Oikeudenmukainen maa?

Mustimmassakin pilvessä on hopeinen reuna. Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Koronaviruspandemia on yksi suurimmista mustista pilvistä. Se on tuhonnut valtavasti taloudellista toimintaa ja velkaannuttanut julkisia talouksia. Suomi ei ole tässä suhteessa poikkeus.Jos tästä tuhosta jotain hopeista reunaa haluaa etsiä, niin se on suomalaisten lähes vankkumaton usko julkiseen valtaan ja toisiinsa. Pandemia-ajalta kerätty vertaileva mittaristo toisensa jälkeen kertoo samaa tarinaa. Julkinen valta on toiminut suomalaisten mielestä hyvin ja luottamus toisiin kansalaisiin on säilynyt korkeana.Koronan myötä myös Suomeen on luotu uusia seurantajärjestelmiä. Muun ohella on seurattu parin kuukauden välein suomalaisen yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden muutoksia. ”Kansalaispulssin” on tilannut valtioneuvosto ja sen on toimeenpannut Tilastokeskus.Kansalaispulssin tulokset kertovat suomalaisten näkemyksistä Suomesta oikeudenmukaisena maana. Jokaisessa epidemian alun jälkeen tehdyssä kyselyssä suomalaisten suuri enemmistö on pitänyt Suomea oikeudenmukaisena yhteiskuntana. Oikeudenmukaisuuden jakauma pysyi suurin piirtein vakaana, joskin vuoden loppua kohden tapahtui pientä siirtymää epäoikeudenmukaisuuden suuntaan.Epäselvempää on, mitä tämä tulos tarkoittaa. Helpointa on jättää se huomiotta toteamalla, että suomalaiset eivät tiedä mikä tai mitä oikeudenmukaisuus on ja ovat siten vastanneet asiaa tuntematta. Eiväthän suomalaiset edellisellä vaalikaudella löytäneet yhteistä ymmärrystä myöskään oikeudenmukaisista rangaistuksista.Huomiotta jättäminen on kuitenkin huono vastaus. Jakauma on vakaa ja suomalaisilla näyttää olevan asiasta varsin hyvä ymmärrys. Tämäkään ei ole yllätys, sillä suomalaiset ymmärtävät oikeudenmukaisuuden useimmiten reiluutena. Ei myöskään ole vailla merkitystä, että suomalaiset ovat tuoneet esille kantansa, jolloin itse kukin joutuu kysymystä pohtimaan.Ehkä olennaisinta havainnossa on kuitenkin, että tämä näkökulma on näin pitkään jäänyt sivuun. Minäkin olen vastikään kirjoittanut kirjan, jonka alaotsikkona on Hyvinvointivaltio eriarvoistuneessa yhteiskunnassa (Samassa veneessä, Docendo 2020). Nyt esiteltyjen käsitysten valossa alaotsikko olisi voinut olla Hyvinvointivaltio oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa 

Kirjoittaja Juho Saari on valtiotieteiden tohtori, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori ja Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani.