Kumppanina työeläketurvajoukoissa
Ansioperusteisen sosiaaliturvan idea on vahva peruste työnteosta kertyvälle eläketurvalle. Hakaniemen torin kevätauringossa tätä painottaa Saana Siekkinen, SAK:n johtaja ja päätöksentekijä työeläkejärjestelmän sidosryhmissä.
Työeläke-lehti haastattelee juttusarjassaan Eläketurvakeskuksen (ETK) palvelujen käyttäjiä. Sarjan aloittaa johtaja Saana Siekkinen SAK:sta. Palkansaajakeskusjärjestön kannanmuodotuksessa hän hyödyntää ETK:n tuottamaa tilasto- ja tutkimusaineistoa.
Siekkinen työskentelee SAK:ssa vastuualueinaan sosiaaliturva ja työllisyyskysymykset. Päätöksenteossa hän pitää mottonaan asettua heikomman puolelle.
Eläke kiinnostaa palkansaajia
Eläketurvan suhde työuran aikaiseen toimeentuloon on yksi tarkastelukulma, joka palkansaajajärjestöä kiinnostaa.
– Tottakai se kiinnostaa palkansaajia, mikä vaikutus on omalla työuralla suhteessa ansaittuun eläketurvaan.
Yhteiskuntatieteilijänä Siekkinen näkee sosiaaliturva-asiat pelkkää eläkettä laajempana kokonaisuutena, johon yhdistyvät sekä työelämän että eläketurvan kysymykset.
Päätöksentekijä luottaa tutkittuun tietoon
ETK palvelee päätöksentekijöitä tuottamalla käyttökelpoista ja luotettavaa tutkimustietoa. Siekkinen pitää tärkeänä, että eläketurvan kolmikantaisessa päätöksenteossa arviointi tehdään tietopohjaisesti.
– Laaja-alaisena ja riippumattomaan tutkimustoimintaan nojaavana tiedontuottajana arvostan ETK:n roolia hyvin paljon.
– Se on poliittinen valinta, mitä parametrejä laskelmissa kukin haluaa painottaa. Tärkeää on, että voimme luottaa laskelmia tekevien asiantuntemukseen.
– Tämä on kiistatonta ja sitä pidämme arvossa, Siekkinen sanoo.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK edustaa 18 palkansaajien ammattiliittoa ja niiden 800 000 jäsentä.
– Hyödynnämme laajasti tilastoaineistoja, työuratutkimuksen materiaaleja ja eläketurvan riittävyyteen liittyviä tarkasteluja.
ETK:n tilastojulkistukset vaikkapa keskieläkkeistä tai vanhuuseläkkeiden ja työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksista ovat SAK:ssa käytettyjä aineistoja.
Vertailevat laskelmat ja kehityssuuntien arvioinnit tai vaikkapa kansainväliset arvioinnit ovat sentyyppistä aineistoa, joka kiinnostaa SAK:n edunvalvojaa.
– PTS-laskelmat tai eläkeuudistusten arviointi ovat tällaisesta esimerkkejä.
Luottamus eläkejärjestelmään perustuu Siekkisen mukaan siihen, että eläketurvaa, sen rahoituksellista kestävyyttä ja eläkkeiden riittävyyttä tarkastellaan toteutuneeseen kehityskulkuun peilaten.
Tieto pesee luulemiset
– Yleisenä heittona meidänkin jäsenkunnassamme kuulee usein ”en pääse eläkkeelle” tai että, ”ei rahoja enää riitä meille”.
Siekkisen mukaan luotettava tieto leikkaa siivet perättömiltä puheilta tehokkaimmin.
– ETK tutkimukset ja selvitykset ovat apuna väärien tietojen oikaisemisessa. Niiden avulla pystymme osoittamaan, että kevyesti heitetyillä ”tietämisillä” ei ole tietopohjaa.
Siekkinen painottaa, että vanhuuseläkkeelle siirtymisen myöhentäminen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen ei onnistu vain eläkkeitä koskevaa lainsäädäntöä muuttamalla. Tarvitaan monia eri toimia, joilla työhyvinvoinnista huolehditaan.
Arvioija ja kehittäjä
Kehittämisroolinsa mukaisesti ETK arvioi ja kehittää työeläketurvaa sekä tässä ajassa että pitkän aikavälin tarkasteluissa.
