Työriitojen sovittelija ja ritari: Nikolas Elomaan vauhdikas harrastus

Miten päädyit ritariratsastuksen pariin?

– Kun olin lapsi, meillä oli perheessä kimppahevonen, ja opettelin ratsastamaan, mutta allergia vei minut pois talleilta pitkäksi aikaa. Aikuisena Porvoossa palasin ratsastuksen pariin, kun minut houkuteltiin mukaan äijien ratsastusryhmään. Hurahdin lajiin ja kilpailin jopa ratsastuskouluoppilaiden SM-kenttäkisoissa, kunnes kuulin Rohan-tallista. Siellä harjoiteltiin historiallista ratsastusta. Menin kokeilemaan, miltä ritarin haarniska tuntuu ja sopiiko laji minulle. Sille tielle jäin.

Mistä ritariratsastuksessa on kyse?

– Ritariratsastuksen juuret ovat keskiajan turnajaisissa ja sotilasharjoittelussa. Näyttävin kilpailumuoto on peitsitaistelu. Siinä ritarit ratsastavat haarniskoissa toisiaan kohti ja yrittävät osua peitsellä kilpeen. Ketään ei ole tarkoitus vahingoittaa, vaan tehdä näyttävä ja turvallinen suoritus.

Lisäksi heitämme keihäitä ratsailta tauluun ja teemme miekkailukohtauksia. Yksi lajeista on poimia tuoppi tolpan päältä täydessä laukassa, juoda se ja palauttaa takaisin paikalleen.

Mikä lajissa viehättää?

​– Vaikka ritariratsastus kuulostaa ronskilta, se on ennen kaikkea hauskaa tekemistä hevosen kanssa. Olennaista on rento suoritus ja hyvä fiilis, muuten homma ei toimi. Minua viehättää se, että hevonen, ratsastaja ja yleisö ovat kaikki samassa hetkessä mukana, ja mitä tahansa voi tapahtua. Hevoset ovat leikkisiä eläimiä, ja sen näkee parhaimmillaan esityksessä selvästi.

Mitä taitoja ritariratsastus vaatii?

– Tätä pitää harjoitella ihan tosissaan. Haarniska on painava ja kypärä rajoittaa näköä. Silti pitää hallita sekä hevonen että omat liikkeet.

Toinen käsi on kiinni peitsessä, miekassa tai muussa välineessä, joten hevosta täytyy ohjata paljon enemmän painonsiirroilla ja vartalon avulla kuin tavallisessa ratsastuksessa.

Millaista on laukata peitsi kädessä?

– Se on aina jännittävää. Vauhti on kova, ja peitsi täytyy laskea oikeassa rytmissä, jotta se osuu vastustajan kilpeen juuri oikealla hetkellä. Kilpi ei ole suuri maali, joten onnistuminen vaatii tarkkuutta. Kun osuma onnistuu, siitä tulee melkoinen adrenaliiniryöppy.

Mitä yhteistä on valtakunnansovittelijan työllä ja ritariratsastuksella?

– Sekä hevosten että ihmisten kanssa toimiminen vaatii luottamusta ja tilannetajua. Ritariratsastuksessa, kuten neuvotteluissakin, voi tapahtua odottamattomia käänteitä, joihin on reagoitava nopeasti. Vaikka valmistautuisi kuinka hyvin, kaikkea ei voi hallita. Siksi on osattava säilyttää maltti ja toimia tilanteen mukaan.

 ”Hevosen kanssa on oltava täysin läsnä.”

Mitä ritariratsastus antaa vastapainoksi arkeen?

– Onnistumiset tuottavat iloa, ja eläinten kanssa on aina mukavaa touhuta. Työasiat unohtuvat nopeasti, koska hevosen kanssa on oltava täysin läsnä. Harrastukseen kuuluu myös yllätyksiä. Ensimmäisessä esityksessäni hevosen piti kävellä arvokkaasti kuninkaan eteen, mutta se päättikin mennä yleisön edessä makuulle. Silloin on vain improvisoitava. Näille on mukava nauraa jälkeenpäin.

Mikä on yleisin harhaluulo ritariratsastuksesta?

– Moni kysyy, pakotetaanko hevoset tekemään asioita tai sattuuko niihin. Hevosia ei pakoteta. Niitä koulutetaan pitkään, ja toimintaan valikoituvat vain sellaiset hevoset, jotka nauttivat siitä. Peitsitaistelussa näkee, miten hevoset innostuvat lähdössä. Tarkoitus on, että tämä on hauskaa meille, hevosille ja yleisölle.