Nuori haluaa työn syrjään

Nuorten työllisyys on ollut keskustelua herättävä korona-ajan ilmiö. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssissa on seurattu huolestuneena, kun viime vuosien myönteisen kehityksen jälkeen nuorten työttömyys kääntyi jyrkkään nousuun.

– Talouskriisit iskevät ensiksi nuoriin. Heillä on työmarkkinoilla muita heikompi asema vähäisemmän työkokemuksen vuoksi. Korona vaikuttaa eniten palvelualoihin, jotka työllistävät nuoria, vaikuttamisen asiantuntija Eero Löytömäki sanoo.

EK:n pääekonomisti Penna Urrila toivoo, että pandemian vaikutukset nuorten työllisyyteen jäävät lyhytaikaisiksi, kun talous lähtee nousuun. Historiasta tunnetaan, että pitkittyneillä taantumilla voi olla pitkät seuraukset.

– Esimerkiksi 1990-luvun alun laman aikana osalla ammattiin valmistuneista oli vaikeuksia työllistyä opintojen jälkeen. Tämä on voinut heikentää ura- ja tulokehitystä myöhemmälläkin iällä.

Kesätyöstä ja harjoittelupaikkaan

SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho toivoo, että tänä kesänä nuorille tarjottavien kesätöiden määrä kääntyy reiluun kasvuun edelliskesän romahduksen jälkeen.

– Työkokemuksen saaminen olisi välttämätöntä, sillä ilman sitä työmarkkinoille on vaikea saada jalkaa oven väliin. Kesätyöt ovat tärkeitä, mutta myös esimerkiksi yläkoululaisten tet-jaksot antavat kosketusta työelämään, Rasinaho toteaa.

Kesäpestit ovat nuorelle ponnahduslauta työelämään, ja nuorten työllistymistä parannetaan niiden avulla myös yhtä suvea pidemmällä aikavälillä.

Pitkän työuran kylmäalan yrittäjänä toiminut Juha Savolainen sanoo, että yrityksillä on moraalinen ja yhteiskunnallinen velvollisuus palkata nuoria kesätöihin ja harjoitteluihin. Hän näkee, että jos yritysten johto suinkin syventyy asiaan, myös nuorille on löydettävissä sopivia ja mielekkäitä tehtäviä.

– Lyhytkin työsuhde on nuorelle tärkeä askel. Se auttaa hahmottamaan, mitä hän työuraltaan haluaa. Yritysten tulee toimia tässä ohjaajina, tienviittoina ja ponnistusalustoina, Kylmä-2000 Oy:n liiketoiminnan kehityksestä vastaava Savolainen sanoo.

Rasinahon mielestä yritysten kannattaa olla aktiivisia nuorten työllistämisessä senkin vuoksi, että ne voivat tällä tavalla vahvistaa työnantajabrändiään. Monella alalla kilpailu osaajista kiristyy tulevaisuudessa.

– Lisäksi eri koulutusasteilta valmistuvilla on oman alansa viimeisintä tietoa, joka voi hyödyttää yrityksiä. Nuoret tuovat muutenkin työyhteisöön uudenlaista dynamiikkaa. Tekee hyvää, kun tiimissä on eri-ikäistä porukkaa, Rasinaho sanoo.

Koulutusvaatimukset kasvaneet

Allianssin Löytömäen mielestä nuorisotyöttömyyden vähentäminen pitkällä aikavälillä edellyttää koulutusasteen nostamista.

– Pelkillä peruskoulutiedoilla ei nykyisessä työelämässä enää pärjää. Kouluttamattomille ei ole tarjolla työpaikkoja kuten ehkä aiemmin.

Löytömäki suhtautuu varovaisen myönteisesti uudistukseen, jossa oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen. Se tarkoittaa, että oppivelvollisella on peruskoulun päättymisen jälkeen velvollisuus hakeutua toisen asteen koulutukseen.

– Oppivelvollisuuden laajentaminen on askel eteenpäin, mutta se ei tee yksin autuaaksi. Lisäksi tarvitaan esimerkiksi riittävien valmiuksien saamista jo peruskoulusta.

EK:n Urrilan mukaan uusi oppivelvollisuuslaki ei ole tehokkain keino nostaa koulutustasoa ja edistää siten nuorten työllistymistä. Löytömäen tavoin hänenkin mielestään perusta osaamistason nostolle ja syrjäytymisen ehkäisylle luodaan perusopetuksessa.

– Mahdollisiin ongelmiin tulisi puuttua mahdollisimman varhain ja mielellään ehkäistä niitä jo ennalta. Tämä vaatii jo varhaiskasvatukseen ja peruskouluun riittäviä resursseja, jotta nuoria pysytään tukemaan.

Urrila on huolissaan esimerkiksi siitä, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut eivät ole riittävät. Myös Löytömäki toivoo niihin lisää voimavaroja.

– Mielenterveysongelmat ovat nuorten yleisin terveysongelma. Niistä kärsivät etenkin syrjäytyneet, joilla ei ole koulutus- tai työpaikkaa.

Emme tue ja ohjaa nuoria

SAK:n Rasinahon mielestä myös opinto- ja uraohjausta on oppilaitoksissa kehitettävä, jotta nuoret löytäisivät mahdollisimman nopeasti itselleen sopivimman polun.

– Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa keskeyttämiset ovat yleisiä, kun aloitetut opinnot ja ala eivät tunnukaan omilta.

Rasinaho huomauttaa, että moni itsenäistä elämää aloittava nuori tarvitsee laaja-alaista tukea käytännön asioissa. Hänen mielestään esimerkiksi TE-palvelujen Ohjaamot ovat osoittaneet tässä toimivuutensa. Matalan kynnyksen neuvontapalvelusta alle 30-vuotiaat saavat apua työhön, koulutukseen ja käytännön arkeen liittyvissä asioissa.

– Lisäksi tarvitaan etsivää nuorisotyötä ja starttivalmennusta antavaa työpajatoimintaa. Tällainen työ auttaa heikoimmassa asemassa olevien pääsyä työhön tai koulutukseen, Löytömäki lisää.

Erilainen asenne työelämään

Moni nuori tulee työelämään erilaisella asenteella kuin aiemmat sukupolvet, eivätkä suunnitelmiin välttämättä kuulu pitkät työsuhteet ja yhden työnantajan palveluksessa työskentely.

Onko motivoituneiden ja työhön sitoutuneiden työntekijöiden löytäminen vaikeaa?

– Ei ole. Kyllä kaikki itselleen sopivan alan löytäneet nuoret ovat ainakin minun kokemukseni mukaan innoissaan mahdollisuudesta tehdä työtä ja oppia lisää tekemällä asioita käytännössä, Juha Savolainen sanoo.

Viime vuosina nopeasti kasvanut yritys on tarvinnut lisää työvoimaa, mutta kylmäalalla on Savolaisen mukaan kova pula osaavista ammattilaisista. Nuoria ja potentiaalisia tulevia työntekijöitä otetaan yrityksessä muun muassa kesätöihin ja työharjoitteluihin.

– Nuorten kanssa on ymmärrettävä, että he vasta kokeilevat siipiään työelämässä.

– Siinä he untuvikkoina koettavat hahmottaa, millaiseen työyhteisöön he voisivat sopia ja mikä olisi kiinnostavinta ja kivointa tekemistä.

Savolaisen mukaan työharjoittelun ja kesätyön kaltaiset lyhyemmät kokeilut ovat hyvä ja turvallinen tapa tutustua työhön sekä työntekijän että työantajan kannalta.