Työllisyyskehitys paikkaamaan lapsikatoa

Matala syntyvyys kaivertaa koloa eläkejärjestelmään. Kun väki ei lisäänny, työllisyyskehitys ja eläkevaroille saatavat sijoitustuotot nousevat yhä tärkeämpään rooliin.

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kauton Työeläkepäivässä pitämä tilannekuva valoi optimismia tulevaisuuteen.

– Näyttäisi, että selviämme nämä seuraavat vuosikymmenet varsin hyvin, Kautto sanoi.

Kautto perusteli, että työeläkejärjestelmässä varojen kasvun myötä rahoitustasapaino on parantunut. Eläkemeno ei myöskään ole kasvanut, vaan on jopa pysynyt ennakoitua maltillisempana.

Syntyvyyden laskua lukuun ottamatta eläkejärjestelmän näkökulmasta vuoden 2017 eläkeuudistuksessa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin.

– Syntyvyyden osalta tilanne kehittyi vallan toisin kuin Tilastokeskuksen vuoden 2014 kokonaishedelmällisyysluvut ennustivat.

Toteutui lapsikato, kun lapsia syntyi tarkastelujaksolla noin 90 000 lasta vähemmän kuin laskelmissa oli oletettu.

Myös nettomaahanmuutto on jäänyt tuntuvasti alhaisemmaksi. Yhdessä nämä kaksi veistävät loven väestönäkymiin.

– Kuitenkin ihmiset ovat pystyneet säilyttämään työnsä vanhuuseläkeiän alarajaan asti, vaikka eläkeikä on noussut.

– Eläkkeelle siirtymisen odote 62 vuotta saavutetaan tänä vuonna, Kautto ennakoi.

Syntyvyyden alenemisen vastapainona suotuisa palkkasumman kehitys sekä alkaneiden vanhuuseläkkeiden määrä kohentavat tilannetta.

Etenkin hyvät sijoitustuotot vahvistavat työeläkejärjestelmän kestävyyttä.

– Sijoitustuotot, toinen kivijalka rahoituksessa, on vuosina 2015–2021 vahvistunut todella hyvin, Kautto sanoi.

Vielä 2017 uudistusta tehtäessä vallitsi käsitys, että työeläkejärjestelmä on rahoituksellisessa tasapainossa vuosikymmeniksi eteenpäin.

– Syntyvyyttä emme saa heti nousuun. Mutta työllisten määrän kasvuun ja sijoitusvaroille saatuun tuottoon voimme edelleen vaikuttaa, Kautto tiivisti.

Kuinka voit, työeläkejärjestelmä? -otsikolla Mikko Kautto puhui 25.11.2021 Työeläkepäivässä Helsingin Messukeskuksessa.