Työeläke-lehden kuusi vuosikymmentä
Poimimme makupaloiksi otteita menneiltä vuosikymmeniltä. Monet teemat, joista Työeläke-lehti on kirjoittanut jo vuodesta 1965, tuntuvat yhä ajankohtaisilta. Syntyvuonna juttuaiheet laajenivat eläkkeistä yleiseen sosiaaliturvaan, joka tässä ajassa on nipistysten ja säästöjen kohteena.
Sosiaaliturva uusi innovaatio
”Työeläketurvan täydentyessä työeläkelait ovat jo ehtineet olla mallina uusien kansalaisryhmien eläkejärjestelyille ja Eläketurvakeskus vielä joutuu niitä toteutettaessa entistä keskeisempään asemaan, on lehteemme päätetty lisätä yleisen sosiaaliturvan aihepiiriin kuuluvia kirjoituksia”, kirjoitti päätoimittaja Matti Karjalainen lehden esikoisnumerossa.
Työeläke 1:1965
Tiedot magneettinauhoilla
Eläketurvakeskuksen automaattinen tietojenkäsittely keskittyi työsuhderekisterin hoitoon. Rekisteriä pidettiin magneettinauhoilla.
”Pidämme kirjaa kaikista työntekijän eläkkeeseen vaikuttavista tiedoista, jotta eläkelaitos voisi eläketapahtuman sattuessa rekisteristä saatavien tietojen perusteella määrätä eläkkeen nopeasti ja virheettömästi”, kirjoitti Esko Varho, Tietokonepalvelun toimitusjohtaja.
Työeläke 1:1968
Yhteisvastuu piti
Vuonna 1984 luottamusta eläketurvaan koettelivat vakuutusyhtiöiden fuusiot, joiden pelättiin sekoittavan työeläkealaa ja eläkkeiden maksuun liittyviä vastuita.
”Nykyinen työeläkejärjestelmä on luotettava ja toimii hyvin”, toppuutteli STM:n vakuutusosaston ylijohtaja Jukka Rantala. Hän työskenteli sittemmin lehteä kustantavan ETK:n toimitusjohtajana (2001–2019).
Työeläke 4:1984
Työeläkejärjestelmän ensimmäinen vaihe valmis
Työeläketurvaa parannettiin merkittävästi vuonna 1975. Eläkkeen kertymisprosentti nousi takautuvasti yhdestä 1,5 prosenttiin ja eläkkeen tavoitetaso 40:stä 60 prosenttiin.
”Työeläke tyydyttävästi täyttää sille asetettavan vaatimuksen: turvaa työntekijän ja yrittäjän saavutetun tason mukaisen kulutuksen säilymisen eläkkeelle tultaessa”, kirjoitti eläkejärjestelmän isäksikin kutsuttu Teivo Pentikäinen.
Työeläke 2:1975
Työeläkevaroilla aravarahoitusta
Metsuri Pertti Oinonen perheineen asui Lieksassa metsäalan työeläkekassan vuokra-asunnossa. Lehdessä hän poseerasi liuta lapsia polvellaan. Työeläkevaroin rahoitettiin tuolloin joka kolmas uudiskohde, ja lainananto suuntautui etenkin aravarakentamiseen.
”Työeläkelaitosten luotonanto perustuu pääasiassa asiakassuhteeseen”, kertoi juttuun haastateltu Työeläkelaitosten Liiton tutkimuspäällikkö Jouni Kokkonen.
Työeläke 4:1979
Leskeneläkettä miehille?
Perhe-eläkeuudistus tuli voimaan 1989. Sitä edelsi vuosia kestänyt debatti, ja naisten työssäkäynti kasasi uudistuspaineita leskeneläkkeelle.
“Sukupuoleen ja avioliittoon sidottu leskeneläke on asetettu kyseenalaiseksi”, kirjoitti Eläke-Sammon päällikkö Markku Koponen.
Työeläke 2:1985
Nousuun vaan eläketurva!
Nuoria käsittelevässä erikoisnumerossa pyrittiin vahvistamaan uskoa tulevaisuuteen.
”Eläkkeistä voi keskustella nuorten kanssa ilman, että he saavat näppylöitä”, kertoi reportaasi Next Step -messuilta.
Ilman näppylöitä – nousuun vaan eläketurva!
Työeläke 1:1995
Jopa yli odotusten
”Työeläkeuudistus ei käynnistänyt ryntäystä eläkkeelle”, monet näyttävät jatkavan hommia”.
Näin kiteytti pääkirjoituksen sanoman Eläketurvakeskuksen viestintäjohtaja Reijo Ollikainen juuri voimaan tulleen joustavan eläkeiän ensitunnelmissa.
Työeläke 4:2005
Eläketiedon lähdekoodi
”Nykyisillä koneilla, jopa kotimikroilla, on riittävästi kykyä, ”tietovoimaa”, selvitä ilman henkilötunnusta. Tosin tällöin voi syntyä virheitä, niin kuin juoruiltaessa voidaan sekoittaa samannimisten asioita. Kun teidän luoksenne saapuu joku ja valittaa, että hän on pelkkä numero, saattaisitteko vastata iloisesti näin: Ette suinkaan, olette kuusi numeroa, viiva, kolme numeroa ja kirjain!”, kirjoitti vuonna 1985 Jouko Sirkesalo, Eläketurvakeskuksen varatoimitusjohtaja.
