Piteneekö elinikä ennustetusti?

Tilastokeskuksen väestöennusteessa käytetty kuolevuuskehitys johtaa korkeampaan eliniänodotteeseen kuin useiden muiden maiden ennusteissa sekä Eurostatin ennusteessa käytetyt kuolevuuskehitykset. Onko tämä tarkoituksenmukaista?

Kuolevuuden kehityksen arviointi on osa eläkkeiden rahoituksen kestävyyden arviointia ja siksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Elinajanodotteen kasvu on hidastunut etenkin 2010-luvulla Suomessa kuten monissa muissakin korkean tulotason maissa. Eräinä viime vuosina influenssa ja viimeisimpänä vitsauksena koronavirus ovat nostaneet etenkin iäkkäämpien kuolevuutta.

Iäkkäiden kuolevuuden alenemisen hidastuminen on ensisijainen syy elinajanodotteen kasvun hidastumiseen useimmissa maissa. Yhdysvalloissa kuolevuuden aleneminen on hidastunut nuoremmillakin. Kuolevuus on alentunut vähemmän vanhemmilla naisilla kuin vanhemmilla miehillä, ja sukupuolten välinen elinajanodotteen ero onkin pienentynyt viime vuosikymmeninä. Kuolevuuden viimeaikainen kehitys on herättänyt uusia kysymyksiä ja keskustelua elinajanodotteen tulevasta kehityksestä.

Vaikka eläkeikä ja elinaikakerroin riippuvat kuolevuuden kehityksestä ja siten vähentävät eliniän kasvun vaikutusta eläkemenoon, eivät ne kuitenkaan täysin neutraloi kuolevuuskehityksen menovaikutuksia.


Kuvio 1: Vastasyntyneen elinajanodote, vuotta. Vastasyntyneen elinajanodote peruslaskelmassa, Eurostatin oletuksella kuolevuuden kehitykses-tä ja oletuksella että kuolevuus jää vuoden 2019 tasolle vuosina 2020–2070. 

Vaikutuksia eläkejärjestelmään

Raportissa Kuolevuuden kehityksen vaikutuksia eläkejärjestelmään (Nopola 2021) olen selvittänyt kuolevuuskehitysoletuksen vaikutusta eläkkeiden rahoitukseen, eläkeikään sekä etuuksien kehitykseen.

Vertaan raportissa ja tässä artikkelissa vaihtoehtoisia laskelmia peruslaskelmaan (Reipas 2019), jossa käytetään Tilastokeskuksen vuoden 2019 väestöennusteen kuolevuuskehitystä vuoteen 2070 saakka, jonka jälkeen kuolevuuden alenemisvauhti on puolitettu. Raportin laskelmat havainnollistavat, että eläkemenojen ja -maksujen kasvu peruslaskelmassa ei johdu pelkästään matalasta syntyvyydestä vaan myös siitä oletuksesta, että elinajanodote kasvaa.

Laskelmissa, joita Eläketurvakeskuksen ennustelaskentayksikössä teemme, katsomme kauas tulevaisuuteen. Suomessa olisi laskentajakson lopussa vuonna 2085 noin puoli miljoonaa ihmistä peruslaskelmaa vähemmän, jos kuolevuus jäisi vuoden 2019 tasolle eikä laskisi kuten peruslaskelmassa. Vaikutus olisi suurin iäkkäimpien ihmisten lukumäärään. Tällöin 65 vuotta täyttäneiden suhde työikäisiin olisikin noin 51 prosenttia, kun se peruslaskelmassa on vastaavasti noin 70 prosenttia.

Jos kuolevuus jäisi vuoden 2019 tasolle, vanhuuseläkeikä ei nousisikaan yli 68 vuoteen kuten peruslaskelmassa vuonna 2000 syntyneillä vaan se jäisi 65 vuoteen vuonna 1962 ja kaikilla sen jälkeen syntyneillä. Peruslaskelmassa ja kaikissa skenaarioissa keskieläke suhteessa keskiansioon laskee vuoden 2019 52 prosentin tasolta johtuen elinaikakertoimen arvon pienenemisestä sekä muun muassa vuosien 2005 ja 2017 eläkeuudistusten vaikutuksesta. Kuolevuuden jäädessä vuoden 2019 tasolle olisi keskieläke suhteessa keskiansioon noin 47 prosenttia vuonna 2085 (kun se peruslaskelmassa olisi vastaavasti 43 prosenttia), sillä elinaikakerroin leikkaisi eläkkeitä vähemmän.

Vaikutus eläkemaksuun ja -menoon

TYEL-eläkemaksu suhteessa palkkasummaan

Kuvio 2: TyEL-eläkemaksu suhteessa palkkasummaan, prosenttia. Peruslaskelmassa, Euros-tatin oletuksella kuolevuuden kehityksestä ja oletuksella että kuolevuus jää vuoden 2019 tasolle vuosina 2020– 2070. 

Lakisääteinen eläkemeno suhteessa bruttokansantuotteeseen jäisi laskentajakson lopulla 13,9 prosenttiin, jos kuolevuus jäisi vuoden 2019 tasolle, kun peruslaskelmassa se on vastaavasti 15,6 prosenttia.

Vaikka elinaikakerroin ja alin vanhuuseläkeikä riippuvatkin elinajanodotteesta, eivät ne täysin neutraloi sen vaikutusta. On hyvä muistaa, että nämä mekanismit eivät vaikuta jo eläkkeellä oleviin eivätkä Kelan eläkkeisiin.

