Miksi YEL on niin vaikea uudistaa?

Tässä lehdessä pääaiheena on YEL eli yrittäjän eläkevakuutus, joka on jälleen politiikan kehityspöydällä. YEL on oppikirjaesimerkki poliittisen päätöksenteon ongelmavyyhdistä: kaikki tietävät, että jotain pitäisi tehdä, mutta mikään ratkaisu ei toistaiseksi ole ollut riittävä. Ratkaisua on etsitty jo vuosikymmenten ajan.

Poliittisen päätöksenteon ytimessä eivät ole pelkästään keinot vaan myös arvot: se, mitä pidetään oikeudenmukaisena ja hyväksyttävänä. YEL:ssa vastakkain ovat toisaalta yrittäjän vapaus ja autonomia, toisaalta pakollinen ja kollektiivinen sosiaalivakuutus. YEL on toisille turvaverkko, toisille pakkovero. Erimielisyys kiteytyy kysymykseen siitä, onko valtiolla oikeus – ja jos on, niin missä määrin – päättää yksilön puolesta.

YEL-kompromissi on edelleen tavoittelemisen arvoinen.

YEL:ssa intressit ovat hajallaan, koska yrittäjät eivät ole yhtenäinen ryhmä. On yksinyrittäjiä ja työnantajayrittäjiä, alustatalouden toimijoita sekä pää- ja sivutoimisia yrittäjiä. Sama YEL-ratkaisu voi lisätä yhden ryhmän turvaa ja samalla romuttaa toisen kassavirran. Yrittäjien yhteistä tahtotilaa ei ole helppo löytää kompromissin pohjaksi.

Poliittinen riski on vahvasti läsnä YEL:n muutoksissa. Muutokset YEL-maksussa näkyvät välittömästi yrittäjän arjessa, kun taas hyödyt – parempi eläke- ja sosiaaliturva – ovat epämääräisempiä ja kaukana tulevaisuudessa. YEL-maksujen korotuksilla on vaikea voittaa vaaleja.

YEL:n suurin ongelma eivät taida kuitenkaan olla toimimattomat yksityiskohdat, vaan yleisen luottamuksen heikentyminen. Lisäksi YEL:sta on kasvanut poliittisessa keskustelussa eläkevakuutusteemaa suurempi, yrittäjyyden symboli. YEL:ia kuormittavat myös heijastusvaikutukset muualle yhteiskuntaan ja epäilemättä myös turnausväsymys, koska uudistusta on yritetty niin kauan siinä onnistumatta.

YEL-kompromissi on kaikesta huolimatta edelleen tavoittelemisen arvoinen. Jatkaminen ilman riittävää uudistusta on myös valinta, jolla on omat seurauksensa. Tärkeintä olisi palauttaa kokemus oikeudenmukaisuudesta ja reiluudesta – tai ainakin luoda uskottavat askelmerkit sitä kohti. Kompromissiksi riittäisi ratkaisu, jonka kanssa voidaan elää. Se ei poistaisi erimielisyyttä, mutta tarjoaisi tavan hallita sitä.

Tuovi Rautjoki
päätoimittaja, viestintäjohtaja
Eläketurvakeskus
@TuoviRautjoki