Telan Saara-Sofia Sirén: Eläkkeistä ei saa leikata

Toukokuun alussa Työeläkevakuuttajat Tela ry:n toimitusjohtajana aloittanut Saara-Sofia Sirén sai lentävän lähdön vaikuttamistyöhön, kun hän vieraili alkukesällä SDP:n, keskustan ja kokoomuksen puoluekokouksissa.

Niissä oli helppo tavoittaa poliittiset päättäjät, joista moni oli tuttu jo Sirénin kansanedustajavuosilta 2015–2026.

Keskeinen puheenaihe oli tulevan hallituskauden toimenpiteet, joilla työeläkejärjestelmä pidetään vastaisuudessakin hyvässä kunnossa.

”Työeläkejärjestelmän erottaminen valtiontaloudesta on perusteltua.”

Telan vaalitavoitteiden lista oli valmistunut jo ennen Sirénin taloon tuloa. Hän sanoo kuitenkin seisovansa täysin sen takana.

– Teemat ovat erinomaiset. Niitä on ollut mukavaa lähteä edistämään, Sirén sanoo.

Nuorten koulutustasoa nostettava

Kansanedustaja Sirénin työtä hallitsivat politiikan päivänpolttavat poliittiset kysymykset ja hallituskauden tavoitteiden läpivienti. Työeläkekysymyksissä perspektiivi vaihtui vuosikymmenien mittaiseksi.

Tämä näkyy myös Telan vaalitavoitteissa, joissa korostuu eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen.

– Oleellista on lähteä vahvistamaan tulopuolta. Talouskasvu on paras tapa turvata eläkkeet. Tulevan hallituksen tulee keskittyä toimenpiteisiin, jotka kasvattavat työeläkkeidenkin maksamisen pohjana olevaa palkkasummaa, Sirén perustelee.

Telan mielestä palkkasummaa voidaan kasvattaa esimerkiksi nostamalla nuorten koulutustasoa ja edistämällä työperäistä maahanmuuttoa.

– Näistä teemoista toki keskustellaan paljon, mutta niitä ei tule välttämättä linkitettyä eläkekysymyksiin.

Myös työurien pidentämiseen ja työssä jaksamiseen pitäisi Sirénin mielestä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Eläkkeet huono kohde nopeille säästöille

Tulopuolen vahvistamisen sijaan eläkekeskustelussa on voimistunut vaatimus siitä, että myös eläkejärjestelmän on osallistuttava julkisen talouden säästötalkoisiin. Velkajarrusopimuksessa puolueet ovat sitoutuneet hillitsemään julkisen talouden velkaantumista tulevan kahdeksan vuoden aikana.

– Sopeutustoimet ovat väistämättömiä, mutta lähtökohtaisesti niitä tulisi hakea valtiontalouden puolelta eikä työeläkejärjestelmästä, Sirén korostaa.

Hänen mukaansa työeläkkeiden leikkauksilla tai eläkemaksun alentamisella voitaisiin ehkä tukea välillisesti valtion ja kuntien taloutta, jos alennus kasvattaisi verotuloja ja työllisyyttä. Koko julkista taloutta se ei kuitenkaan automaattisesti vahvistaisi, sillä samalla eläkejärjestelmän maksutulot ja mahdollisesti sen ylijäämä pienenisivät.

– Eläkejärjestelmän muutokset vaikuttavat vuosikymmeniä eteenpäin. Siksi ne soveltuvat huonosti julkisen talouden akuutteihin sopeutustarpeisiin.

Lakisääteinen työeläkejärjestelmä lasketaan kansantalouden tilinpidossa osaksi julkista sektoria, mutta sitä hoidetaan ja rahoitetaan itsenäisesti valtion yleisen budjetin ulkopuolella.

– Työeläkejärjestelmän erottaminen valtiontaloudesta on perusteltua, Sirén painottaa.

Eläketurvakeskuksen kesäkuussa julkaisema pitkän aikavälin laskelma kertoi työeläkejärjestelmän olevan odotettuakin vahvemmalla pohjalla.

– Tämä osoittaa, että työeläkejärjestelmän kehittäminen huolella harkiten on tuottanut hyviä tuloksia.

Sirénin mukaan tehtyjen uudistusten ansiosta työeläkemaksua olisi tulevaisuudessa mahdollista jopa laskea, parantaa eläkkeitä tai lisätä työeläkkeiden rahastointia. Työeläkemaksun tasosta on sovittu vuoteen 2030 asti.

Kolmikannasta kannattaa pitää kiinni

Työnantajien, työntekijöiden ja valtiovallan yhdessä valmistelemista työeläkeuudistuksista on Suomessa hyvät kokemukset. Kolmikannasta kannattaa Sirénin mielestä pitää kiinni.

– Annan paljon arvoa sille, että eläkejärjestelmää on pystytty kehittämään laajapohjaisesti ilman voimakasta vastakkainasettelua. Ero vaikkapa budjettineuvottelujen kaltaisiin poliittisiin vääntöihin on suuri.

Sirénin mielestä työeläkejärjestelmän kehittäminen kuuluu perustellusti sen rahoittajille eli työntekijöille ja työnantajille. Eduskunta päättää viime kädessä lainsäädännöstä, mutta työeläkeasioiden laajapohjainen valmistelu antaa käsittelylle hyvän pohjan.

– Tätä varsin hyvin toimivaa mallia en lähtisi mylläämään. Eläkejärjestelmää koskevia päätöksiä ei tule tehdä hätiköiden, sillä niillä on yleensä hyvin kauaskantoisia vaikutuksia. Tätä aion viestiä myös entisille kollegoilleni Arkadianmäellä.

Harkitut päätökset parantavat uskottavuutta

Huolella harkitut päätökset ovat Sirénin mielestä työeläkejärjestelmän uskottavuuden peruskivi. Hän on huolissaan siitä, että etenkin nuorten luottamus omaan eläketurvaansa on viime aikoina rapautunut.

– Nuorten tulevaisuuden uskoa koettelee tällä hetkellä moni muukin asia. Heillä on osin myös väärää tietoa eläkejärjestelmästä. On luotu vääriä mielikuvia siitä, että eiväthän nuoret pääse ikinä eläkkeelle tai tule saamaan mitään eläkettä.

Sirénin mukaan epävarmuutta lietsovat osaltaan yksittäiset heitot eläkejärjestelmän muuttamisesta. Viime aikoina on tehty esityksiä, joiden pitkäaikaisia vaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu ja jotka osuisivat nimenomaan nuoriin.

– Esimerkkinä voi mainita esitykset, joiden mukaan työeläkkeen kertyminen tutkintoon johtavasta opiskelusta tulisi poistaa.

Sirénin mielestä luottamusta eläkejärjestelmään voidaan parantaa esimerkiksi lisäämällä työeläkkeiden rahastointia ja kohdistamalla sijoitustuottoja nykyistä enemmän nuorempien ikäluokkien eläkkeiden rahastointiin.

Tämä kuuluu Telan ja työeläkevakuuttajien tavoitteisiin seuraavalla hallituskaudella. Rahastoinnin tarvetta korostetaan edunvalvonnassa ja siihen liittyvät toimet ovat Telassa parhaillaan työn alla.