Lisäksi, jos kuolevuuden taso laskee kovin matalaksi, työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvaa. Tämä johtuu siitä, että alin vanhuuseläkeikä on korkeampi ja työikäinen aika pidempi ja riski tulla työkyvyttömäksi on siten suurempi. Näin ollen vanhuuseläkeiän ja elinaikakertoimen vaikutus pienenee, jos kuolevuuden taso laskee kovin matalaksi.

Yksityisen sektorin palkansaajien eläkemaksu jäisi matalampien eläkemenojen vuoksi noin 1,4 ja vuonna 2070 noin 2,5 prosenttiyksikköä matalammaksi, jos kuolevuus jäisi vuoden 2019 tasolle (kuvio 2).

Havaintojakson pituus vaikuttaa

Lienee todennäköistä, että elinikä kuitenkin pitenee tulevaisuudessa. Mutta piteneeko elinikä kuten Tilastokeskuksen väestöennusteessa on oletettu? Tilastokeskuksen vuoden 2019 väestöennusteessa kuolevuuden ennustetaan jatkavan alentumistaan samalla tavoin, kuin sen on havaittu alentuneen vertailtaessa periodien 1987–1991 ja 2014–2018 kuolevuutta. Trendin määrittävän havaintojakson pituus on siis 27 vuotta.

Havaintojakso on ennustepäivityksissä pidentynyt: vuoden 2018 ennusteessa havaintojakson pituus oli 26 vuotta, vuoden 2015 ennusteessa 23 vuotta ja vuoden 2012 ennusteessa 20 vuotta.

Havaintojakson pituus ja sijainti vaikuttavat kuolevuuden ennustettuun alenemisnopeuteen ja ovat siksi merkittäviä kuolevuutta ennustettaessa. Esimerkiksi Saksan väestöennusteessa korkean kuolevuuden vaihtoehdossa käytetään viiden viimeisimmän havaintovuoden perusteella määriteltyä kuolevuuden alenemisvauhtia ja matalan kuolevuuden vaihtoehdossa kuolevuuden alenemisvauhti on määritelty 45 vuoden pituisen havaintojakson perusteella. Kohtalaisen kuolevuuden vaihtoehdossa elinajanodotteen kasvutrendi on lyhyen ja pitkän aikavälin kasvutrendien yhdistelmä.

Eurostat pessimistisempi

Suomen osalta Eurostatin ennusteessa kuolevuuden oletetaan alenevan hitaammin kuin Tilastokeskuksen vuoden 2019 ennusteessa. Miehillä elinajanodote kasvaa Eurostatin ennusteessa 2,7 vuotta ja naisilla 1,3 vuotta peruslaskelmaa vähemmän vuodesta 2019 vuoteen 2070.

Tilastokeskuksen ennusteessa elinajanodotteen kasvun oletetaan olevan suurempaa kuin raportin vertailumaiden (Ruotsi, Norja, Saksa, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Japani) perusennusteissa. Suomen ennusteessa elinajanodotteen oletetaan kasvavan miehillä 10,1 ja naisilla 7,5 ikävuodella vuodesta 2017 vuoteen 2070 mennessä.

Vertailumaista Norjan ennusteessa elinajanodotteen kehitys on lähimpänä Tilastokeskuksen ennusteen odotteen kehitystä. Matalin kasvuoletus on Japanin ennusteessa, jossa elinajanodotteen oletetaan kasvavan miehellä 3,9 ja naisella 4,1 ikävuodella vuodesta 2017 vuoteen 2065.

Eläkkeiden rahoituksen ennusteiden kannalta oletukset kuolevuuskehityksestä ovat merkityksellisiä. Eurostatin kuolevuuskehitysten skenaariossa TyEL-maksuprosentti on vuosisadan puolivälissä 0,2 prosenttiyksikköä ja vuonna 2070 puoli prosenttiyksikköä pienempi kuin peruslaskelmassa.

Virukset uhkaavat terveyttämme

Kuolevuuden pitkän aikavälin trendeihin vaikuttavat muutokset elintavoissa ja kroonisten sairauksien yleisyydessä ja hoidoissa. Sydänsairauksista johtuva kuolevuuden aleneminen on hidastunut ja dementian ja Alzheimerin taudin aiheuttama kuolevuus on kasvanut. Tupakointi vähenee edelleen kuten korkea verenpaine ja kolesterolikin.

Lihavuuden ja diabeteksen yleistyminen on voinut vaikuttaa elinajanodotteen kasvun hidastumiseen viime vuosina. Vuonna 2008 alkaneella taloustaantumalla on ollut laajoja haittavaikutuksia siitä eniten kärsineiden Euroopan maiden väestön terveyteen sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Säästötoimenpiteillä on todettu olevan kielteisiä vaikutuksia väestön terveyteen, vaikkakaan säästöjen ja kuolevuuden yhteys ei ole suoraviivainen. Lisäksi huumeiden käytön ja yliannostuksen merkitys kuolevuudessa on korkea tai nouseva useissa korkean tulotason maissa. Hengitystiesairauksiin liittyvät kuolemat ovat lisääntyneet huomattavasti joinakin talvina. Tänä vuonna koko maailman väestön terveyttä on uhannut koronavirus, jolla lienee sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia elinajanodotteeseen. Koronan vaikutuksen suuruutta on vielä ennenaikaista arvioida.

Tuija Nopola