Hyvinvointivaltio edellytys yritysten menestykselle

Onko Suomi vuonna 2040 vielä hyvinvointivaltio, jossa lapset oppivat lukemaan ja sairaat saavat hoitoa?

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas on kokenut työmarkkinaneuvottelija, mutta työhön kuuluu välillä myös yhteiskunnan peruskysymyksen pohdinta.

Julkisten palvelujen rapautuminen hallitsee otsikoita. Hänen mielestään myönteisemmänkin skenaarion toteutuminen on mahdollista.

– Se vaatii kuitenkin meiltä päättäjiltä ja kansalaisilta toimia, joilla maan talous saadaan vakautettua. Keskeisiä asioita ovat työllisyyden parantaminen ja talouskasvu. Ne tapahtuvat ennen muuta yksityisellä sektorilla.

Toimivaa julkista sektoria tarvitaan

Julkisen sektorin rooli verrattuna yksityiseen on ikuisuusteema, josta käydään varmasti keskustelua tulevinakin vuosina. Nybondas-Kangas muistuttaa, että hyvin toimiva julkinen sektori on edellytys myös yritysten menestykselle.

– Yhteiskuntamme on rakentunut kahden työssäkäyvän vanhemman mallille. Se edellyttää toimivia julkisia palveluja päiväkodeista vanhusten hoivaan. Tämä tulisi myös yksityisen sektorin tunnistaa ja tunnustaa.

Nybondas-Kankaan visiossa hyvinvointivaltio säilyy, mutta vuonna 2040 se on muuttanut monessa asiassa muotoaan. Yhteiskunta on teknologisesti älykkäämpi, mutta taloudellisesti tarkemmin mitoitettu kuin nykyisin.

Hän ratkoisi väestön ikääntymisen tuomia haasteita muun muassa uudistetun palvelurakenteen, pitkien työurien ja maahanmuuton avulla.

Palveluja on pakko priorisoida

– Taloutta vahvistavista ponnisteluista huolimatta meillä on väistämättä edessä priorisointi, millaisia palveluja verovaroilla on mahdollista tuottaa. Jokaisen meistä on mietittävä, mistä olemme valmiita luopumaan, Nybondas-Kangas sanoo.

Hän ei lähde tässä haastattelussa nimeämään mahdollisia säästökohteita. Hän nostaa kuitenkin yhden asian, mistä ei ainakaan saa nipistää.

Nybondas-Kankaan mielestä nuorten osaamisen ja jaksamisen tukeminen tulee olla etusijalla, kun rajallisia resursseja julkisissa palveluissa jaetaan. Koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on oleellista, että koulutuksesta, nuorten terveyspalveluista ja ylipäänsä nuorten palveluista ei tingitä.

– Meidän pitää panostaa kunnolla nuorten työkyvyn tukemiseen. Toinen iso haaste on, että me kaikki pysymme työkykyisinä mahdollisimman pitkään.

Sote-aikataulu liian tiukka

Nybondas-Kankaan mielestä meneillään olevista yhteiskunnallisista muutoksista suurin on vuoden 2023 alusta voimaan astunut sote-uudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille oli niin iso ponnistus, että sen sulattelu ja tasapainon hakeminen vievät vuosia.

Nybondas-Kankaan mielestä hyvinvointialueiden kannalta on erityisen haastavaa, että niiltä vaaditaan nyt sopeutumista tiukkoihin talousraameihin hyvin lyhyessä ajassa.

– Ensin sote-uudistusta valmisteltiin 10–15 vuotta. Nyt hyvinvointialueiden pitäisi laittaa asiat kuntoon parissa vuodessa. Liian lyhyessä ajassa vaaditaan todella paljon.

Nybondas-Kankaan mukaan kuntia närästää puolestaan se, että hallitus leikkaa niiltä valtionrahoitusta, mutta samaan aikaan kunnille sälytetään lisää lakisääteisiä tehtäviä.

Esimerkiksi hän nostaa tänä vuonna voimaan astuneen TE-uudistuksen, jossa työvoimapalvelut siirtyivät valtiolta kuntien vastuulle.

– Olemme huolissamme työllisyyspalvelujen uuden toimintamallin jalkauttamisesta.

Samaan aikaan palvelujen rahoitukseen tarkoitetut valtionosuudet vähenevät. Arvioiden mukaan ne ovat pienemmät kuin mitä valtiolla itsellään oli niihin käytettävissä.

Nybondas-Kankaan mukaan palveluverkon kattavuus on tällä hetkellä ehkä kuumin puheenaihe sekä kunnissa että hyvinvointialueilla. Moni kunta karsii kouluverkkoaan lasten vähentyessä. Yhtä lailla hyvinvointialueiden on käytävä tarkalla kammalla läpi, millaisia terveys- ja sosiaalipalveluja eri toimipisteissä pystytään tarjoamaan.

– Osa palveluista digitalisoituu, mikä tarkoittaa uusiin palvelumuotoihin totuttelua. Toisille se on hyvä asia, toisille vähemmän mieluista. Digitalisoituminen on kuitenkin jo nyt tullut jäädäkseen moneen asiaan.

Keva aitiopaikkana eläkkeisiin

Maaliskuussa KT:n toimitusjohtajana aloittanut Henrika Nybondas-Kangas on tehnyt KT:ssa 25 vuoden työuran. Viimeksi hän työskenteli työnantajajärjestön neuvottelujohtajana.

Uuden tehtävän myötä Nybondas-Kangas valittiin eläkevakuuttaja Kevan hallitukseen. Se on aitiopaikka seurata asioita, joiden ratkaisua julkisen alan työnantajat joutuvat tulevina vuosina pohtimaan.

Hän muistuttaa, että eläkkeet rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä eläkemaksuilla. Tätä varallisuutta eläkevakuuttajan on hoidettava sijoittamalla varat tuottoisasti riskit huomioiden.

Kevalla on oma roolinsa myös työurien pidentämisessä, kun ne tarjoavat työnantajille esimerkiksi työelämäpalveluita työkykyjohtamisen tueksi.

Mainettaan parempia työnantajia

Juuri nyt kunnissa ja hyvinvointialueilla joudutaan tekemään kipeitä lomautuksia ja irtisanomisia. Tulevina vuosina julkinen sektori joutuu kuitenkin löytämään uusia työntekijöitä eläkkeelle jäävien tilalle.

Kevan eläköitymisennusteen mukaan hyvinvointialueiden työntekijöistä vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille on poistumassa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa arviolta 28 prosenttia ja kunta-alan henkilöstöstä noin 30 prosenttia.

– Julkisen sektorin on pystyttävä tarjoamaan houkuttelevia työpaikkoja, joihin työntekijä haluaa sitoutua.

Nybondas-Kankaan mielestä tämä vaatii esimerkiksi hyvää henkilöstöjohtamista ja kilpailukykyisiä työsuhteen ehtoja.

– Alalla on tehty paljon toimenpiteitä palkkauksen parantamiseksi, mutta emme voi olla koskaan palkitsemisessa kaikkein kilpailukykyisin työnantaja.

Hänen mielestään julkiset työpaikat ovat huomattavasti mainettaan parempia.

– Julkiset työnantajat ovat vastuullisia toimijoita, jotka noudattavat tarkasti lakeja ja työehtosopimuksia. Ne myös tarjoavat merkityksellistä työtä terveydenhuollosta opetukseen.