Lisää tukea työelämään ja osaamisen kehittämiseen
Yhä useampi suomalainen on valmis myöhentämään eläkkeelle jääntiä. Asiantuntijoiden mielestä entistä kannustavampi ilmapiiri työpaikoilla pidentäisi työuria vielä nykyisestä.
Tilastokeskuksen työolotutkimus tarjoaa laajan katsauksen suomalaisen työelämän muutoksiin pitkällä aikavälillä. Palkansaajien kyselyihin perustuva tutkimus nostaa esille kipupisteet, jotka heikentävät työssä jaksamista ja lyhentävät työuria.
Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela haluaa kuitenkin aloittaa positiivisesta kehityksestä, joka nousee esille tuoreimmassa tutkimuksessa.
– Yli 50-vuotiaista aiempaa useampi on valmis lykkäämään eläkkeelle jäämistä yli alimman eläkeiän. Myös ajatukset työskentelystä vielä eläkeikäisenäkin ovat yleistyneet.
Hyvä uutinen eläkejärjestelmälle
Eläketurvakeskuksen ekonomisti Satu Nivalainen sanoo, että aiotun eläkeiän myöhentyminen on hyvä uutinen eläkejärjestelmän taloudelliselle kestävyydelle. Aiempien tutkimusten mukaan ihmisten suunnittelema eläkeikä ennustaa nimittäin varsin hyvin myös toteutunutta eläkkeelle siirtymistä.
– Edellisessä eläkeuudistuksessa päätetty alimman eläkeiän nosto näyttää toimivan varsin hyvin työurien pidentämisessä, Nivalainen toteaa.
Nivalaisen mukaan alin mahdollinen eläkeikä vaikuttaa ylipäätään voimakkaasti käsityksiin, milloin on sopiva hetki työnteon lopettamiseen. Alarajan nousu myöhentää eläkkeelle jäämistä muutenkin kuin vain alimmassa vanhuuseläkeiässä.
Työolotutkimus nostaa myös muita todennäköisiä syitä eläkkeelle jäämisen myöhentymiseen. Siihen vaikuttaa ammattirakenteen muutos fyysisistä töistä ”siisteihin sisätöihin”.
Ikääntyneet ovat aiempaa terveempiä.
Hanna Sutela Tilastokeskus
– Valmius entistä pidempiin työuriin voi johtua koulutustason noususta ja työn sisällön muuttumisesta entistä kiinnostavammaksi. Ikääntyneet ovat myös aiempaa terveempiä, Sutela luettelee.
Kiire kuormittaa ja lyhentää työuria
Eläkevakuuttaja Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen katsoo työelämän kysymyksiä etenkin julkisten alojen näkökulmasta. Hänen mielestään työolotutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan suomalaisilla työpaikoilla on paljon työssä jaksamista edistäviä vahvuuksia.
– Niitä ovat esimerkiksi yhteisöllisyys, työkavereilta saatu tuki ja monella alalla myös mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä.
Pekkarisen mukaan työolotutkimus on kuitenkin hyvä muistutus jo pitkään tiedossa olleista epäkohdista, jotka vaikuttavat työssä jaksamiseen ja työurien pituuteen.
Kiire on edelleen merkittävä haitta ja kuormitustekijä.
Laura Pekkarinen Keva
– Kiire on edelleen merkittävä haitta ja kuormitustekijä. Se näkyy etenkin naisvaltaisilla hoiva- ja kasvatusaloilla.
Työolotutkimuksen mukaan palkansaajista 44 prosenttia naisista ja 31 prosenttia miehistä koki kiireestä erittäin tai melko paljon haittaavaa rasitusta työssään.
– Etenkin naisista todella moni tuntee, ettei ehdi tehdä töitä niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisi. Myös työn pirstoutuminen rasittaa, Sutela toteaa.
Eläketurvakeskuksen Satu Nivalainen muistuttaa, että kiire ja liian iso työmäärä lisäävät jaksamisongelmia ja lyhentävät sitä kautta työuria.
– Näillä asioilla on ehkä vieläkin suurempi merkitys kuin tällä hetkellä ymmärrämme.
Jaksaminen koetuksella
Laura Pekkarisen mielestä työolotutkimus heijastaa hyvin kehitystä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Hän on huolissaan työelämän polarisoitumisesta.
Erityisasiantuntijat ovat muun muassa etätyömahdollisuuksien myötä työhön entistä tyytyväisempiä. Sen sijaan hoito- ja kasvatusalojen naisvaltaisissa töissä jaksaminen on entistä kovemmalla koetuksella.
– Työn henkinen ja fyysinen rasitus voivat johtaa siihen, että kaikki eivät välttämättä jaksa eläkeikään saakka. Tämä näkyy muun muassa siinä, että yli 60-vuotiailla työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on viime vuosina noussut. Muissa ikäryhmissä se on laskenut, Pekkarinen toteaa.
