Kevytyrittäjyydestä tullut reitti työelämään

Kevytyrittäjyydestä on viime vuosina tullut yhä suositumpaa varsinkin nuorten ja ulkomaalaistaustaisten keskuudessa. Valtaosalle se on tapa hankkia lisätuloja, mutta osalle tie työelämään aukeaa kevytyrittäjänä.

Kevytyrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka työllistää itsensä, mutta ei perusta yritystä. Oman yrityksen sijaan kevytyrittäjä laskuttaa asiakkaitaan laskutuspalveluyrityksen kautta.

Kevytyrittäjyyttä markkinoidaan usein helppona ja joustavana tapana tehdä työtä ja hankkia lisätuloja. Joillekin se voi olla keino päästä työelämään.

Lisäksi kevytyrittäjyys yhdistetään usein alusta- ja keikkatyöhön. Työ ei kuitenkaan välttämättä ole alustavälitteistä. Kevytyrittäjänä tehdään esimerkiksi luovien alojen freelancetöitä, konsultointia, tulkkausta ja käännöstöitä, siivousta, yksityisopetusta ja rakennustöitä.

Alle kolmekymppinen ja ulkomaalaistaustainen

Vuosien 2017 ja 2022 välillä laskutuspalveluyritysten käyttäjien määrä lähes kolminkertaistui 23 000 henkilöstä 68 000 henkilöön (taulukko 2). Kehitys näyttää jatkuvan.

Samalla kun kevytyrittäjyys yleistyy, myös kevytyrittäjinä toimivien joukko muuttuu. Kevytyrittäjät ovat yhä nuorempia: vuonna 2022 lähes 40 prosenttia oli 17–29-vuotiaita (taulukko 1).

Samanaikaisesti ulkomailla syntyneiden osuus on kasvanut. Vuonna 2022 joka neljäs kevytyrittäjä oli syntynyt muualla kuin Suomessa, kun vielä vuonna 2017 vain joka kymmenes.

Kevytyrittäjien ominaisuuksia

vuosina 2017–2022, prosenttiosuudet

Kevytyrittäjyys on usein tilapäistä

Useimmille kevytyrittäjänä toimiminen on tilapäistä ja tuottaa vähän tuloja. Vuonna 2022 mediaanivuositulo kevytyrittäjyydestä oli 1 700 euroa ja kevytyrittäjä sai maksusuorituksia keskimäärin 4,2 kuukauden ajalta (taulukko 2).

Väestöryhmien välillä on kuitenkin suuria eroja kevytyrittäjänä työskentelyssä.

Nuorten kevytyrittäjyys on satunnaisempaa ja heidän kevytyrittäjänä saamansa tulot ovat pienempiä kuin vanhempien kevytyrittäjien. Ulkomaalaistaustaisten kevytyrittäjien toiminnastaan saamat tulot ovat keskimäärin korkeammat ja muodostavat suuremman osan heidän kaikista ansiotuloistaan kuin Suomessa syntyneillä kevytyrittäjillä.

Kevytyrittäjyyttä käytetään eri tavoilla

Kevytyrittäjyyden aloittamista edeltäneen ja sen jälkeisen työmarkkina-aseman analyysi kertoo jotain siitä, miten kevytyrittäjyyttä käytetään. Useimmat kevytyrittäjät ovat samanaikaisesti myös työsuhteessa. Kevytyrittäjyyttä edeltävinä vuosina työttömyys kuitenkin kasvaa tässä ryhmässä.

Monet nuoret suomalaiset kevytyrittäjät ovat samanaikaisesti opiskelijoita, ja kevytyrittäjyys on todennäköisesti tapa saada lisätuloja opiskeluaikana. Nuoret ulkomaalaistaustaiset kevytyrittäjät ovat usein asuneet Suomessa vain vähän aikaa ennen kevytyrittäjäksi ryhtymistään.

Kaikissa väestöryhmissä työllisten osuus, joko työsuhteessa tai yrittäjinä työskentelevien, kasvaa huomattavasti kevytyrittäjäksi ryhtymisen jälkeen. Jossain määrin kevytyrittäjyys näyttää siis toimivan ponnahduslautana työmarkkinoille.

