Yli 40 vuoden työurasta tulossa arkipäivää
Oletko koskaan miettinyt, miten pitkä työura sinulla saattaa olla edessäsi tai miten tekemäsi työura vertautuu muiden työuriin?
Työura kestää tyypillisesti vuosikymmeniä, mikä tekee sen pituuden tarkasta mittaamisesta haasteellista. Työeläkejärjestelmässä on tietoa ansiotyöjaksoista eri vuosikymmeniltä ja nämä tiedot yhdistämällä voidaan laskea työuran kumulatiivinen kertymä jokaiselle Suomessa työtä tehneelle.
Kutsumme tällä tavalla laskettua työuraa ansiotyöuraksi, sillä se sisältää kaiken eläkevakuutetun ansiotyön. Ansiotyöuraan lasketaan mukaan myös 18–23-vuotiaana tehty ansiotyö, josta maksettiin eläkemaksuja, vaikka siitä ei kertynyt eläkettä ennen vuotta 2005.
Seuraavassa on esitelty joitakin kiinnostavia havaintoja näistä laskelmista. Ne koskevat henkilöitä, joiden vanhuuseläke alkoi vuonna 2022 tai 2010.
Työurien pituudessa on suuria eroja, ja vanhuuseläkkeen alkaessa ihmisellä voi olla takana monenmoista työhistoriaa. Ansiotyöura voi eri syistä jäädä lyhyeksi tai olla hyvinkin pitkä (Kuvio 1). Niistä, joiden vanhuuseläke alkoi vuonna 2022, noin 13 prosentilla oli takanaan alle 20 vuoden ansiotyöura.
Kuvio 1. Ansiotyöuran pituus sukupuolen mukaan
Vanhuuseläkkeen alkaessa vuonna 2022, osuus (%) toteutuneista työurista.
Suuri osa ansiotyöurista on kuitenkin varsin pitkiä. Tyypillisin ansiotyöuran pituus oli 40–45 vuotta. Vuoden tarkkuudella tarkastellen miehillä tyypillisin ansiotyöuran pituus oli 42 vuotta ja naisilla 40 vuotta.
Yli 40 vuoden työurat eivät ole siis lainkaan harvinaisia. Viime vuosina tällaiset pitkät työurat ovat lisäksi yleistyneet.
Pitkät työurat ovat selvästi yleistyneet.
Pitkät työurat ovat selvästi yleistyneet. Vuonna 2010 miehistä, joilla alkoi vanhuuseläke, 29 prosenttia oli tehnyt yli 40 vuoden ansiotyöuran. Vuonna 2022 näin pitkään työuraan ylsi jo 44 prosenttia miehistä. Naisilla vastaavat osuudet olivat 20 prosenttia vuonna 2010 ja 35 prosenttia vuonna 2022.
Jos tarkastellaan todella pitkiä, vähintään 45 vuotta kestäneitä työuria, nähdään vastaava kehitys. Vuonna 2010 näin pitkät ansiotyöurat olivat harvinaisia. Ne eivät olleet kovin tavallisia myöskään vuonna 2022, mutta vuoteen 2010 verrattuna osuudet olivat lähes kolminkertaiset: miehillä 10 prosenttia ja naisilla 6 prosenttia.
Ääripäät kasautuvat vähän koulutetuille. Lyhyimmät ja pisimmät työurat kertyvät niille, joilta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto (Kuvio 2). Tutkinnon suorittaneisiin verrattuna heille kasautuu selvästi enemmän hyvin lyhyitä, alle kymmenen vuoden ansiotyöuria.
Kuvio 2. Lyhyet ja pitkät ansiotyöurat koulutuksen mukaan
Vanhuuseläkkeen alkaessa vuonna 2022, osuus (%) toteutuneista työurista.
