Eläkeuutisia muista maista
Ulkomailta-palsta kokoaa eri lähteistä muiden maiden eläkeuutisia ja maaesittelyn. Tällä kertaa lähemmässä tarkastelussa on Saksan eläkejärjestelmä.
CHILE
Neljännes eläkevaroista nostettu ennakkoon
Pandemian takia Chilen kongressi päätti, että vakuutetut saavat nostaa kolmannen kerran osan eläkesäästöistään ennakkoon.
Ensimmäisellä kerralla nosto-oikeutta käytti hyväksi yli 10 miljoonaa, toisella kerralla yli 8 miljoonaa ja kolmannella kerralla kuusi miljoonaa vakuutettua. Chilessä on vajaat 19 miljoonaa asukasta.
Yhteensä eläkesäästöistä on nostettu noin neljännes eli 50 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Nostetut eläkevarat ovat pois tulevista eläkkeistä. Nostojen yhteismäärä vastaa monelle useamman vuoden eläkekarttumaa. Keskimäärin yksittäinen nosto on ollut arvoltaan 2 000 dollaria. Ne, joiden eläketilit ovat tyhjiä, saivat huhtikuun noston yhteydessä rahahyvityksen.
Lähteet: IPRA konferenssi 24.6.2021, Reuters 27.4.2021
ARGENTIINA
Äideille eläkehyvitys
Argentiinan hallitus päätti myöntää äideille eläkehyvityksen. Hyvitys annetaan 60 vuotta täyttäneille äideille, joiden työura ei ole tarpeeksi pitkä, jotta he saisivat jäädä vanhuuseläkkeelle.
Eläkkeelle jäämistä varten vaaditaan vähintään 30 vuoden työura.
Hyvitys toimii niin, että jokainen kasvatettu lapsi pidentää laskennallista työuraa yhdellä vuodella ja adoptoitu tai vammainen lapsi pidentää työuraa kahdella vuodella.
On laskettu, että noin 155 000 naista voi jäädä heti eläkkeelle, koska hyvityksen myötä vanhuuseläkkeen edellytykset täyttyvät. Hallituksen mukaan hyvitys luotiin, koska eläkkeissä haluttiin antaa arvo äitien tekemälle hoivatyölle.
Lähteet: SSA International Update, August 2021, Aljazeera 5.8.2021
VENÄJÄ
Avokätinen indeksikorotus
Presidentti Vladimir Putin ilmoitti elokuussa duuman eli parlamentin alemman kamarin vaalien alla kertaluonteisesta 115 euron (10 000 ruplaa) eläkekorvauksesta. Kertakorvaus maksetaan kaikille eläkeläisille syyskuussa 2021.
Korotus on merkittävä, kun keskimääräinen vanhuuseläke on noin 200 euroa kuukaudessa.
Eläkkeitä tarkistetaan helmikuussa vähintään hintaindeksin mukaan ja mahdollisesti huhtikuussa valtion eläkekassan tulokehityksen mukaan. Elokuussa tarkistetaan vielä erikseen työssäkäyvien eläkeläisten eläkkeitä. Lisäksi hallitus päättää erillisistä kertakorotuksista.
Lähteet: Venäjän eläkekassa, Daily Sabah 24.8.2021
RUOTSI
Työeläkelisä hämmentää vanhuuseläkeläisiä
Eläkeviraston syyskuusta alkaen maksama uusi etuus, työeläkelisä (inkomstpensionstilläg) on tuottanut joukon pettyneitä eläkkeensaajia. Monikaan heistä ei ymmärrä etuuden teoreettista laskentaperustetta ja sitä, että kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset eivät saa korotusta.
Työeläkelisä aiheutti jo sen valmisteluvaiheessa soraääniä Eläkeviraston ja eläkepäättäjien suunnalta. Verorahoitteisen etuuden katsotaan sopivan huonosti maksuperusteisen työeläketurvan täydentäjäksi.
