Kolme näkökulmaa YEL:n uudistamiseksi
Tulisiko yrittäjän eläkkeen perustua todellisiin ansioihin kritisoidun työtulon sijaan? Näin yrittäjäjärjestöjen ja eläkeyhtiön asiantuntijat uudistaisivat YEL-järjestelmää.
Yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamista koskevassa keskustelussa yksi asia on noussut ylitse muiden. Se on YEL-vakuutuksen perustana oleva työtulon määrittely, jonka moni yrittäjä on kokenut epäoikeudenmukaiseksi viime aikoina tehtyjen korotusten jälkeen.
Eläkemaksuja nostavien työtulon tarkistusten taustalla on vuoden 2023 lakimuutos. Sen tavoitteena on vähentää alivakuuttamista ja varmistaa, että työtulo vastaisi entistä paremmin yrittäjän työpanosta.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo, että yrittäjiä harmittavat etenkin eläkeyhtiöiden käyttämät laskurit. Ne ovat monen yrittäjän mielestä antaneet mielivaltaisia työtuloesityksiä.
– Eläkeyhtiöt eivät ole läheskään aina suostuneet tarkistamaan esityksiään. Erityisesti pienituloisilla yrittäjillä työtulo on voinut nousta todellisia tuloja suuremmaksi. Mielestäni se kertoo selkeästi, ettei lakiin kirjattua työtulomäärittelyä ole noudatettu.
Korotukset osuivat huonoon suhdanteeseen
Lain mukaan työtulo on tarkistettava kolmen vuoden välein. Kahdella ensimmäisellä tarkistuskierroksella korotuksille on asetettu katto, jonka mukaan työtulo voi nousta enintään 4 000 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa YEL-maksuun noin 85 euron korotusta kuukaudessa.
Katosta huolimatta korotukset ovat ajaneet monia pienyrittäjiä ongelmiin ja jopa lopettamaan liiketoimintansa, sanoo Mikro- ja yksinyrittäjien toiminnanjohtaja Liisa Hanén.
– Korotukset ovat osuneet vielä ajankohtaan, jolloin epävarma taloustilanne on vienyt yrittäjiltä tuloja. Todelliset tulot ovat saattaneet romahtaa, mutta kaavamaisella tavalla lasketut eläkemaksut eivät ota tätä huomioon.
– Edellisessä uudistuksessa päätösvalta siirtyi eläkeyhtiöille. Aiemmin yrittäjän oma sana painoi enemmän, kun hän sai itse käytännössä määritellä työtulonsa, Hanén toteaa.
Vaikka yrittäjä voi olla eläkeyhtiöön yhteydessä ja esittää ehdotetun työtulon kohtuullistamista, Hanénin mukaan läheskään kaikilla yrittäjillä ei ole tähän taitoa tai voimia.
– Ei järjestelmä voi perustua siihen, että jokaisella yrittäjällä on syvällinen ymmärrys työtulon määrittelyn monimutkaisista tulkintaohjeista tai miten edes arvioida työpanoksensa määrää, arvoa ja laajuutta.
Eläkemaksu ansioiden mukaan
Yrittäjän työtulon tulisi vastata palkkaa, joka maksettaisiin samasta työstä palkatulle ulkopuoliselle. Työeläkeyhtiö Elon vakuutusjohtaja Harri Kangaskoski myöntää, että työtulon määrittäminen ei ole aina helppoa. Hän uudistaisi järjestelmää niin, että eläkemaksu perustuisi nykyistä selvemmin yrittäjien todellisiin tuloihin eli verotettaviin ansiotuloihin.
– Silloin maksut olisivat eläke- ja sosiaaliturvan kanssa paremmin oikeassa suhteessa.
Kangaskosken mielestä YEL-järjestelmän tulisi myös ottaa joustavasti huomioon yrittämisen erilaisia muotoja ja liiketoiminnan kausivaihteluja. Näin yrittäjä voisi suunnitella omaa talouttaan nykyistä paremmin, kun eläkemaksut seuraisivat tulojen kehitystä.
– Tämä olisi jo nyt teknisesti mahdollista. Verohallinnon tulorekisteristä on mahdollista saada lähes reaaliajassa tarvittavat tiedot. Ainoastaan toiminimellä toimivien yrittäjien tiedot puuttuvat rekistereistä.
Yrittäjä osaa arvioida itse parhaiten omaa tilannettaan ja maksukykyään. Yrittäjä myös ymmärtää, että hänen eläke- ja sosiaaliturvansa riippuu siitä, minkälaista YEL-maksua hän maksaa.
Mikael Pentikäinen,
Suomen Yrittäjät
Yrittäjien tilanteet huomioitava
Kangaskosken tavoin Liisa Hanén kytkisi yrittäjän eläkemaksut verotettaviin ansiotuloihin.
– Laskennan perustana tulisi olla yrittäjän itselleen maksama palkka tai ansiotulot. Järjestelmän tulisi kuitenkin olla joustava ja ottaa huomioon yrittäjyyden moninaiset muodot ja pienituloisuus.
