Taklaako eläkeuudistus eläkemaksun nousupaineen?

Työnantajia ja palkansaajia edustavat keskusjärjestöt saavuttivat eläkeuudistuksesta neuvottelutuloksen.

Tammikuun lopussa ratkenneen uudistuksen on katsottu tuovan pitkällä aikavälillä helpotusta yksityisalojen eläkevakuuttajien työeläkemaksun (TyEL) nousupaineeseen.

Eläkevarojen osakesijoitustuottoon keskittynyt uudistus kiteytetään sopimustekstissä näin: ”Positiivisten shokkien annetaan vahvistaa työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä, jotta järjestelmä kestää myös negatiivisia shokkeja.”

Työmarkkinajärjestöt saivat neuvoteltua ratkaisun, joka näyttää täyttävän ja jopa ylittävän hallituksen asettaman vaatimuksen vahvistaa julkista taloutta 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtiovarainministeriö (VM) arvioi uudistusta heti tuoreeltaan ja laski, että uudistus vahvistaa julkista taloutta jopa enemmänkin, arviolta puolitoista miljardia euroa pitkällä aikavälillä. Ministeriössä nähtiin myös, että ”yksityisen sektorin eläkelaitosten riskillisempi työeläkevarojen sijoitusriskin kasvattaminen todennäköisesti suurentaisi sijoitustuottoja ja parantaisi työeläkejärjestelmän rahoitustasapainoa”.

Vakavaraisuusvaatimukset ovat yhä säännellyn toimialan ytimessä. Sääntökehikkoa höllentämällä osakeriski kasvaa, mutta ei hulvattomasti. Jos tulisi ns. turskaa, eläkkeiden rahastoituja osia pienennettäisiin tekemällä negatiivisia täydennyksiä. Negatiivisten riskien toteutuessa riskipitoisten osakkeiden pakkomyynti ei myöskään olisi välttämätön seuraus riskinotosta.

Sijoitusriskin kasvattaminen lisää tuottovaihtelua. Niinpä hyvinä aikoina tuotot voivat olla paremmat, huonoina nykyistä heikommat.

Mutta korkeampien tavoiteltujen tuottojen vastapainona myös riskit työeläkemaksun vaihtelulle kasvavat. Tällöin herää kysymys, mitä tehdään, jos pörssi tuottaakin odotusten vastaisesti. Tämän ratkaiseminen uudistuksessa jäi puolitiehen ja tulevaisuuden nojaan.

– Kolikolla on myös toinen puoli. Jos sijoitukset tuottaisivat pitkään huonosti, työeläkemaksua saatettaisiin joutua korottamaan nykyistä lainsäädäntöä enemmän uudistuksen seurauksena, kertoo ennustelaskentayksikön päällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.

Palkansaajille ja työnantajille sekä yrittäjille uudistuksen suorat vaikutukset työeläkemaksun jäädytyksen ohella jäivät vähäisiksi. Mitään muutoksia ei tehty ikärajoihin tai eläkkeen karttumiseen.

TyEL-maksu niin ikään jäädytettiin vuoteen 2030 saakka 24,4 prosentin tasolle, mikä antaa myönteisen signaalin, että työn kustannukset eivät olisi tältä osin nousemassa.

Eläkkeensaajiin sen sijaan osuisi niin sanottu inflaatiovakauttaja. Kyseessä on uusi työeläkeindeksin rajoitussääntö, joka vaikuttaa vuodesta 2030 eteenpäin siten, että työeläkeindeksi ei saa kahden peräkkäisen vuoden tarkastelujaksossa kasvaa enempää kuin palkkakerroin samana aikana. Rajoitussääntöä sovelletaan yhtä lailla myös julkisalojen eläkkeisiin.

Myös epävarmuustekijöitä on tuotu esiin. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, että sopimus ei täytä hallituksen toimeksiantoon sisältyvää sääntöpohjaista vakauttajaa. Epäilevä oli myös sosiaali- ja terveysministeriön kolmikantaryhmä, jonka loppuraportissa todetaan, että uudistuksen vaikutukset ovat vaikeammin etukäteen arvioitavissa kuin aiemmissa eläkeuudistuksissa.

Nyt toivotaan, että sijoitustuotot kehittyvät pitkällä aikavälillä suotuisasti – ja sitäkin, että väestön tai työllisyyden kehityksestä ei singahtaisi odottamattomia kapuloita sijoituskoneen rattaisiin.

 Sopimuksen sisällöstä on kerrottu lähemmin Eläketurvakeskuksen Etk.fi-palvelussa.

Eläkeuudistus 2025 -sopimuksen vaikutus TyEL-maksuun

TyEL-maksu prosenttia palkkasummasta. Mediaani ja 90 prosentin luottamusväli. Kuviossa musta yhtenäinen viiva viittaa 2025 uudistukseen ja katkoviiva nykyiseen lainsäädäntööön. (Lähde: ETK). Toimitus muokannut katkoviivan ja yhtenäisen viivan selitettä 24.3.2025.