Talouden sanat johtavat harhaan
Miksi talouskeskustelua on vaikea ymmärtää? Ehkä siksi, että taloudesta puhutaan niin hämärästi.
Osa talouden sanoista johtaa aivan tahallisesti harhaan. Aina siitä ei ole haittaa. Ei synny suurta vahinkoa, kun kömpelön organisaation johto ilmoittaa, että organisaatio on tästedes ketterä. Syntyy ainoastaan hilpeyttä työntekijöiden keskuudessa.
Korulauseet ja kaunopesu ovat jokapäiväisiä ilmiöitä. Pörssiyhtiö julistakoon ihan rauhassa olevansa vastuullinen, sillä kukaan ei ota julistusta tosissaan eikä edes tiedä, mitä vastuullisuus juuri tänään tarkoittaa.
Sanoja muotoillaan jatkuvasti lisää niin asiakkaiden, sijoittajien kuin ennen kaikkea päättäjien ohjailemiseksi. Kilpailukyky tarkoittaa kehnoja palkkoja. Suomen etu tarkoittaa sen etua, joka sanoo Suomen etu.
Taloutta seuraaville on kerrottu, että metsäteollisuus on talouden veturi, että telakkateollisuus on talouden veturi, että kasvuyritykset ovat talouden veturi, että investoinnit ovat talouden veturi, että vihreä siirtymä on talouden veturi, että pääkaupunkiseutu on talouden veturi ja että Kainuu on talouden veturi. Vetureita on, mutta juna ei liiku, sillä veturi on pelkkä kielikuva.
”Lähihistorian taitavin sanankäyttäjä on Fazer.”
Kielikuvien tarkoitus on, että tottuisimme niihin ja alkaisimme uskoa niiden olevan totta, että unohtaisimme niiden olevan sitä mitä ne ovat, eli vain kielikuvia.
Lähihistorian taitavin sanankäyttäjä on makeisyhtiö Fazer. Se taisteli näyttävästi niin sanottua makeisveroa vastaan ja sai puolelleen sekä median, suuren yleisön että lopulta myös maan hallituksen.
Mitään makeisveroa ei kukaan tosin ollut säätämässä, makeisvero oli Fazerin itse keksimä sana. Kyse oli vain siitä, että makeisten alennettu arvonlisävero olisi muutettu normaaliksi, toisin sanoen samalle tasolle kuin vaikkapa vaatteista, saippuasta ja vesijohtovedestä maksettava vero.
Pahimmanlaatuisia harhasanoja ovat ne, joita ei ole edes tarkoitettu harhasanoiksi. Talouden keskeisin sana eli kasvu on ilmeisen vilpittömästi lainattu luonnosta. Valitettavasti talouden kasvu on aivan eri asia kuin luonnon kasvu. Ne ovat pikemminkin toistensa vastakohdat. Kun talous kasvaa, luonnonvarat eivät kasva, vaan ehtyvät. Kasvu on vähenemisen lisääntymistä.
Aina kun kielikuvia lainataan luonnosta, ollaan karikkoisilla vesillä. Huomasitte varmaan, että edellisen lauseen kielikuva on lainattu luonnosta.
Kolumnisti Pekka Seppänen on riippumaton talouden tarkkailija.