Eläkkeet säästötalkoisiin? Asiantuntijat eri mieltä – verotus pienin paha

Valtion kirstunvartijan urakkaa ei käy kateeksi, kun julkista taloutta on sopeutettava ensi vaalikaudella 8–11 miljardia euroa. Puolueiden sopiman velkajarrun mukaisesti sopeutus on hoidettava käytännössä suorilla menoleikkauksilla tai veronkiristyksillä.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoo, että kaikki kivet on käännettävä.

Säästöt voivat koskettaa tavalla tai toisella myös eläkejärjestelmää.

– Eläkemenot muodostavat noin neljänneksen koko julkisen talouden menoista. On vaikea nähdä, että ne sivuutettaisiin kokonaan tässä keskustelussa.

Eläkesäästöt arka puheenaihe

Esitykset eläkejärjestelmän rukkaamisesta ovat tunnetusti poliittisesti arka puheenaihe. Tämä käy hyvin ilmi, kun mukaan keskusteluun liittyvät eläkeläisten ja opiskelijoiden edustajat.

– Suhtaudun hyvin kriittisesti ajatukseen, että työeläkejärjestelmä otettaisiin mukaan julkisen talouden sopeutukseen, Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola sanoo.

Hänestä keskustelussa helposti unohtuu, että työeläkkeet rahoitetaan pääosin työntekijöiden ja työnantajien työeläkemaksuilla sekä eläkevaroista saatavilla sijoitustuotoilla. Järjestelmää hallinnoidaan erillään valtiontaloudesta.

Myös Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Petra Pulli suhtautuu varauksellisesti ajatukseen, että työeläkejärjestelmä otettaisiin mukaan säästötalkoisiin.

– Nuorten keskuudessa eläkejärjestelmään liittyy jo ennestään epävarmuutta. Keskeisiä huolenaiheita on, kuinka korkeaksi eläkeikä vielä nousee ja kantaako järjestelmä siihen asti, kun nykyiset nuoret aikanaan jäävät eläkkeelle.

Leikkaukset murentaisivat luottamusta

Myös Huutola nostaa esiin järjestelmän uskottavuuden. Suomalaista työeläkejärjestelmää on rakennettu vuosikymmenten ajan työntekijöiden, työnantajien ja poliittisten päättäjien laajaan yhteisymmärrykseen perustuen.

– Jos eläke-etuuksia ryhdyttäisiin muuttamaan lyhyen aikavälin valtiontaloudellisten tarpeiden vuoksi, tämä voisi murentaa luottamusta koko järjestelmään, Huutola sanoo.

Huutola puhuu koko eläkeläisjärjestökentän suulla, sillä hän on myös eläkeläisjärjestöjen yhteenliittymän, edunvalvonnassa aktiivisen Eetu ry:n puheenjohtaja.

Pöydällä useita vaihtoehtoja

Mika Niemelä ei ota kantaa siihen, millaisia eläkejärjestelmää koskevia leikkauksia pitäisi lopulta toteuttaa. Valtiovarainministeriö tuo syksyn aikana poliittisen päätöksenteon pohjaksi erilaisia vaihtoehtoja. Samalla arvioidaan niiden vaikutuksia julkiseen talouteen.

– Yksi eläkejärjestelmään vaikuttava kokonaisuus voisivat olla uudistukset, joilla pidennetään työuria. Se vahvistaisi julkista taloutta lisäämällä työllisyyttä ja vähentämällä eläkemenoja.

Niemelän mukaan tarkastelun kohteena voisivat olla myös poikkeukset, joissa työeläkettä karttuu ilman varsinaista työntekoa. Eläkettä voi kertyä esimerkiksi opiskeluajalta, työttömyysjaksoilta tai vanhempainvapaalta.

– Tällaisten erityissääntöjen muuttaminen voisi myös yksinkertaistaa eläkejärjestelmää.

Nopeammin vaikuttavia keinoja löytyisi Niemelän mielestä jo maksussa olevista eläkkeistä.