Suomen työeläkejärjestelmän arvioinnin lisäksi ETK tuottaa suunnittelu- ja tutkimustoiminnassaan kansainvälistä vertailuaineistoa.
Myös edellisen, vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksia on tutkittu huolella.
Korkeatasoinen tutkija
Eläketurvakeskuksessa tehdään riippumatonta empiiristä sosiaali- ja taloustieteellistä tutkimusta.
Tutkimustoiminnan vahvuus on monipuolisia ja kansainvälisesti ainutlaatuisia aineistoja hyödyntävässä tutkimuksessa.
Painoalueita ovat työurien kehitys, eläkkeelle siirtyminen, eläketurvan riittävyys ja eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys.
Palvelujen tuottaja
Hajautetussa työeläkejärjestelmässä Eläketurvakeskus huolehtii strategiansa mukaisesti eläketurvan kokonaisuuden toimivuudesta.
Eläketurvakeskus palvelee myös koko yhteiskuntaa arvioimalla ja kehittämällä työeläkejärjestelmää.
ETK palvelee kaikkia työeläkevakuuttajia, viranomaisia ja muita sidosryhmiä.
Kumppanuudet
Eläketurvakeskus työskentelee toimivan työeläketurvan puolesta. Tätä päämäärää se toteuttaa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
Kumppanuus työeläkevakuuttajien, työmarkkinajärjestöjen ja viranomaisten kanssa on keskeistä ETK:n toiminnassa.
Talous- ja työllisyyskysymykset, väestökehitys sekä työkykyyn liittyvät aihekokonaisuudet nivoutuvat läheisesti työeläketurvaan.
Kolmikantainen päätöksenteko
Työeläketurvan muutoksia vamistelee työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä.
Kolmikantaisessa sopijapöydässä kohtaavat työmarkkinakeskusjärjestöt työnantaja- ja työntekijäpuolelta sekä valtiovallan edustajat sosiaali- ja terveys- sekä valtiovarainministeriöstä.
ETK:n toimitusjohtaja Mikko Kautto toimii ryhmän puheenjohtajana.
Asiantuntijatieto päätöksenteon apuna
Eläketurvakeskuksen (ETK) tiedontuotannossa Allan Paldaniuksen johtaman suunnittelulinjan asiantuntijat tuottavat tutkimuksia, selvityksiä, laskelmia ja tilastoja sekä koostavat katsauksia ajankohtaisista teemoista sekä tekevät kansainvälisiä vertailuja.
Etenkin päättäjät ja vaikuttajat hyödyntävät ETK:ssa tuotettua asiantuntijatietoa, sillä yhteiskunnassa työeläketurvan merkitys nähdään oleellisena osana hyvinvoinnin ja talouden kokonaisuutta.
Viimeisimmän, vuoden 2017 eläkeuudistuksen yhteydessä lakiin tehtiin kirjaus joka viides vuosi tehtävästä työurien kehityksen sekä työeläkejärjestelmän taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden arvioinnista. Ensimmäinen arviointi tehdään vuonna 2026.
– Lähivuosina yksi keskeisistä tehtävistämme on tähän viisivuotisarviointiin tarvittavien tietojen, laskelmien ja selvitysten tuottaminen, Paldanius kertoo.
Eläketurvakeskus on Suomessa ainoa laatuaan eläketurvaa tutkivana tietotalona. Ainutlaatuisuus perustuu sille laissa annettuun tehtävään harjoittaa eläketurvaan liittyvää tilasto- ja tutkimustoimintaa sekä laatia arvioita ja laskelmia eläketurvan kehityksestä ja rahoituksesta. Laissa on säädetty myös ETK:n oikeus saada ja käyttää tietoja näihin tarkoituksiin.
Paldanius korostaa, että tutkimustoiminnassaan ETK noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä. Samoin tilastotoimessa noudatetaan tilastotoimen ammatillisia eettisiä periaatteita ja ennustelaskelmissa sovelletaan alalla vakiintuneita standardeja.
– Erityinen asemamme tuo myös erityisen vastuun laadusta, luotettavuudesta ja puolueettomuudesta.
Julkaisuistaan ETK viestii monilla kanavilla, jotta tieto saavuttaisi kohderyhmänsä.