Tutkinnon puuttuminen voi olla merkki erilaisten haasteiden kasautumisesta, mikä ilmenee muun muassa heikkona työllistymisenä. Ilman tutkintoa olevissa on myös Suomeen aikuisiällä muuttaneita, joiden mahdollista tutkintoa ei ole rekisteröity Suomessa. Tällöin myös osa työurasta on voitu tehdä muualla kuin Suomessa.
Perusasteen koulutuksen varassa olevien työura on voinut toisaalta alkaa varhain. Mikäli siihen ei tule pitempiä keskeytyksiä, vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä työura voi muodostua todella pitkäksi.
Poikkeuksellisen pitkät työurat ovat yleisimpiä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevilla.
Poikkeuksellisen pitkät, yli 45 vuoden työurat, ovatkin yleisimpiä juuri ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevilla.
Koulutus tuo työuraan enemmän ennustettavuutta. Tutkinto luo tasaista työuranäkymää. Riskit työuran jatkuvuuden kannalta pienenevät, mutta kouluttautuminen syö toisaalta työuraan käytettävissä olevaa aikaa. Millaisella tutkinnolla todennäköisimmin saavuttaa vähintään 40 vuoden työuran?
Kun katsotaan vuonna 2022 vanhuuseläkkeelle siirtyneitä, suurin todennäköisyys vähintään 40 vuoden ansiotyöuraan oli alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Keskiasteen tutkinnon suorittaneet pääsivät samaan lähes yhtä suurella todennäköisyydellä.
Alemman korkea-asteen tai keskiasteen tutkinnon suorittaneista miehistä lähes puolella oli takanaan vähintään 40 vuoden ansiotyöura. Naisilla yli 40 vuoden työura ei ollut yhtä yleinen, mutta naistenkin joukossa suurin, noin 40 prosentin, todennäköisyys yli 40 vuoden työuraan oli juuri alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla.
Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneet jäivät kauas jälkeen 35 prosentin (miehet) ja 27 prosentin (naiset) todennäköisyyksillä.
Keskiasteen tutkinnon heikkous on, että siihen liittyy alemman tai ylemmän korkea-asteen tutkintoon verrattuna selvästi suurempi riski, että työura katkeaa aikaisemmassa vaiheessa. Alemman ja ylemmän korkea-asteen tutkinnot tuottavat suuremmalla todennäköisyydellä vähintään keskipitkän työuran.
Oletko työssä, joka kantaa eläkkeelle saakka?
Meiltä kaikilta tarvitaan perspektiivin muutosta siihen, kuinka pitkiä työuria nyt ja tulevaisuudessa tehdään. Yli 40 vuoden työurat eivät ole enää harvinaisia ja niistä tulee yhä arkipäiväisempiä. Tämä haastaa myös suhtautumistamme siihen, miten tarkastelemme ja suunnittelemme omaa työuraamme.
Yli 40 vuoden työuralla moni asia muuttuu. Maailma muuttuu, työ muuttuu ja ennen kaikkea, me itse muutumme. Valinnat, joita teemme nuorena esimerkiksi koulutuksen tai ammatin suhteen, eivät välttämättä ole sopivia koko pitkän työuran ajalle.
Kun vanhuuseläkeikä on hitaasti, mutta varmasti etääntyvä maali, kaikkia töitä ei ole mielekästä tehdä eläkeikään saakka. Jonkun kohdalla nuorena valittu ammatti johtaa fyysisesti raskaisiin töihin. Joku toinen huomaa, että elämänkokemukset muuttavat ihmistä niin, että työltä haluaa eri asioita kuin aikaisemmin. Kolmannen kohdalla oman alan työt muuttuvat niin nopeasti, että on vaikea pysyä perässä. Kenenkään työura ei ole täysin vailla riskejä.
Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, olenko sellaisessa työssä, joka kantaa eläkkeelle saakka. Jos en, millaisilla askelmerkeillä voisin päästä sellaiseen työhön, joka kantaa.
Noora Järnefelt