Yksi mahdollisuus olisi leikata eläkeindekseistä, joiden mukaan maksussa olevia eläkkeitä korotetaan hintojen ja palkkojen noustessa.

Kyseeseen voisi tulla myös eläkkeiden verotuksen kiristäminen.

– Se vahvistaisi julkista taloutta nopeasti. Toisaalta verotuksen kiristämisellä olisi todennäköisesti myös kielteisiä vaikutuksia talouteen, jos eläkeläisten käytettävissä olevat tulot laskevat ja he vähentävät kulutustaan.

Niemelä huomauttaa, että eläkejärjestelmän muuttamiseen liittyy myös ajoitusongelma. Monet rakenteelliset muutokset vahvistaisivat julkista taloutta vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua, kun sopeutustarve on jo lähivuosina suuri.

– Nopeasti vaikuttavat keinot puolestaan osuvat usein suoraan ihmisten käytettävissä oleviin tuloihin ja sitä kautta kulutukseen ja talouskasvuun.

”Eläkemenot muodostavat noin neljänneksen koko julkisen talouden menoista. On vaikea nähdä, että ne sivuutettaisiin kokonaan.”

Mika Niemelä, VM

Eläkkeiden verotus paras keino

Petra Pulli ei lämpene Niemelän mainitsemien työeläkekarttumien karsimisesta. Esimerkiksi opinto-, työttömyys- ja perhevapaa-ajan eläkekertymien pienentäminen osuisi eniten nuoriin aikuisiin, koska nämä jaksot ajoittuvat useimmiten työuran alkuun.

Matti Huutola varoittaa puolestaan nykyisten eläkkeiden leikkaamisen vaikutuksista kotimaiseen kysyntään. Lisäksi indeksien heikentäminen vaikuttaisi hänen mukaansa erityisen voimakkaasti pieniä eläkkeitä saavien toimeentuloon.

Hän muistuttaa, että mediaanieläke on noin 1 800 euroa kuukaudessa, joten yli puolet eläkeläisistä saa tätä vähemmän. Julkisuudessa esiin nostetut erittäin suuret eläkkeet antavat hänen mielestään väärän kuvan tavallisten eläkeläisten toimeentulosta.

Entä jos eläkeläistenkin olisi kaikesta huolimatta osallistuttava julkisen talouden sopeutukseen?

Huutola pitää verotusta selvästi parempana keinona kuin työeläkeindeksien leikkaamista tai jäädyttämistä.

– Verotuksen kautta rasitusta voidaan kohdistaa maksukyvyn mukaan. Progressiivinen verotus on oikeudenmukaisempi vaihtoehto, jos eläkeläisten elintasosta on pakko leikata.

”Sopeutusta ei pidä rakentaa ratkaisuilla, jotka jäävät pääosin nuorten ja tulevien eläkeläisten kannettaviksi.”

Petra Pulli, SYL

Kaikille oikeudenmukaisia ratkaisuja

Myös Pulli lähtisi etsimään keinoja ensisijaisesti verotuksesta, jos eläkkeistä on pakko leikata.

Keskeisenä periaatteena tulisi hänen mielestään olla maksukyky ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.

– Yksi mahdollinen keino voisi olla eläkkeiden progressiivisen verotuksen vahvistaminen.

Ratkaisun etuna olisi Pullin mukaan myös se, että sopeutukseen osallistuisivat nykyiset eläkkeensaajat. Tällöin säästöjä ei siirrettäisi yksipuolisesti tuleville eläkeläissukupolville.

Pulli ei halua asettaa nuoria ja eläkeläisiä vastakkain, vaikka eläkejärjestelmän tulevaisuudesta keskusteltaessa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus nouseekin väistämättä esiin.

– Eläkejärjestelmässä tämä tarkoittaa sitä, ettei sopeutusta pidä rakentaa ratkaisuilla, joiden kustannukset jäävät pääosin nuorten ja tulevien eläkeläisten kannettaviksi.