Työeläke 5:1985
Politiikkavalintojen edessä
Maan taloutta yritettiin vuonna 1993 kaikin keinoin pelastaa laman kynsistä. Valtionvelan kasvuvauhti ei ottanut laantuakseen, työttömiä oli lähes puoli miljoonaa ja pankkitukeen tarvittavat kymmenet miljardit (markka-aika) syövät valtiontalouden hoitajilta liikkumavaran minimiinsä.
”Tärkeintä ei nyt kuitenkaan ole, että tehdään jotakin vaan että tehdään oikeita ratkaisuja”, totesi silloinen kansanedustaja Tarja Halonen (sd).
Työeläke 2:1993
YEL puhutti vuonna 2000
Yrittäjäeläkelait tulivat 30 vuoden ikään vuonna 2000. Korkean sosiaaliturvan yhteiskunnassa yrittäjät kokivat olevansa väliinputoajia jo silloin.
”Yrittäjät myös hevin alimitoittavat työtulonsa, kun kassavirta ei juokse kyllin vuolaana, vaikka asian eteen tehdään pitkiä päiviä. Vähätkin rahat halutaan pitää omassa pivossa eikä levitellä niitä vakuutusyhtiön oksille”, kuvaili elävästi ETK:n varatoimitusjohtaja Seppo Pietiläinen pääkirjoituksessaan.
Työeläke 2:2000
Ainutlaatuinen ihmiskoe
”Voittaako vapaudenhalu vai ratkaiseeko raha?”, kysyi Pirkko Jääskeläinen pääkirjoituksessaan. Suunnitteilla oli uusi innovaatio, joustava vanhuuseläkeikä: alin eläkeikä laskettaisiin 65 vuodesta 63 vuoteen. Työssä voisi jatkaa aina 68-vuotiaaksi korotetun eläkekertymän kannustamana. Vapaudenkaipuu voitti rahan, ja työurat eivät pidentyneet , selvisi vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen.
Työeläke 3:2002
Kolmikannan hengessä
”Vuoden 2005 iso eläkeuudistus on osoitus
parttien yhteistyöstä,” näin sanoessaan eläkeuudistuksen vaiheikkaat tiimellykset kokenut Eläketurvakeskuksen lakilinjan johtaja Riitta Korpiluoma korosti palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen roolia päätöksen syntymisessä.
Tällöinkin työeläkeuudistus saavutettiin kolmikannan hengessä.
Työeläke 1:2006
Laatunen jätti näyttämön
Lasse Laatunen on vaikuttanut vuosikymmenet eläkepolitiikan ytimessä. Elinkeinoelämän keskusliiton konkarineuvottelija työskenteli Eläketurvakeskuksen hallituksessa vuosina 1984–2014.
”Oikeuden tekeminen nuorille oli eläkeuudistuksen tärkein linjaus”, linjasi lähtiäishaastattelussaan.
Työeläke-lehti 2:2014
Voihan Venäjä!
Vaikka mikä tulisi, Venäjällä babushkat sinnittelevät. Eläke on pieni, ja lisäansioita eläkeläinen hankki vielä viiime vuosikymmenellä myymällä suomalaisturisteille villasukkia ja tulitikkupuntteja.
Toimittaja Outi Salovaara ja valokuvaaja Juha Metso pörhälsivät itärajan yli juttukeikalle päiväksi Viipuriin. Tuloksena syntyi reportaasi itänaapuristamme.
Työeläke 2:2017
Uhanalainen laji
Kalastamalla elantonsa hankkiva oli uhanalainen kuin saimaannorppa. Noin viisi sataa ammattikalastajaa teki työtä elinkeinonaan ja hankki työllään eläketurvan. Heistä yksi on Heikki Salokangas, Selkämeren kyntäjä. Kalastajan elinkeinosta raportoitiin paatin keulasta:
”Merelle on mentävä, jos aikoo saada jotakin”.
Työeläke 4:2018
Toteutuuko Hanénin povaus?
Mikroyrittäjien etujärjestöä johtava Liisa Hanén yhdistäisi työntekijän ja yrittäjän eläketurvan. ”YEL-työtulosta on luovuttava. Yrittäjän eläketurvan täytyy perustua todellisiin ansioihin”, linjasi Hanén vuosi sitten lehden haastattelussa.
Orpon hallitus on tilannut YEL-selvityksen, jonka uudistusehdotukset saattavat hyvinkin vastata näitä toiveita.
Työeläke 3:2024
Lehden 60-vuotistaival esillä Työeläkepäivässä
Työeläke-lehden 60-vuotisuutta juhlitaan työn merkeissä 5. marraskuuta Työeläkepäivässä Finlandia-talossa. Sinne pystytetyssä nostalgianurkkauksesssa voi palata menneiden vuosien tunnelmiin, tavata tuttuja ja työkavereita vuosien takaa ja viihtyä yhdessä seurustellen.