat ajaneet yrittäjiä ongelmiin, jopa lopettamaan yrittäjätoiminnan. Hän näkee tarkistukset laastarina, joka ei ratkaise varsinaista ongelmaa: jähmeä YEL-työtulo ei vastaa muuttuvan työelämän tarpeita.

– YEL:n täytyy perustua yrittäjän todellisiin ansiotuloihin, kuten palkansaajilla. Mikään muu ei ole oikeudenmukaista, eikä järkevää.

YEL-työtulosta todellisiin ansioihin

Jos sekä yrittäjien että palkansaajien eläketurva perustuisi ansiotuloihin, sukkuloiminen työsuhteiden ja yrittäjyyden välillä helpottuisi. Pienestäkin yrittäjäkeikasta kertyisi eläkettä, toisin kuin nyt.

Ennen kaikkea uudistus toisi yrittäjän elämään ennustettavuutta. Kun maksu seuraisi tuloja, yrittäjän olisi helpompi suunnitella omaa talouttaan.

– Meillä on jo tulorekisteri, pyörää ei tarvitsisi keksiä uudelleen. Nykyinen järjestelmä myös työllistää aika paljon tarkistuksineen ja määrityksineen. Eikö näin olisi paljon tehokkaampaa?

Iso pointti on myös eläketurvan selkeys. Jos palkansaajan ja yrittäjän eläke yhtenäistettäisiin, kansalaisten olisi helpompi hahmottaa eläketurvan kokonaisuus.

– Ongelma on täysin ratkaistavissa, mutta keskustelu koetetaan torpata älyllisesti epärehellisillä argumenteilla.

Ennakot yrittäjille tuttua

Todellisiin tuloihin siirtymistä vastustavat huomauttavat, että järjestelmä ei toimisi kaikissa yritysmuodoissa. Entä toiminimiyrittäjät ja muut, jotka eivät ole tulorekisterissä? Miten heidän todelliset tulonsa katsottaisiin?

– En näe mitään syytä, miksi ennakkoverojärjestelmää ei voisi käyttää myös yrittäjän eläkkeissä, Hanén perustelee.

Ennakkoveron maksaminen on tuttua yrittäjille. Ennakko eli etukäteen maksettava tulovero perustuu arvioon vuoden tuloista. Tältä pohjalta maksettaisiin myös eläkemaksu. Ylä- tai alakanttiin mennyt arvio tasattaisiin vuoden lopussa, aivan kuten tehdään ennakkoverojenkin kanssa.

– Se on vertailukelpoinen ansiotulo, todellinen verotettava ansio. Se on lähestulkoon sama asia kuin se, kuinka paljon maksat itsellesi palkkaa.

YEL rahastoinnilla tasapainoon

Toinen, monien mielestä vakavampi ongelma on yrittäjän eläkejärjestelmän alijäämä.

Vuosittain kerättävät työeläkemaksut eivät riitä kattamaan maksussa olevia eläkkeitä. Puuttuvan osuuden maksaa valtio eli käytännössä veronmaksajat.

Osuus on ollut jyrkässä kasvussa: vuonna 2017 valtion osuus eläkemenosta oli kuusi prosenttia. Tänä vuonna valtio maksaa jo arviolta 30 prosenttia yrittäjien eläkkeistä. Rahassa summa on noin 500 miljoonaa euroa.

Tilanne ei olisi läheskään näin vaikea, jos yrittäjän eläkkeitä olisi rahastoitu. Hanénin mielestä ei ole liian myöhäistä, mutta mistä alkupääoma?

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että rahaa tarvittaisiin 9 miljardia euroa, jos rahastointiaste olisi yhtä suuri kuin työntekijöiden eläkkeissä.

– Tähän ei velkaisella valtiolla ole varaa, mutta jos valtio lainaisi yrittäjille jonkun alkupääoman, ja se maksettaisiin korkoineen takaisin.

Nykyisten sääntöjen mukaan lainarahalla ei saa sijoittaa. Mutta jos laki uudistetaan, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu, tämän poikkeuksen voisi hoitaa samalla.

– Meillä on erinomaiset näytöt eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnasta. Pikkuhiljaa se tasapaino alkaisi palautua.