Pohjoismaissa EU:n pisimmät työurat
Eurooppalaisten työurat ovat pidentyneet keskimäärin reilut viisi vuotta parissa vuosikymmenessä. Suomi on jäänyt hieman jälkeen lähimmistä länsinaapureistaan.
Työurat ovat pidentyneet tasaisesti viime vuosina lukuun ottamatta notkahdusta yhtenä koronavuonna. Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2024 EU-alueella 15-vuotiaiden odotettu työuran pituus oli keskimäärin 37,2 vuotta. Vielä vuonna 2000 vastaava luku oli 32 vuotta eli työurat ovat pidentyneet keskimäärin reilut viisi vuotta.
Pohjoinen ja etelä eri luokkaa
Maiden välillä on suuria eroja. Pohjoismaissa työurat ovat lähes kymmenen vuotta etelän maita pidempiä.
Euroopan kärkimaassa Islannissa työuran odotettu kesto ylittää 46 vuotta. Viiden kärjessä ovat lisäksi Alankomaat, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska. Lähelle yltävät Viro, Irlanti ja Saksa, joissa työurat yltävät yli 40 vuoden.
Etelä- ja Itä-Euroopassa työurat jäävät kymmenisen vuotta lyhyemmiksi. Lyhyimmät työurat mitataan Romaniassa ja Italiassa, joiden työuran odote on alle 33 vuotta. Myös Kroatiassa, Kreikassa ja Bulgariassa työurat jäävät alle 35 vuoden.
Pohjoismaiden pitkiin työuriin liittyy korkea työllisyys myös ikääntyneissä ikäluokissa. Myös varhaiseläkemahdollisuuksia on vähemmän kuin Itä- ja Etelä-Euroopassa.
Eläkeiän nosto ei yksin pidennä työuria
Vanhuuseläkeiän nosto pidentää yleensä työuria, mutta ei täysimääräisesti: työkyvyttömyys, työttömyys ja varhaiseläkereitit vaimentavat vaikutusta. Lisäksi vanhimman työvoiman työnteko on usein osa-aikaista. Erityisesti 1980–1990-luvuilla varhaiseläkkeiden yleisyys painoi työuria alas. Mutta viimeisimmät eläkeuudistukset ja eläkeikien nostot ovat myöhentäneet nopeasti eläkkeelle siirtymistä ja nostaneet eläkeiän kynnyksellä olevien työllisyysastetta.
Pelkkä eläkeiän hilaaminen ylös ei yksistään ratkaise työurien pituutta. Ennen vuosituhannen vaihdetta useimmissa EU-maissa vanhuuseläkkeen ikäraja oli jo 65 vuotta, mutta toteutuneet työurat jäivät silti nykyistä lyhyemmiksi. Työkyvyn tukeminen, työllisyyspolitiikka ja työolojen kehittäminen ovat keskeisiä tukitoimia, jotta ihmiset todella jaksavat pysyä työssä pidempään.
Miesten ja naisten työurissa eroja
Sukupuolten väliset erot työurien pituudessa ovat EU:ssa edelleen huomattavat, vaikka ne ovat kaventuneet selvästi 2000-luvulla. Vuonna 2000 miesten ja naisten työuran ero oli 7,1 vuotta.
Vuonna 2024 ero oli runsaat neljä vuotta: miesten työuran odote oli keskimäärin 39,2 vuotta ja naisten 35 vuotta.
Suomessa sukupuolten välinen ero on kaventunut pienimmäksi koko EU:ssa – vain 0,6 vuotta.
Suomessa sukupuolten välinen ero on kaventunut pienimmäksi koko EU:ssa – vain 0,6 vuotta. Virossa, Latviassa ja Liettuassa naisten odotettu työura on hieman pidempi kuin miesten, mikä on harvinaista. Sen sijaan Etelä-Euroopassa, erityisesti Italiassa, Maltalla ja Kreikassa, erot ovat edelleen suuria ja miesten työurat useita vuosia naisia pidempiä.
Osassa entisiä itäblokin maita miehillä ja naisilla on myös yhä erilaiset eläkeiät, jotka osaltaan madaltavat naisten työuran pituuksia. Puolassa miesten eläkeikä on 65 vuotta, mutta naisilla vain 60 vuotta. Myös Romaniassa ja Kroatiassa eläkeiät ovat naisilla yhä miehiä matalampia. Samoin on myös Itävallassa.
Lisäksi Tšekissä ja Slovakiassa lasten lukumäärä alentaa naisten eläkeikää enimmillään viidellä vuodella. Samanlainen lapsilukuun perustuva järjestelmä on myös Virossa, jossa kuitenkin mitataan EU:n pisimpiä työuria.
Kirjoittajat työskentelevät asiantuntijoina Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston ulkomaantiimissä.
Suomessa sukupuolten erot pieniä – naisten työurat yhtä pitkiä kuin miesten
Työuran pituus vuonna 2024 oli Suomessa Eurostatin mukaan 39,8 vuotta. Se on selvästi EU:n keskiarvoa pidempi, mutta jää jonkin verran muista Pohjoismaista.
Suomessa trendi on ollut nousujohteinen, mutta tahti on ollut EU:n keskiarvoa hitaampaa. Vuodesta 2000 lähtien suomalaisten työurat ovat pidentyneet 3,4 vuodella.
Suomessa sukupuolten välinen ero työurien pituudessa on pieni: miehen työura kestää keskimäärin 40,1 vuotta ja naisen 39,5 vuotta. Vähäistä eroa selittää naisten korkea työvoimaosuus, jossa työllisyysasteella on suuri merkitys.
Kansainvälisesti on ainutlaatuista, että 55–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste on jopa korkeampi kuin miesten. Suomessa jäädään edelleen jälkeen kärkimaista erityisesti 60 vuotta täyttäneiden miesten osalta.
Työurien pituus on Suomessa yksi keskeisistä eläkepolitiikan mittareista. Vuosina 2005 ja 2017 tehdyt eläkeuudistukset ovat tavoitteidensa mukaisesti nimenomaan pidentäneet työuria.
Suomessa seurataan erikseen työeläkerekisteripohjaista mittaria, jossa huomioidaan vain työeläkevakuutettu työ ennen eläkkeelle siirtymistä. Tällä mittarilla suomalaisten keskimääräinen työura on viime vuosina ollut noin 32–33 vuotta.
Luku on Eurostatin indikaattoria matalampi, koska laskentatapa rajaa pois esimerkiksi eläkkeen rinnalla tehdyn työn ja huomioi nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, jotka lyhentävät keskiarvoa.
Näin työurat mitattiin
Vuodesta 2014 alkaen Eurostatissa on mitattu odotettua työuran pituutta (Duration of Working Life). Se lasketaan yhdistämällä väestön eri ikäryhmien työvoimaan osallistumisasteet ja elinajanodotteet.
Näin luotu indikaattori kuvaa, kuinka monta vuotta 15-vuotias voi keskimäärin odottaa olevansa työvoimassa elämänsä aikana, joko työssä tai työttömänä. Eurostat on luopunut aiemmin käytössä olleesta työnjättöiän mittaamisesta, joka kärsi luotettavuusongelmista.