Metsä houkuttelee nuoria alan vaihtajia
Perinteisesti metsäala on ollut miesvoittoinen, mutta nyt metsään ovat tulleet myös naiset. Itsenäinen ja monipuolinen työ luonnossa on monille hyvinvoinnin lähde.
Työvoima liikkuu Suomessa vilkkaasti, eikä työn perässä suunnata pelkästään kasvukeskuksiin. Maakunnissa töiden perässä saatetaan ajaa pitkiäkin matkoja, ja työpaikasta toiseen siirryttäessä vaihtuu usein myös toimiala.
Tilastokeskuksen mukaan suhdanteen kääntyessä vuonna 2022 Suomessa tehtiin lähes puoli miljoonaa työpaikan vaihdosta, joissa siirryttiin pois toiselle toimialalle.
Yksi alan vaihtajista on metsäasiantuntija Aino Kiri, joka jätti sisätyöt apteekissa päästäkseen ulos Kaakkois-Suomen metsiin.
Pääsen maastoon lähes päivittäin.
Aino Kiri, metsäasiantuntija
– Se oli pieni shokki, kun muutin hiljattain kaupunkiin asumaan ja tajusin, että nyt ei ole ympärillä metsää, johon lähteä koiran kanssa ulkoilemaan. Metsä on niin tärkeä omalle hyvinvoinnille. Onneksi metsä on nykyään osa työtäni, pääsen maastoon lähes päivittäin, Kiri kertoo.
Kirin työuran suunta vaihtui, kun hän vieraili Messukeskuksessa Farmasian päivillä.
– Toisella puolella Messukeskusta oli samaan aikaan Metsäkonemessut. Koneita katsellessani tajusin yhtäkkiä, että tämä metsäpuolihan on minulle paljon kotoisampi. Olen alun perin maalta, ja muistin lapsuudesta metsäasiantuntijoiden vierailut kotitilallani.
Kirin tie metsäalalle taittui nopeasti. Monimuotokoulutus ammattikorkeakoulussa antoi metsätalousinsinöörin paperit, ja pian apteekkiura jäi taakse, kun edessä oli työharjoittelu Metsäkeskuksessa.
– Jo ekana päivän Metsäkeskuksessa tajusin, että tämä on mun juttu. Ja nyt olen ollut täällä Metsänhoitoyhdistys Kaakossa metsäasiantuntijana jo kolme vuotta.
Vuodenajat rytmittävät työtä
Metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa Aino Kirin työpäiviä rytmittävät vuodenajat. Sulan maan aikana Kirin työpäivät sujuvat pääosin saappaat jalassa eri puolilla Kymenlaaksoa.
– Maastossa arvioidaan metsän kehitystä ja hoitotarpeita, suunnitellaan leimikoita, ja valvotaan puunkorjuuta. Osan metsäkäynneistä hoidan yksin, esimerkiksi kaupungeissa asuville metsänomistajille. Talvella taas työ painottuu enemmän toimistotöihin.
Huolehdin itse työni aikatauluista ja työpäivän pituudesta.
Myös puumarkkinoiden tahti vaikuttaa töihin. Puukauppojen kiireisin aika osuu usein kevätkuukausille. Työnjohtajana toimii useimmiten Kiri itse.
– Itsenäistä työskentelyä tämä on. Huolehdin itse työni aikatauluista ja työpäivän pituudesta.
Parasta työssä on kuitenkin monipuolisuus.
– Saan liikkua luonnossa, nähdä erilaisia paikkoja, tavata hyvin erilaisia ihmisiä.
Nuoret vaihtavat työpaikkaa aiempaa herkemmin
Suomessa toimii yli 50 metsänhoitoyhdistystä, jotka työllistävät yli tuhat metsäalan ammattilaista. Yhdistysten tarve osaaville työntekijöille on kasvussa, ja työvoiman liikkuvuus on lisääntynyt.
Metsänhoitoyhdistys Kaakon toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Luumäeltä vahvistaa nuorten aktiivisuuden työmarkkinoilla. Nuoret vaihtavat työpaikkaa aiempaa herkemmin. Samalla kilpailu työvoimasta on lisääntynyt. Hakemuksia avoimiin työpaikkoihin saadaan takavuosia vähemmän, ja uudet työntekijät voivat asua kaukanakin työpaikastaan.
