Päätoimittajat taituroivat sanankäyttäjinä myös rivien välissä

Päätoimittajina kukin heistä on työssään vaikuttanut Eläketurvakeskuksen julkaiseman Työeläke-lehden sisältöpainotuksiin. Heille niin kuin lukijoilleenkin lehti ilmentää työeläkealan yhteistä identiteettiä.

Työeläke-lehti on ilmestynyt 60 vuoden ajan. Edelleen lehden tarkoitus on säilynyt kirkkaana, ja lehti profiloituu työeläkealan ammatti- ja sidosryhmälehtenä.

Konkarit tunsivat toimintakentän

– Olemassaolonsa ajan lehti on tarjonnut työeläkealan foorumin, jossa eri toimijat voivat jakaa näkemyksiään, vuosina 1991–2001 päätoimittajana työskennellyt Pirkko Jääskeläinen, 81, tiivisti lehden tarkoituksen.

​Jääskeläinen tunsi kentän hyvin ja tiesi, että lehti on ollut etenkin alkuvuosina tärkeä tiedonvälittäjä. Lainsäädäntö- ja etuusuudistuksissa lehti on kertonut muutosten vaikutuksista, julkaissut soveltamisohjeita, mutta toteuttanut myös journalistista tehtäväänsä keskustelun herättäjänä.

Reijo Ollikaisen, 78, pesti lehden johdossa 2002–2009 osui aikaan, jolloin vuoden 2005 suurta eläkeuudistusta ensin valmisteltiin ja sitten lakien voimaantulosta viestittiin. Ollikainen pitää tärkeänä yhteisen ymmärryksen luomista.

– Keskityimme erityisesti siihen, että lehti olisi ajankohtaisuudessaan relevantti. Koin velvoitteekseni vakuuttaa lehdessä, että eläkejärjestelmä on kestävä ja oikein rakennettu pitkälle tulevaisuuteen.

– Sillä järjestelmään ei aina luotettu, ja varsinkin nuoremmat ihmiset epäilivät, täytettäisiinkö lupaukset, Ollikainen sanoi.

Jääskeläinen nyökkäili vieressä ja totesi, että lehti on auttanut lukijoita reagoimaan muutoksiin sekä yhteiskunnassa että eläkejärjestelmässä. Lehden rooliin alan sidosryhmälehtenä sopii, että se kokoaa kentän keskustelemaan yhteisistä, isoista ja vaikeistakin aiheista.

– Toimituksen tehtävänä oli tarjota tutkitun tiedon lisäksi myös oivaltavaa ja syvällistä analyysia, Jääskeläinen muistutti.

He myös johtivat viestintäosastoa, jossa lehden sisällöt on toimitettu omana tuotantona aina lehden perustamisvuodesta 1965 lähtien.

Lehti puhuttelee yhä laajempia yleisöjä

Toimitustyössä Ollikainen korosti, että lehden tuli olla ajankohtaisuudessaan relevantti. Tähän pöydän vastapuolella Ollikaisen seuraaja ja nykyään Verohallinnon viestintäjohtaja Kati Kalliomäki, 62, tarttui ja jatkoi puhetta saumattomasti.

– Halusimme myös, että lehti olisi helposti lähestyttävä ja kiinnostava. Siksi teimme sisältöjä, jotka puhuttelivat sekä asiantuntijoita että laajempaa yleisöä.

– Keskustelun herättäjänä lehti on ollut tärkeä osa alan identiteettiä, hän kiteytti.

Kalliomäki toimitti lehteä vuosituhannen alkupuolella ensin toimituspäällikkönä ja päätoimittajana tuotteliaan kymmenvuotiskauden (2009–2019). Kalliomäki muistaa mainita myös sisarlehden, vuotta myöhemmin perustetun Arbetspensionin, jolla on uskollinen ruotsinkielinen lukijakuntansa.

Nykyinen päätoimittaja Tuovi Rautjoki, 49, on työskennellyt vuodesta 2019 lähtien. Tänä aikana hän on nähnyt talouspuheen ja valtion budjettiahdinkoon keskittyvän yleisen julkisen keskustelun vallanneen tilaa yhä enemmän. Työeläke-lehtikin toimii tässä todellisuudessa, jossa heikkenevä työllisyys, ikääntyvä väestö ja heikko taloustilanne yrittävät horjuttaa myös työeläketurvan perustaa.

Lehti lisää ymmärrystä eläketurvasta

Rautjoki tähdentää, että yhä edelleen lukijat etsivät lehdestä argumentteja osallistuakseen eläketurvaa koskeviin keskusteluihin.

Sisältövalinnoillaan lehti voi lisätä avoimuutta ja osoittaa kykyä tarttua myös vaikeisiin aiheisiin. Lehden yhtenä kohderyhmänä on myös media. Teemojen taustoittajana ja juttunäkökulmillaan lehti lisää yleisönsä ymmärrystä eläketurvasta.

– Haluamme edelleen tarjota ajankohtaista ja syvällistä sisältöä, joka puhuttelee myös laajaa yleisöä, Rautjoki sanoi.

– Lehti mahdollistaa pitkät artikkelit, joita tarvitaan monimutkaisten asioiden selittämiseen.

Lehden levikki on parina viime vuosikymmenenä asettunut noin 7 500 tilaajaan. Samanaikaisesti työeläkeala on fuusioitunut, ja toimijoiden määrän vähenemisen myötä myös työpaikat harventuneet.

– Haluamme edelleen tarjota painetun lehden hyvin toimitetuin ja lukijoita puhuttelevin sisällöin, Rautjoki sanoi.

Monikanavaisuus on lisännyt tiedon jaettavuutta

Lehti teki digiloikan, kun vuonna 2021 painetun lehden rinnalla alkoi ilmestyä kaikille avoin Työeläkelehti.fi-verkkolehti.

Verkkolehti tavoittaa vuositasolla reilut 30 000 lukijaa. Juhlavuonna 60-vuotiaan lehden lukijamäärät etenkin verkossa näyttävät hyvää noususuuntaa.

Lehti herättää erilaisia mielipiteitä yleisöissään. Tästä päätoimittajat ovat kukin aikanaan olleet hyvin tietoisia. Sanan säilä monasti hyvinkin vastakkaisten äänten eläkepolitiikassa on synnyttänyt etenkin pääkirjoituksiin tyylilajin, jota on luettu myös rivien välistä. Ollikainen sanataituroinnissaan oli tässä lajissa tavattoman etevä.

Moniäänisen hajautetun työeläkejärjestelmän yhtenäisyyttä on peilattu lehtijutuissa. Näin lehti pyrkii välittämään argumentteja työeläkkeiden ja sosiaaliturvan puolesta alalla työskenteleville ja sidosryhmille.

Rautjoki kaipaisi nykytilanteessa työeläkealan sisältä aiempaa rohkeampaa argumentointia. Sitä tarvitaan, jotta työeläketurvan ja yhteisen järjestelmän tarkoitus ymmärrettäisiin yhteiskunnassa laajemmin.

Julkisen talouden kestävyysvajeen ja voimistuneen sijoituspuheen sijasta Jääskeläinenkin huomaa lukijana odottavansa lehteen myös sisältöä, joissa työeläke mielletään ihmisten asiaksi.

Koko systeemissä on lopulta kyse tulevien ja nykyisten eläkkeensaajien turvasta.

– Kerrotaan myös se, miten suuri osa suomalaisista elää mukavasti vanhuuttaan juuri työeläkkeiden ansiosta.