Urakka jatkuu: työuria pidemmiksi
Eläkeuudistuksen tulokset tyydyttävät työmarkkinajärjestöjä, mutta eläkejärjestelmän kestävyyden eteen on tehtävä vielä paljon työtä. Miten työurat pitenevät käytännössä?
Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt asettivat yhteisen tavoitteen, jonka mukaan eläkkeellesiirtymisiän odote nostetaan 62,4 vuoteen vuonna 2025.
Tavoite saavutettiin jo viime vuonna – neljä vuotta etuajassa.
Eläketurvakeskus arvioi, että puolet eläkkeellesiirtymisiän noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän laskusta korona-aikana.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari huomauttaa, että lakiuudistuksilla on ollut iso vaikutus myönteiseen kehitykseen.
– Suurin selittävä tekijä eläkkeelle jäämisen myöhentymiseen on se, että vaihtoehtoja siirtyä varhaiseläkkeelle poistettiin.
SAK:n työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari näkee taustalla myös pidempiaikaisen kehityksen suomalaisessa työelämässä.
Sosioekonomiset erot työurien pituudessa näkyvät edelleen, vaikka ero korkeammin ja matalammin koulutettujen välillä on hieman kaventunut.
Sinikka Näätsaari, SAK
– Merkittävin asia eläkkeelle siirtymisen myöhentymiselle on koulutustason nousu. Sen myötä työtehtävät ovat muuttuneet, ja yhä useammalla suomalaisella on mahdollisuus tehdä muuta kuin raskaita työtehtäviä.
– Suurin selittävä tekijä eläkkeelle jäämisen myöhentymiseen on se, että vaihtoehtoja siirtyä varhaiseläkkeelle poistettiin, Elinkeinoelämän keskusliiton Vesa Rantahalvari toteaa.
– Ei voi olla niin, että kaikilla on vain yksi mahdollisuus työuralla eli varsinainen eläkeikä. Meillä on edelleen fyysisesti tai psyykkisesti rasittavia töitä, joihin erityisesti tarvitaan joustoja, painottaa SAK:n Sinikka Näätsaari.
Henkseleiden paukutteluun ei aihetta
Yhteisen tavoitteen saavuttamista ei ole kuitenkaan juhlittu kummallakaan puolella Pitkääsiltaa. Sekä Rantahalvari että Näätsaari huomauttavat, että työurien pidentämisessä on vielä paljon tehtävää.
– Valitettavasti henkseleitä ei voi paukutella. Edellinen eläkeuudistus perustui nimittäin odotuksille, joista osa on pettänyt. Tarvitaan uusia toimenpiteitä, joilla eläkejärjestelmän rahoitus saadaan kestävälle pohjalle pitkällä aikavälillä, Rantahalvari sanoo.
Paineita työeläkevakuutusmaksujen nostoon tulevaisuudessa aiheuttaa hänen mukaansa ennen muuta väestökehitys. Syntyvyys näyttää jäävän olennaisesti pienemmäksi kuin on ennakoitu. Myös työperäinen maahanmuutto on ollut odotettua vähäisempää.
– Rahoituksellisen kestävyyden saavuttamiseksi eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen on tärkeää. Se on kuitenkin vain osa kokonaisuutta.
Valitettavasti henkseleitä ei voi paukutella. Edellinen eläkeuudistus perustui odotuksille, joista osa on pettänyt.
Vesa Rantahalvari, EK
Eläkejärjestelmän kestävyyden varmistaminen edellyttää Rantahalvarin mielestä toimia, joilla muun muassa nostetaan työllisten määrää ja parannetaan eläkevarojen sijoitustuotto-odotusta. Myös eläke-etuuksia on pystyttävä tarkistamaan niin, että ne sopeutuvat automaattisesti talouden kantokykyyn.
Sosioekonomiset erot työurissa näkyvät yhä
Näätsaaren mielestä nyt olisi kiinnitettävä huomiota erityisesti vähän koulutettujen työllisyyteen ja hyvinvointiin, sillä heidän työuransa jäävät usein korkeammin koulutettuja lyhyemmiksi.
– Tutkimusten mukaan sosioekonomiset erot työurien pituudessa näkyvät edelleen, vaikka ero korkeammin ja matalammin koulutettujen välillä onkin hieman kaventunut.
Näätsaaren mukaan osaamisen vahvistamisella ja täydentämisellä työuran aikana on paljon merkitystä. Sitä korostaa työelämän entistä nopeampi muutos.
– Haluaisimme työpaikoille muutosta, jossa työntekijöiden osaamista vahvistetaan ja esimerkiksi työaikojen suhteen mahdollistetaan joustoja. Tällä on iso merkitys, jotta ihmiset jaksavat tehdä työtä alimpaan eläkeikään tai sen ylikin.
Esimerkiksi osa-aikatyön tekeminen tulisi Näätsaaren mielestä mahdollistaa niille, jotka sitä toivovat ja pystyvät tekemään.
– Osa-aikatyö on meillä vähäistä verrattuna moneen muuhun maahan. Muissa Pohjoismaissa ikääntyneiden korkeampi työllisyysaste johtuu osittain siitä, että osa-aikatyön tekeminen on ollut jo pitkään mahdollista.
Ikärasismi vähentynyt työpaikoilla
Rantahalvarin mielestä työurien pidentämiseen tähtäävillä lakimuutoksilla on ollut iso vaikutus myös asenteisiin työpaikoilla. Varttuneet työntekijät eivät ole enää samassa määrin ensimmäisenä tulilinjalla, jos yritys joutuu irtisanomaan henkilöstöään.