Kevytyrittäjyyden kesto ja siitä saadut tulot

vuonna 2022 eri väestöryhmissä

Kevytyrittäjien tulisi ajatella eläkettään

Suomen työeläkejärjestelmässä ei ole kevytyrittäjille tai muille uudenlaisille työn tekemisen muodoille omaa kategoriaa. Tämän vuoksi järjestelmän ymmärtäminen on haastavaa.

Joskus kevytyrittäjä eläkevakuutetaan työntekijänä ja joskus yrittäjänä. Mutta useimmat luokitellaan yrittäjiksi. Silloin kevytyrittäjä on itse vastuussa työeläkevakuuttamisestaan eli YEL-vakuutuksen ottamisesta, kun työtulo ylittää YEL-vakuutuksen alarajan. Euromääräinen vuosityötulon alaraja on 9 010 euroa (vuonna 2024). Lisäksi yritystoiminnan tulee jatkua yli neljä kuukautta.

Vaikka analyysit osoittavat, että kevytyrittäjien kokonaisansiotulot usein kasvavat kevytyrittäjäksi ryhtymisen jälkeen, heidän eläkekertymissään ei näy vastaavaa kasvua. Tämä johtuu osittain siitä, että useimpien kevytyrittäjätulot eivät ylitä YEL-vakuutuksen alarajaa eikä heidän siksi tarvitse ottaa yrittäjäeläkevakuutusta.

Huomattava osa kevytyrittäjänä ansaituista tuloista jää eläkevakuutuksen ulkopuolelle.

Tämän varjopuoli on, että huomattava osa kevytyrittäjänä ansaituista tuloista jää eläkevakuutuksen ulkopuolelle, mikä asettaa kevytyrittäjät huonompaan asemaan kuin työsuhteessa olevat.

On myös syytä uskoa, että kevytyrittäjien tiedot eläkevakuutuksen merkityksestä joissain tapauksissa ovat puutteelliset. Siitä voi seurata, että kevytyrittäjät ilmoittavat työtulonsa todellista pienemmiksi pitääkseen vakuutusmaksun alhaisena, mikä taas vaikuttaa heidän tulevan eläkkeensä tasoon.

Olisi tärkeää, että kaikki kevytyrittäjänä toimimista harkitsevat perehtyisivät eläkejärjestelmän toimintaan ja olisivat selvillä YEL-vakuutuksen merkityksestä koko heidän sosiaaliturvansa kannalta.

Lähde:

Susanna Sten-Gahmberg ja Aart-Jan Riekhoff: Light entrepreneurs in Finland: A longitudinal study of careers, income and pension accrual. Finnish Centre for Pensions, Studies 04/2024

Kevytyrittäjistä ei ole virallista rekisteriä

Tutkimustyössä vaaditaan innovatiivista tapaa tunnistaa kevytyrittäjiä rekisteriaineistosta. Koska kyse ei ole virallisesta työmarkkina-asemasta, kevytyrittäjistä ei ole virallista rekisteriä.

Hyödynsimme tutkimuksessa laskutuspalveluyrityksiä koskevaa listausta, jonka Eläketurvakeskuksen valvontaosasto on laatinut laskutuspalveluyritysten asiakkaiden työeläkevakuutusvelvollisuuden valvontaa varten.

Yhdistimme laskutuspalveluyrityksiä koskevat tiedot tulorekisteri- ja veroilmoitustietoihin tunnistaaksemme laskutuspalveluyrityksiltä maksuja saaneet henkilöt. Vähintään yhden maksusuorituksen saaneet henkilöt luokitellaan tutkimuksessamme kevytyrittäjiksi.

Analysoimme henkilökohtaisia piirteitä, työskentelyä, tuloja ja eläkekertymiä koskevia tietoja vuosilta 2012–2022. Tiedot on saatu Tilastokeskukselta ja Eläketurvakeskukselta.

Susanna Sten-Gahmberg