– Aikaisemmin metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt pääsääntöisesti asettuivat asumaan omalle alueelleen, mutta nyt he asettuvat asumaan lähiseudun kaupunkeihin ja käyvät töissä täällä maalaiskunnissa, Haimila kuvailee.
Työvoiman liikkuvuus ei kuitenkaan ole ainoa muutos.
– Naiset ovat tulleet vahvasti mukaan. Meidän yhdistyksemme toimihenkilöistä enemmistö on naisia. Sama muutos näkyy asiakaskunnassakin. Naisten osuus metsänomistajista kasvaa nopeasti.
Työvoimapula on viime aikoina äitynyt pahemmaksi. Metsässä on huutava pula niin puutavara-auton kuljettajista, metsäkoneiden kuljettajista kuin metsureistakin. He ovat Haimilan yhdistykselle elintärkeitä yhteistyökumppaneita.
– Kyse on haastavista työtehtävistä, jotka edellyttävät rautaista ammattitaitoa, digitalisoituvien koneiden ja laitteiden huolto-osaamista, aikataulupaineiden hallitsemista sekä metsäalan ja luonnon tuntemista. Lisäksi tulee kyetä toimimaan itsenäisesti vaativissakin keliolosuhteissa, myös keskellä kylmintä ja pimeintä talvea.
– Sellaisia tekijöitä ei kasva joka oksalla.
Työeläkeote sujahtaa toistaiseksi pöytälaatikkoon
Kaakkois-Suomi on Suomen metsäteollisuuden puunkäytön ykkösalue. Lähes joka kolmas metsäteollisuuden käyttöön hankittu puutavarakuutio jalostetaan Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Metsä on myös tärkeä työllistäjä. Metsäbiotalous työllistää Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa lähes 8 000 henkeä.
Aino Kiri uskoo, että hänetkin löytää alueen metsistä vielä tulevina vuosikymmeninä.
– Näistä tehtävistä melko varmasti. Tehtävät luonnonhoidon puolella voisivat myös kiinnostaa.
Eläkevuosiin Kiri ei tiiraile. Työeläkeote sujahtaa pöytälaatikkoon odottamaan parempia lukuhetkiä. Tosin eläkkeelle kohta jäävän äidin vinkki on jäänyt mietityttämään.
– Äiti muistuttelee kovasti, että kannattaa aloittaa säästämään eläkevuosia varten, kun tulevaisuudesta ei koskaan tiedä.
Metsäalalla työkyvyttömyys vähäistä
Metsänhoitoyhdistysten työeläkevakuuttajana toimii Eläkekassa Verso. Yhdistysten ja Verson asiakassuhdetta leimaa molemminpuolinen pitkäaikainen sitoutuminen, mikä näkyy vakuutuksista varainhoitoon.
– Verso on paitsi yhdistysten vakuuttaja myös asiakas. Omistamme metsäsijoituksia eri puolilla maata, ja ostamme yhdistyksiltä paljon metsänhoitopalveluja, toimitusjohtaja Pasi Strömberg kertoo.
Vakuutettuja Versolla on 2 400 henkilöä, joista kolme neljäsosaa työskentelee metsänhoitoyhdistyksissä ja Metsäkeskuksessa.
Metsäammattilaisten vakuuttaminen on erityisala, joka ilmenee erityisesti työkyvyttömyyspuolella. Verson työkyvyttömyysmeno on ollut yli 10 vuoden ajan keskimäärin 0,7 prosenttia palkkasummasta. Työkyvyttömyysriski on toteutunut selvästi pienempänä kuin vastaavana aikana koko maassa keskimäärin.
Tarkkaa syytä vakuutettujen poikkeukselliseen hyvinvointiin ei tiedetä, mutta oikea vastaus löytynee metsästä.
– Metsäalalla työskentely on yleensä yhdistelmä sisä- ja ulkotyötä. Lisäksi alan töihin sisältyy tavallista suurempi vapaus aikatauluttaa työt itselle sopivaksi. Nämä kaikki hyödyttävät työntekijän terveyttä ja hyvinvointia, Strömberg pohtii.
Myös Strömberg on havainnut viime vuosina työvoiman liikkuvuuden yleistymisen.
– Alle 40-vuotiaat vaihtavat työpaikkaa aikaisempaa enemmän. Se on ehkä sukupolvikysymys, toisaalta myös tervettä urakiertoa. On ilo nähdä alalla innostuneita nuoria asiantuntijatehtävissä.
Eläkekassa Verso täyttää tänä vuonna 60 vuotta.
Peter Lindström