Perinteisten osakeyhtiöiden tai toiminimien ohella pienimuotoista liiketoimintaa voi harjoittaa kevytyrittäjänä, freelancerina tai osuuskunnan kautta. Hanénin mielestä todellisten tulojen huomioimisen puolesta puhuu sekin, että yhä useampi yhdistää palkkatyön ja yrittämisen.
– Yrittäjyys ja työelämä muuttuvat vauhdilla. Alustatalouden myötä meillä voi olla parin vuoden päästä aivan uudenlaisia yrittämisen muotoja.
Mikael Pentikäisen mielestä YEL-järjestelmän uudistamisessa tulee vastaisuudessakin luottaa yrittäjän omaan arvioon työpanoksensa arvosta. Suomen Yrittäjät esittää, että YEL-velvollisella yrittäjällä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa vahvemmin siihen, miten hän määrittää työpanoksensa arvoa.
– Yrittäjien tilanteet vaihtelevat. Siksi järjestelmän pitää joustaa, Pentikäinen perustelee.
Hän huomauttaa, että yrittäjä osaa arvioida itse parhaiten omaa tilannettaan ja maksukykyään. Yrittäjä myös ymmärtää, että hänen eläke- ja sosiaaliturvansa riippuu siitä, minkälaista YEL-maksua hän maksaa.
YEL-laskennan perustana tulisi olla yrittäjän itselleen maksama palkka tai ansiotulot. Järjestelmän tulisi kuitenkin ottaa huomioon yrittäjyyden moninaiset muodot ja pienituloisuus.
Liisa Hanén,
Mikro- ja yksinyrittäjät
Riittävä turva kaikille yrittäjille
Elon Harri Kangaskosken mielestä eläkemaksujen taso on hallinnut vähän liikaakin viimeaikaista YEL-keskustelua. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, millaisen turvan yrittäjä maksamillaan eläkemaksuilla saa ja onko turva riittävä.
– Järjestelmän kehittämisen keskiössä tulee olla riittävän eläke- ja sosiaaliturvan varmistaminen. YEL-vakuutuksen on oltava selkeä ja ymmärrettävä, jotta yrittäjät siihen luottavat.
Kangaskosken mukaan työeläkeyhtiölle tärkein tavoite on tarjota faktapohjaisia neuvoja ja tietoa, jotta yrittäjä pystyy tekemään omasta turvastaan realistisia päätöksiä.
Hän huomauttaa, että eläkeyhtiöt ja yrittäjäjärjestöjen kaltaiset sidosryhmät ovat viestineet aktiivisesti työtulon tarkistuksista. Ne eivät ole tulleet yrittäjille yllätyksenä.
Kangaskosken mielestä vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että osa yrittäjistä on ihan tyytyväisiä eläkejärjestelmään. Tästä kertoo palaute, jota Elo on saanut työtulojen tarkistusesityksistä.
Viime vuonna ehdotuksen saaneista vain noin kaksi prosenttia halusi siihen muutosta.
– Moni on todennäköisesti kokenut korotuksen oikeudenmukaiseksi. Myös 4 000 euron enimmäisraja korotuksille on vähentänyt tarvetta hakea ehdotukseen muutosta, Kangaskoski arvioi.
YEL-järjestelmän kehittämisen keskiössä tulee olla riittävän eläke- ja sosiaaliturvan varmistaminen. YEL-vakuutuksen on oltava selkeä ja ymmärrettävä, jotta yrittäjät siihen luottavat.
Harri Kangaskoski,
työeläkeyhtiö Elo
YEL-työtulo nousi lähes puolella tarkistetuista
Työeläkevakuuttajat tarkistivat viime vuonna noin 58 000 yrittäjän YEL-työtulon. Heistä noin 49 prosentilla työtulo nousi, 48 prosentilla se pysyi samana ja alle prosentilla laski. Valtaosalla yrittäjistä korotus oli lain mukainen enimmäismäärä eli 4 000 euroa.
Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan ja Eläketurvakeskuksen alustavista luvuista.
Noin seitsemän prosenttia uuden työtuloehdotuksen saaneista yrittäjistä hylkäsi ehdotuksen ja halusi toimittaa ehdotuksen korjaamiseksi lisätietoja. Niissä korostuivat liikevaihtoa koskevien taustatietojen virheellisyys, yrittäjän maksukyky, tieto yritystoiminnan tilanteen muutoksesta, työtuntien vähäisyys ja terveydelliset syyt.
Palautetta antaneet yrittäjät arvostelivat sitä, että työtuloa arvioidaan liikevaihdon perusteella. Työtuloehdotusta pidettiin korkeana suhteessa todelliseen työpanokseen tai tuloihin. Yrittäjät myös huomauttivat, ettei liikevaihto huomioi yrityksen kuluja.
Eläkeyhtiöt perustavat työtulon määrittelyn ensisijaisesti YEL-työtulolaskurin antamaan arvioon. Eläketurvakeskus teki laskuriin vuoden 2026 alussa päivityksen, joka rajaa työtulosuosituksen korkeintaan 60 prosenttiin yrittäjän liikevaihdosta. Tavoitteena on lisätä työtulon oikeellisuutta.