Eläkeaikeet myöhentyneet selvästi
Nouseva vanhuuseläkkeen ikäraja ei ehkä olekaan mahdoton saavuttaa, voisin jatkaa pitempäänkin. Näin näyttää ajattelevan moni yli viisikymppinen palkansaaja. Joka neljäs epäilee kuitenkin jäävänsä eläkkeelle ennen ikärajaa.
Vaikuttaako eläkeuudistus eläköitymiseen tavoitteiden mukaisesti? Tämä on kutkuttava kysymys nyt, kun vuoden 2017 eläkeuudistuksen voimaantulosta on kulunut muutama vuosi. Uudistuksen keskeinen tavoite oli myöhentää vanhuuseläkkeelle siirtymistä.
Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaisesti ikäluokka kerrallaan. Ikärajan noston vaikutukset näkyvät jo tilastoissa (Vuoden 2017 eläkeuudistus käänsi vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrän laskuun, Eläketurvakeskuksen tiedote, 27.6.2019). Vuosittainen vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on vähentynyt, koska ikärajan saavuttamista on odotettava vanhemmaksi.
Jatkuuko eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen tulevina vuosina, kun vanhuuseläkkeen ikäraja edelleen nousee? Jonkinlaisen käsityksen asiasta voimme saada kysymällä ihmisten eläkesuunnitelmia.
Tilastokeskus haastattelee palkansaajia 5–7 vuoden välein työolotutkimuksessa (Tilastokeskuksen Työolot-tilastosivu) erilaisista työelämään liittyvistä aiheista. Vuodesta 2003 lähtien työolotutkimuksessa on kysytty 50 vuotta täyttäneiltä ja sitä vanhemmilta, missä iässä arvelee jäävänsä kokoaikaiselle eläkkeelle.
Yllättävän moni on lykkäämässä eläkettä yli ikärajan.
Tuorein työolotutkimus kerättiin vuoden 2018 loppupuolella ja sen mukaan peräti 68 prosenttia yli 50-vuotiaista palkansaajista arvelee jäävänsä eläkkeelle 64-vuotiaana tai vanhempana (kuvio 1). Niiden osuus, jotka arvioivat jäävänsä eläkkeelle vasta 66-vuotiaana tai vanhempana, on kasvanut 20 prosenttiin. Aikaisempiin työolotutkimuksiin verrattuna eläkeaikeet ovat myöhentyneet huomattavasti.
Tutkimuksessa vastaajille kerrottiin oman ikäluokan vanhuuseläkkeen alaikäraja, mutta noin 80 prosenttia kertoi olleensa tietoinen ikärajasta ennestään. Palkansaajat selvästi ottavat ikärajan nousun huomioon eläkesuunnitelmissaan. Kuten aikaisemminkin, suunniteltu eläkkeelle jääminen keskittyy vahvasti joustavan eläkeiän alaikärajalle: vajaa puolet (45 prosenttia) arvelee jäävänsä eläkkeelle heti ikärajan tultua täyteen.
Lähes 30 prosenttia arvelee kuitenkin lykkäävänsä eläkkeelle siirtymistä alaikärajaa myöhemmäksi (kuvio 2). Tässä on huomioitu kaikki, jotka aikovat lykätä eläkettä enemmän kuin kolme kuukautta. Keskimäärin tähän ryhmään kuuluvat suunnittelevat eläkkeen lykkäämistä kahdella vuodella. Ylemmistä toimihenkilöistä jopa 42 prosenttia arvioi lykkäävänsä eläkkeelle siirtymistä.
Eläkkeen lykkäämistä suunnittelevat eivät näytä kavahtavan vanhuuseläkkeen ikärajan nousua. Lykkääjien osuus pysyy hieman alle 30 prosentissa myös viisikymppisillä vastaajilla, joilla vanhuus-eläkkeen alaikäraja on 65 vuotta ja ylikin.
Joka neljäs vastaaja arvioi jäävänsä kokoaikaiselle eläkkeelle jo ennen vanhuuseläkkeen alaikärajaa. Tutkimuksessa ei kysytty tarkemmin mille eläkkeelle vastaaja tässä yhteydessä ajattelee jäävänsä. Suurin osa mahdollisesti ajattelee työkyvyttömyyseläkettä. Jotkut saattavat mieltää työttömyysturvan lisäpäivät vanhaan tapaan ”eläkeputkeksi”.
Tämänkaltaisiin aatoksiin viittaa muun muassa se, että ajatukset ennenaikaisesta eläkkeelle jäämisestä olivat sitä yleisempiä mitä heikommaksi vastaaja arvioi oman terveytensä. Kuviosta 3 nähdään, että noin viidennes (19 prosenttia) yli 50-vuotiaista koki terveytensä korkeintaan kohtalaiseksi ja että tässä joukossa selvästi keskimääräistä useampi arvelee jäävänsä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää.
Samoin vastaajat, jotka kokivat paljon epävarmuutta töiden riittämisestä eläkeikään asti, arvelivat muita useammin jäävänsä eläkkeelle jo ennen ikärajaa.
Kuinka todennäköisesti nämä kokonaisuutena hyvin myönteiset arviot eläkkeellesiirtymisiästä toteutuvat? Aikaisemman tutkimuksen mukaan (Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 06/2017) palkansaajat siirtyvät eläkkeelle todellisuudessa hieman aiottua myöhemmin.
Näin siitä huolimatta, että työttömyyden ja sairastumisen kaltaiset yllätykset voivat sotkea eläkesuunnitelmia ja viedä eläkkeelle aiottua varhemmin. Tulee olemaan hyvin jännittävää nähdä, miten eläkeaikeet tulevina vuosina toteutuvat.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työolotutkimukseen
- Eläkeaikeita kysyttiin työolotutkimuksessa yli 50-vuotiailta palkansaajilta vuoden 2018 lopulla.
- Vajaa puolet aikoo eläkkeelle heti oman ikäluokan vanhuuseläkkeen ikärajan tultua täyteen.
- Noin 30 prosenttia aikoo lykätä eläkettä vanhuuseläkkeen alaikärajaa myöhemmäksi.
- Kaikkiaan puolet arvioi jäävänsä eläkkeelle 65-vuotiaana tai vanhempana.