Elämänohjeita tuleville eläkeläisille
Ruben Stiller kehottaa suomalaisia tekemään virheitä. Vain niistä olen oppinut jotain, sanoo eläkkeelle siirtyvä mediapersoona.
Olet idiootti. Rauhoitu, hyvä mies. Mieti, miten käsittelet häpeääsi.
Nämä asiat toimittaja Ruben Stiller haluaisi sanoa 30-vuotiaalle itselleen.
Uransa alkuaikoina Stiller tunnettiin rääväsuisena provokaattorina. Hän koetteli sananvapauden rajoja ja hankki itselleen potkut kutsumalla Yleisradion johtajaa kökkötraktoriksi suorassa radiolähetyksessä.
Nykyiset 30–40-vuotiaat muistavat leppoisamman ja ironisen Rubenin televisiosta, Venla-palkitusta Pressiklubi-ohjelmasta.
– Huomionkipeys houkutteli minut media-alalle, ja narrin rooli tuntui sopivalta. Vasta vanhemmiten olen tajunnut, että rajojen rikkominen liittyi myös häpeään, jota peittelin häpeilemättömällä käytöksellä.
Stiller kertoo hakanneensa vuosien aikana päätä seinään ahkerasti. Kehitys ihmisenä on ollut hidasta, ja moni asia on pitänyt opetella kantapään kautta.
– Olen silti päässyt aika helpolla. Nuoremmat sukupolvet ovat kovemmassa paikassa.
Pidä uutispaastoa – lue historiaa
Stillerin mielestä media on ollut keskeinen tekijä nykyisen toivottomuuden ilmapiirin synnyssä. Sen tapa paisutella kriisejä on tekopyhä.
”Media soittaa tuomiopäivän pasuunaa aamusta iltaan ja väittää kuvaavansa todellisuutta. Täyttä bullshittiä.”
– Media soittaa tuomiopäivän pasuunaa aamusta iltaan ja väittää kuvaavansa todellisuutta. Täyttä bullshittiä. Kyse ei ole totuudesta vaan ansaintalogiikasta. Tuomiopäivän uutiset myyvät parhaiten, hän sanoo.
Stiller kannustaa suomalaisia pitämään välillä uutispaastoa. Sen aikana voi lukea vaikka historiaa. Se tarjoaa ymmärrystä ja perspektiiviä maailman tapahtumiin.
– Sieltä saan itse lohtua. Historiaa lukemalla tajuaa sen, että maailma ei ole ensimmäistä kertaa kaaoksessa.
Vältä menestyksen teologiaa
Toinen Stilleriä ärsyttävä ilmiö on populaaripsykologian höpöhöpö-oppien tunkeutuminen jokaiselle elämänalueelle.
Stillerin mukaan elämme yltiöyksilöllistä aikaa. Menestyksestä on tullut ihmisen arvon mitta ja elämän korkein päämäärä.
– Ajatus siitä, että jokainen on oman elämänsä toimitusjohtaja, on naurettava. Älkää nuoret syyttäkö itseänne talouden suhdanteista, ja varokaa menestyksen teologiaa.
Menestyksen teologian mukaan kaikkivoipa ihminen voi pelastaa itsensä tehokkuudellaan ja itsekurillaan. Todellisuudessa elämään kuuluu kaikenlaista sattumaa ja haavoittuvuutta.
– Elämä on sekava juttu, siihen kuuluu ristiriitoja ja epäröintiä. Inhoan sydämeni pohjasta näitä populaaripsykologian yksinkertaistuksia. Ne luovat paineita, joita pieni ja keskisuuri ihminen ei pysty toteuttamaan.
Epäonnistuminen on tärkeää
Stiller haluaa korostaa virheiden tekemisen merkitystä elämässä. Yleensä elämästä halutaan muistaa vain onnistumiset, vaikka kehityksen kannalta tärkeämpiä ovat epäonnistumiset.
– Onnistumisista en ole oppinut mitään. Epäonnistumisista sentään jotain. Mokailu on inhimillisen elämän merkki, Stiller kiteyttää.
”Mokailu on inhimillisen
elämän merkki.”
– Toiset on mokaillu oikein kunnolla, toiset vähän vähemmän. Ja sitten meillä on vielä pyhimyksiä. Mutta kannattaa muistaa erään juutalaispapan sanonta: pyhimysten unet ovat kosteita.
Haaveilen kirjoittamisesta
Ruben Stiller jää joulukuussa eläkkeelle Yle Radio 1:n samannimisestä ohjelmasta. Työelämästä hän jää kaipaamaan ihmisiä, työporukoita, joiden kanssa on ollut hauska tehdä ohjelmia.
Eläkeajan suunnitelmat eivät vielä ole selvillä, mutta asia pyörii mielessä paljon.
– Pysähtyminen pelottaa. Pelkään, että bunkkeroidun kaukosäätimen kanssa kotisohvalle. Ruotsia aion ainakin opiskella ja tekoälyä myös.
Lisäksi Stiller haaveilee kirjoittamisesta.
– Haluaisin vangita elämän absurdin luonteen, mutta saa nähdä tuleeko siitä mitään.