Eläkeneuvotteluissa työmarkkinajärjestöt osoittivat kyvykkyytensä

Työmarkkinoilla riittää nyt jännitteitä, mutta eläkeuudistusta valmistelleissa neuvotteluissa sopu syntyi tammikuussa jopa pari viikkoa etuajassa.

Neuvottelupöydän molemmilla puolilla istuneet työmarkkinajärjestöjen asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että suomalainen toimintamalli eläkejärjestelmän kehittämisessä osoitti jälleen toimivuutensa.

Osapuolet lunastivat niihin kohdistuneet odotukset

– Oli tärkeää, että järjestelmän maksajat eli työnantajat ja palkansaajat pystyivät muodostamaan tästä yhteisen käsityksen. Uudistuksessa demokratia toimii. Hallitus asetti tavoitteen ja pyysi työmarkkinajärjestöiltä ehdotusta sen saavuttamiseksi. Seuraavaksi hallitus valmistelee lait, joista eduskunta päättää, Antti Tanskanen sanoo. Hän on Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija.

– Olemme sitoutuneet pitämään työeläkejärjestelmästä hyvää huolta, koska se on tärkeää palkansaajille ja koko yhteiskunnalle. Toivon, että tällainen suomalainen toimintatapa säilyy vastedeskin, Sinikka Näätsaari toteaa. Hän toimii palkansaajien keskusjärjestön SAK:n työura- ja eläkeasioiden päällikkönä.

– Sopimus kertoo, että työmarkkinoiden osapuolet ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen työhön työeläkejärjestelmän kehittämiseksi, Minna Ahtiainen jatkaa. Hän on toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n edunvalvonnasta vastaava johtaja.

Sopimus syntyy eri osapuolten kompromissina

Kolmikko korostaa, että työmarkkinajärjestöjen eläkesopimuksessa kyse on kompromissista.

– Ei ole mikään salaisuus, että meillä oli toisenlaisia painotuksia kuin ay-liikkeellä. Lopputulos oli kuitenkin paras neuvottelutulos. Olen siihen hyvin tyytyväinen, Tanskanen sanoo.

Palkansaajien edustajille oli keskeistä eläkkeiden riittävän tason ja kattavuuden turvaaminen.

– Tärkeintä on rahoituksen kestävyyden parantaminen ja riittävän etuustason turvaaminen. Uudistus varmistaa, ettei eläkkeiden taso notkahda ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu, Näätsaari toteaa.

– Oleellista on, että työeläkejärjestelmän perusperiaatteista, kuten etuus- ja vakuutusperusteisuudesta, pidetään kiinni. Myös nuorten asema huomioidaan, Ahtiainen huomauttaa.

Myös nuorten eläketurva vahvistuu

Nuorisojärjestöiltä neuvottelutulos onkin saanut jopa kiitosta. Ne ovat kuitenkin olleet huolissaan sukupolvien välisen tasapuolisuuden toteutumisesta. Järjestöt esittivät syksyllä radikaaleja muutoksia turvaamaan pienenevien ikäluokkien eläkkeet.

Antti Tanskanen sanoo, että tässä eläkeuudistuksessa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta vahvistaa eläkemaksujen rahastoinnin kasvattaminen. Lisäksi rahastoihin kertyneille varoille haetaan isompia sijoitustuottoja sallimalla nykyistä suurempi osakepaino.

– Sijoitusuudistuksen suurin puute on, ettei sitä tehty jo kauan aikaa sitten, Tanskanen toteaa.

Päivityksiä tarvitaan tulevaisuudessa

Yksi eläkeneuvottelujen kädenväännöistä käytiin vakauttajista, joilla työeläkejärjestelmää voitaisiin sopeuttaa mahdollisiin taloudellisiin sokkeihin. Lopulta päädyttiin niin sanottuun inflaatiovakauttajaan, joka estää eläkkeiden kasvamisen palkkoja kovempaa tahtia.

Etenkin työnantajille oli tärkeää, ettei eläkemaksuja jouduta nostamaan, jos eläkejärjestelmän rahoitustilanne heikkenisi. Neuvotteluissa nykyinen maksutaso päätettiin pitää vuoteen 2030 saakka.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että nykyisellä työeläkemaksujen tasolla pärjättäisiin pitkälle vuoden 2030 jälkeenkin. Korotuspaineita vähentävät eläkemaksujen rahastoinnin lisääminen ja sijoitustuottojen odotettu paraneminen, Antti Tanskanen sanoo.

Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuoden 2026 loppuun mennessä selvittämään rahastoinnin kehittämistarpeet, jotka koskevat riittävää rahastointia, sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja tasaista maksukehitystä.

Lisäksi järjestöt ovat luvanneet tarkastella muitakin eläkejärjestelmän päivitystarpeita määräajoin ja ensi kerran viimeistään vuonna 2035. Tarkastelun kohteina ovat tuolloin erityisesti riittävä etuustaso ja eläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys.

– Mikäli tarkastelun perusteella on tarkoituksenmukaista muuttaa säännöksiä, työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet esittämään tarpeellisia muutoksia työeläkejärjestelmään, STTK:n Ahtiainen sanoo.

Yllätyksiinkin on hyvä varautua

Antti Tanskanen muistuttaa, että nyt tehtävän eläkeuudistuksen ajureita ovat olleet syntyvyyden ennakoitua jyrkempi lasku ja Suomen talouden heikko kehitys. Näiden asioiden kehitystä on seurattava tarkasti.

– Isoja kysymyksiä ovat syntyvyyden, maahanmuuton ja työllisyyden kehitys tulevina vuosina. Tällä hetkellä eläkejärjestelmän kestävyys näyttää hyvältä, mutta tulevaisuutta on ollut aiemminkin vaikea ennakoida, Tanskanen huomauttaa.

Seuraava iso mullistus voi hänen mielestään olla tekoäly. Nopeasti etenevän teknologian vaikutuksia työelämään ja sitä kautta myös eläkejärjestelmään on vielä mahdoton ennustaa.

SAK:n Näätsaari muistuttaa, että taloudellisten asioiden ohella työmarkkinajärjestöjen eläkesopimuksessa on ehdotuksia muun muassa mielenterveysongelmien ehkäisyn ja hoidon keinojen selvittämisestä sekä työterveyshuollon kehittämisestä.

– Työelämän kehittäminen ja työhyvinvoinnin parantaminen ovat tärkeitä sekä työntekijöiden itsensä että työurien pidentämisen näkökulmasta. Tätä työtä jatkamme aktiivisesti, Näätsaari lupaa.

Eläkeuudistuksesta päätti eläkeneuvotteluryhmä, jonka koolle kutsujana toimi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Ilkka Oksala. Eläkeneuvotteluryhmä koostui työmarkkinajärjestöistä (SAK, Akava, STTK, EK ja KT).

Korjaus (17.3.2025): Artikkelin loppuun on lisätty yllä oleva kappale, jossa mainitaan eläkeuudistuksesta päättäneet tahot. SAK:n STTK:n ja EK:n lisäksi eläkeuudistuksesta päättivät myös korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akava ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat. Kappaleen tekstiä stilisoitu hieman klo 16:17.