Työolotutkimusten mukaan työssä jaksamiseen ja työkykyyn liittyvät ongelmat ovat kuitenkin yleistyneet nuoremmissakin ikäryhmissä. Oireilu tuki- ja liikuntaelinvaivoissa on kasvanut. Myös psyykkiset oireet, keskittymiskyvyn ongelmat ja univaikeudet ovat entistä yleisempiä.
– Tulosten perusteella on syytä kysyä, miten ihminen jaksaa työelämässä työuran loppuun, jos hän alkaa oireilla jo alle 30-vuotiaana, Pekkarinen pohtii.
Työssä jatkamista ei tueta
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan varttuneempien työikäisten työllisyys on parantunut merkittävästi pitkällä aikavälillä. 55–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste on enemmän kuin kaksinkertaistunut 1990-luvun puolivälistä. Saman ikäryhmän miesten työllisyys on noussut 80 prosenttia.
Työolotutkimuksen mukaan valtaosa palkansaajista kokee, että työpaikoilla arvostetaan iäkkäämpien työkokemusta. Kuitenkin vain noin kolmannes yli 50-vuotiasta kertoo, että työssä jatkamiseen suoranaisesti kannustetaan. Joka kuudennen mielestä iäkkäämmistä yritetään pikemminkin päästä eroon työpaikalla.
– Suhtautuminen ikääntyviin näyttää tässä suhteessa vain hieman myönteisemmältä kuin 10–15 vuotta sitten. Olisin odottanut asenteissa positiivisempaa kehitystä, Tilastokeskuksen Sutela sanoo. Vuoden 2023 tulokset eivät tosin ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin tiedonkeruutavan muutoksen vuoksi.
Myös Satu Nivalainen pitää erikoisena, ettei kaikilla työpaikoilla tunnuta edelleenkään arvostavan vanhempien työntekijöiden työpanosta.
– Sitä tarvitaan, sillä työvoimastamme jo neljäsosa on yli 55-vuotiaita.
Kannustus pidentäisi työuria
Työurien pidentämisen tarpeesta puhutaan paljon, mutta Nivalaisen mielestä asenteiden muokkauksessa on vielä paljon tehtävää. Esimerkiksi motivointiin ja johtamiseen liittyvät asiat vaikuttavat oleellisesti iäkkäämpien ihmisten päätöksiin työssä jatkamisesta.
Myönteinen ilmapiiri kannustaa jatkamaan pidempään.
Satu Nivalainen Eläketurvakeskus
– Tutkimukset viittaavat siihen, että työhön liittyvät negatiiviset kokemukset aikaistavat eläkkeelle jäämistä etenkin henkilöillä, joiden jaksaminen on heikentynyt. Myönteinen ilmapiiri taas kannustaa jatkamaan töissä pidempään, Nivalainen toteaa.
Hänen mielestään työntekijän jaksaminen ja työoloihin liittyvät toiveet kannattaa ottaa työntekijän ja esihenkilön välillä puheeksi jo hyvissä ajoin ennen eläkeikää.
– Tutkimustemme mukaan jopa kolmasosa eläkkeelle siirtyneistä olisi todennäköisesti jatkanut töissä pidempään, jos työnantaja olisi siihen kannustanut. Tällainen kulttuuri monelta työpaikalta vielä puuttuu.
Heikko digiosaaminen voi ajaa eläkkeelle
Digitaaliset työkalut ja sovellukset ovat tulleet tavalla tai toisella lähes jokaisen työntekijän arkeen. Tilastokeskuksen työolotutkimus paljastaa, että työssä tarvittavien digitaitojen omaksumisessa on kuitenkin isoja eroja.
Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutelan mukaan 50–67-vuotiailla on muita ikäryhmiä selvästi enemmän pelkoja siitä, ettei uuden teknologian käyttöä opi.
– Teknologia on aina muuttunut, mutta nyt muutokset ovat entistä nopeampia ja läpileikkaavampia. Etenkin yli 55-vuotiaissa on paljon henkilöitä, jotka kokevat juuri ja juuri pysyvänsä mukana. He ovat epävarmoja uuden oppimisesta.
– Epävarmuus omista digitaidoista voi vaikuttaa ajatuksiin omasta eläköitymisiästä ja aikaistaa työelämästä pois jääntiä, Sutela arvioi.
Työolotutkimuksen mukaan eniten kirittävää digitaidoissa on hyvinvointialueilla, mikä voi heijastua työssä jaksamiseen.
– Esimerkiksi hoitoalan tehtävissä moni yli 55-vuotias saattaa kokea digitaitonsa riittämättömiksi. Hyvinvointialueilla moni ei myöskään koe käytössä olevia digilaitteita käyttäjäystävällisiksi, Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen arvioi.
Hänen mielestään digiasioiden koulutukseen kannattaisi panostaa työpaikoilla nykyistä enemmän. Niiden omaksumista ei saisi jättää vain itseopiskelun ja työkavereilta saadun tuen varaan.
– Koulutusta digiasioissa tarvitaan myös työurien loppupäässä, Pekkarinen muistuttaa.