– Toki edelleenkin on tehtävä töitä ikäsyrjinnän poistamiseksi.
Asenteiden muokkaamisen ohella Rantahalvari nostaa esille ikärasismia edistävät rakenteelliset tekijät. Hänestä yksi sellainen on työnantajien työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuun maksuluokkamalli.
EK on esittänyt, että työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset tulisi jakaa yksittäisen työnantajan vastuulta suuremman työnantajajoukon kannettavaksi erityisesti silloin, kun henkilö on palkattu lähellä eläkeikää.
– Omavastuun tarkistamisella voidaan vähentää työnantajan taloudellista riskiä palkata ja pitää työntekijöitä, joilla on muita korkeampi todennäköisyys päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle.
– Nykyinen malli johtaa siihen, että työnantajat välttelevät palkkaamasta varttuneita työntekijöitä tai henkilöitä, joilla työkykyriskit ovat korkeammat. Heistä saatetaan myös haluta päästä nopeammin eroon, jos yritys joutuu irtisanomaan, Rantahalvari sanoo.
Osittainen vanhuuseläke (ove) jakaa mielipiteet
Tässä lehdessä kuopiolainen duunari, jo yli neljä vuosikymmentä työskennellyt Jyrki Laaksonen kertoo oman kokemuksensa. Hän jäi 61-vuotiaana osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle (ove). Hänen mielestään eläkemuoto tukee hyvin raskasta työtä tekevän jaksamista ja voi ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen.
Sinikka Näätsaaren mielestä oven perusajatus on hyvä, sillä se kannustaa jatkamaan työelämässä ja välttämään työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisiä.
– Käytännössä oven toteuttaminen voi olla kuitenkin vaikeaa, jos työpaikalla on muutenkin heikot mahdollisuudet tehdä osa-aikatyötä. Tutkimusten mukaan moni osittaisen eläkkeen valinnut onkin jatkanut normaalisti kokopäiväistä työskentelyä, mikä on lainsäädännön mukaan sallittua.
Muutaman vuoden käytössä olleen oven kaikkia vaikutuksia on Näätsaaren mielestä vielä aikaista arvioida. Hänestä on kuitenkin hyvä, että tämän kaltaisia vaihtoehtoja pidetään keinovalikoimassa.
– Ei voi olla niin, että kaikilla on vain yksi mahdollisuus työuralla eli varsinainen eläkeikä. Meillä on edelleen fyysisesti tai psyykkisesti rasittavia töitä, joihin erityisesti tarvitaan joustoja.
Rantahalvarin mukaan EK suhtautui osittaiseen vanhuuseläkkeeseen varauksellisesti, kun sitä valmisteltiin osana vuoden 2017 eläkeuudistusta. Tähänastisten kokemusten mukaan ove ei ole ollut hänestä sitä, mitä sen toivottiin olevan.
– Kysymys kuuluu, onko tarkoituksenmukaista kannustaa terveitä työkykyisiä ihmisiä vähentämään työntekoa ennen vanhuuseläkeikää? Oven tarkoituksena oli pidentää työssäkäyntiä, mutta näin ei näytä käyneen.
Rantahalvarin mielestä eläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden tarkastelussa myös ove tulee ottaa kriittiseen tarkasteluun.
– On syytä katsoa, tarvitaanko tällaista eläkemuotoa jossakin muodossa vai tarvitaanko sitä ollenkaan.
Työurien pidentyminen vahvistaa eläkejärjestelmää
Suomalaiset jatkavat työntekoa vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti selvästi aiempaa useammin. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksen mukaan tämä on yleistynyt kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Erityisesti kehitys on ollut myönteistä matalasti koulutettujen keskuudessa ja työntekijäammateissa.
Eläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden kannalta eläkkeelle jäämisen myöhentyminen on hyvä uutinen, sillä Suomen väestökehitys tuo paineita työeläkkeiden rahoitukseen tulevaisuudessa. ETK:n pitkän aikavälin kestävyyslaskelman mukaan näkymä on pitkälle vakaa, mutta 2050-luvulla työeläkemaksuihin ennakoidaan kohdistuvan nousupaineita.
Suomalainen eläkejärjestelmä on etuusperusteinen, jossa etuuksien tasoon vaikuttavat ansiotaso ja työssäoloajan pituus. Työeläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa kaikista työansioista 17 ikävuodesta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan asti. Karttumisperusteet tarjoavat osaltaan kannustimen työurien pidentämiseen.
Lakisääteiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa kunkin vuoden työeläkemaksuilla, mutta osa eläkkeistä kustannetaan rahastoiduilla varoilla ja rahastojen tuotoilla.
Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmän rahoitukselliseen kestävyyteen on säilynyt korkealla tasolla. ETK:n tutkimuksen mukaan järjestelmään luottaa noin 70 prosenttia kansalaisista. Yhtä suuri osa suomalaisista ajattelee, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti. Reilu puolet vastaajista silti arvioi, että nuoremmat sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden maksajiksi.
Tilastofaktaa alkaneista eläkkeistä
- Vuodesta 2017 alkaen osittainen varhennettu vanhuuseläke on tarjonnut mahdollisuuden ottaa karttuneesta eläkkeestä puolet maksuun 61 vuoden iän täyttämisen jälkeen.
- Tilastojulkaisussa tarkastellaan uuden eläkelajin suosiota ja eläkkeiden kehitystä viime vuoden loppuun mennessä.
- Tilasto kattaa keskeisimmät tilastotiedot alkaneista eläkkeistä ja eläkkeensaajista sekä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen valinneiden työnteosta ja ansiotasosta.