Kolumbia pisti rikkaat uudistuksen maksajiksi
Ulkomaanpalstalla esittelemme eläkeuutisia ja vertailutietoa muiden maiden eläketurvasta. Tällä kertaa paneudumme EU-maiden eläkemenoihin. Italissa on EU:n korkeimmat eläkemenot, Suomessakin menot yli keskitason.
Kolumbia: Eläkeuudistus parantaa vanhuudenturvaa
Kolumbian vasemmistolainen presidentti Gustavo Petro on vienyt läpi eläkeuudistuksen, joka astuu voimaan vuoden 2025 alussa. Uudistuksessa muutetaan vanhuuseläkkeen ehtoja sekä nostetaan eläkemaksua.
Aiemmin Kolumbiassa on voinut valita ottaako eläkevakuutuksen julkisesta jakojärjestelmästä vai rahastoinnilla toimivasta yksityisestä järjestelmästä. Jatkossa kaikki vakuutetaan samojen sääntöjen mukaan.
Uudistuksen tarkoituksena on parantaa eläketurvan kattavuutta sekä eläketurvan riittävyyttä. Yli 40 prosenttia yli 65-vuotiaista ei saa minkäänlaista sosiaaliturvaetuutta.
Uudessa järjestelmässä suurituloisimmat palkansaajat maksavat muita korkeampaa eläkemaksua, jolla rahoitetaan sosiaaliavustuksia.
Lähde: SSA, International Update, September 2024
Espanja: Kannusteilla ja joustoilla pitempiä työuria
Espanjan hallitus ja työmarkkinaosapuolet kirjoittivat eläkeuudistussopimuksen. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa eläkejärjestelmän kestävyys, kun vuosien 1957 ja 1977 välillä syntynyt baby boom -sukupolvi on eläkkeellä.
Uudistus parantaa eläkkeen ja työnteon yhdistämisen edellytyksiä. Uudistuksessa lisätäänkin kannusteita eläkkeen lykkäämiseen sekä työnteon jatkamiseen eläkkeellä. Myös mahdollisuutta siirtyä osa-aikaeläkkeelle aikaistetaan.
Näiden lisäksi uudistuksessa mahdollistetaan raskaissa ja vaarallisissa töissä toimineille alempi eläkeikä ilman vähennyksiä eläkkeeseen.
Uudistus oli jatkoa vuosina 2022 ja 2023 tehdyille eläkeuudistuksille. EU-komissio edellytti Espanjalta eläkeuudistusta vastineeksi EU:n elpymisrahastosta saatavista tuista.
Belgia: Riittämätön eläkeuudistus jäädyttää EU-avustuksia
Euroopan komissio on ilmaissut tyytymättömyytensä Belgian viime kevään eläkeuudistukseen. Komission mukaan uudistus ei paranna eläkejärjestelmän kestävyyttä riittävästi. Tämän takia komissio on jäädyttänyt osan EU:n elpymisrahastosta haetusta lähes miljardin euron tukipaketista.
Eläkeuudistuksen toimenpiteitä ovat eläkebonuksen maksaminen eläkeiän jälkeen työuraa jatkaville, vähimmäiseläkkeen edellytysten kiristäminen sekä julkisen sektorin indeksitarkistusten rajoittaminen. Belgia on arvioinut toimenpiteiden leikkaavan eläkemenoja noin 0,2 prosenttia bkt:hen suhteutettuna vuoteen 2070 mennessä.
Belgialla on puoli vuotta aikaa täyttää komission vaatimukset, jotta jäädytetyt varat voidaan maksaa.
Lähde: Brussels Times 24.9. & Euroopan komissio 2.7.
Romania: Eläkeuudistus nostaa eläkkeitä ja eläkeikiä
Romanian viime vuonna säädetty eläkeuudistus on tullut täysin voimaan syyskuun alussa. Uudistuksen läpivienti on kytketty EU:n elpymisrahastosta saataviin avustuksiin.
Uudistuksessa naisten eläkeikää nostetaan asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen, jotta se vastaisi miesten eläkeikää vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi naisille lapsien perusteella myönnettävää oikeutta varhennettun eläkkeeseen tiukennetaan.
Tiukennusten vastapainona eläkkeiden indeksitarkistuksia on parannettu ja eläkkeen määräytymistä yhtenäistetty. Yhtenäistämisen on arvioitu nostavan eläkkeitä keskimäärin noin viidenneksen kolmella miljoonalla eläkkeensaajalla.
Vaikka eläkeuudistuksen on arvioitu tuovan säästöjä pitkällä aikavälillä, Romanian hallitus on myöntänyt sen nostavan eläkemenoja 1,3–1,8 prosenttia bkt:hen suhteutettuna vuodelle 2025. Kasvaneiden menojen kattamiseksi on esitetty muiden julkisten menojen leikkauksia.
Lähde: Romania-Insider.com 13.8. & IPE 1:2024
Sveitsi: Kansa hylkäsi ehdotuksen eläkeuudistukseksi
Sveitsissä on ollut useita yrityksiä uudistaa lailla pakolliseksi säädettyä ja 90 prosenttia palkansaajista kattavaa työmarkkinaeläkejärjestelmää (BVG). Viimeisin kansanäänestys eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden lisäämiseksi järjestettiin syyskuussa. Sveitsiläisistä selvä enemmistö (67 prosenttia) äänesti uudistusta vastaan ja vain kolmannes sen puolesta.
Uudistus olisi toteutuessaan sopeuttanut työmarkkinaeläkkeitä elinajanodotteen kasvuun pienentämällä karttuneen eläkepääoman eläkkeeksi muuntavaa kerrointa. Se olisi myös alentanut ikäsidonnaista työmarkkinaeläkemaksua 55 vuotta täyttäneiden osalta.
Vakuutettavan vuositulon alaraja olisi alentunut nykyisestä 23 300 eurosta 21 000 euroon. Alarajan muutos lisäisi maksutuloa ja parantaisi matalatuloisten ja osa-aikaisten työntekijöiden eläketurvaa.
Kirjoittajat työskentelevät asiantuntijoina Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston ulkomaantiimissä.
Suomessa eläkemenot yli EU:n keskitason
EU-maiden lakisääteiset eläkemenot olivat keskimäärin 11,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Suomessa eläkemenojen osuus suhteessa kansantuotteeseen oli 12,8 prosenttia vuonna 2022. Menojen arvioidaan olevan 14,1 prosenttia vuonna 2070.
Korkeimmat eläkemenot löytyvät Italiasta, Kreikasta ja Ranskasta. Irlannissa menosuhde on puolestaan selkeästi matalin.
Irlanti erottuu joukosta. Sen väestö on Euroopan nuorimpia ja bruttokansantuote asukasta kohden Euroopan korkeimpia. Lisäksi lakisääteinen eläketurva rakentuu ansioiden suuruudesta riippumattomalle tasaeläkkeelle.
Euroopan väestö kuitenkin ikääntyy ja se näkyy suurimmassa osassa maita kasvavina eläkemenoina. Luxemburgissa eläkemenosuhde lähes kaksinkertaistuu ennustejakson loppuun mennessä.
Toisaalta 11 vertailumaassa menosuhde kääntyy laskuun. Eläkemenot alenevat eläkeuudistusten seurauksena eniten tämänhetkisissä kärkimaissa Kreikassa (-2,5 prosenttiyksikköä) ja Italiassa (-1,9 %).
Pohjoismaissa eläkemenosuhde alenee Tanskassa ja Ruotsissa.