Eläkelisän tavoitteena on korottaa matalapalkka-aloilla pitkän työuran tehneiden työeläketurvan tasoa. Etuus jyvitetään niille, joiden työeläke on 900–1 700 kruunua kuukaudessa. Aikaisintaan 65 vuoden iässä maksettava etuus on enintään 600 kruunua kuukaudessa ja se on verotettavaa tuloa. Eläkelisä lasketaan suhteessa 35 tai 40 vuoden työuran pituuteen syntymävuodesta riippuen.
Lähteet: Pensionsmyndigheten, Aftonbladet 16.9.2021
ISO-BRITANNIA
Peruseläkkeisiin ei jättikorotusta
Ison-Britannian peruseläke indeksoidaan vuosittain niin sanotun triplalukon mukaan. Indeksointiin valitaan korkein seuraavista: palkkakehitys, hintakehitys tai 2,5 prosentin korotus.
Pandemia mullisti työmarkkinat. Viime vuonna etenkin monet pienituloiset menettivät työnsä ja monen muun tulot tippuivat. Alkuvuonna ansiotulot ovat kasvaneet varsin voimakkaasti.
Eräiden ennusteiden mukaan ansiotulot ovat kasvaneet jopa kahdeksan prosenttia. Tilastokeskuksen arvion mukaan tosiasiallinen kehitys on heikompaa.
Valtionvarainministeri Rishi Sunak päätti, ettei ansiotulojen kehitystä huomioida ensi vuoden indeksissä. Asiantuntijat ovat ehdottaneet, että indeksi seuraisi ansiotulojen muutaman vuoden kehitystä yksittäisen vuoden sijasta.
Lähteet: Financial Times 8.7.2021, Financial Times 15.6.2021, IPE 7.9.2021
NÄIN SAKSASSA
Tasapainoa kohti
Väkiluku 83,2 miljoonaa
Elinajan odote miehillä 78,6 ja naisillla 83,3 vuotta Eläkeikä 65 vuotta ja 9–10 kk.
Saksan eläkejärjestelmän rahoituksessa huomioidaan eliniän muutoksen lisäksi työllisyydessä tapahtuva kehitys. Lakisääteinen eläkevakuutus (Gesetzliche Rentenversicherung) hyödyntää automaattisia vakauttajia sopeuttaakseen järjestelmää talouden ja väestön ikärakenteen muutoksiin.
Eläkkeiden indeksitarkistukset seuraavat palkkakehitystä, mutta jos eläkkeensaajien määrä suhteessa vakuutettujen määrään kasvaa, heikentää se indeksitarkistusta. Päinvastaisessa tapauksessa indeksi kasvaa.
Indeksitarkistuksiin vaikuttavat myös eläkemaksumuutokset. Indeksi toimii leikkurina, jos eläkemaksua on jouduttu nostamaan edellisvuosina. Suojamekanismin mukaisesti tarkistus ei voi olla negatiivinen, ja eläkkeen määrä säilyy vähintään samalla tasolla. Hyvän talouskehityksen vallitessa indeksitarkistukset ovat viime vuosina olleet verrattain hyviä väestön ikääntymisestä huolimatta.
Eläkejärjestelmän juuret ulottuvat 1880-luvulle. Se kattaa nykyisin valtaosan yksityisalojen työllisistä. Maatalousyrittäjillä, itsenäisillä ammatinharjoittajilla sekä julkisella sektorilla on omat eläkejärjestelmänsä. Yrittäjät jäävät myös pääasiassa eläkevakuutuksen ulkopuolelle. Runsas puolet työntekijöistä kartuttaa täydentävää lisäeläketurvaa työnantajien tarjoamissa järjestelmissä.
Järjestelmä rahoitetaan ilman rahastointia eläkemaksuilla ja valtion osuuksilla. Eläkemaksuja maksavat sekä työnantajat että työntekijät. Maksu on jaettu tasan molemmille osapuolille kokonaismaksun ollessa 18,6 prosenttia. Valtio rahoittaa eläkemenoista noin neljänneksen.