Eläkeuutisia muista maista
Ulkomailta-palsta kokoaa eri lähteistä muiden maiden eläkeuutisia ja maaesittelyn. Tällä kertaa on lähemmässä tarkastelussa Tanskan eläkejärjestelmä.
Kolumbia: Presidentti aikoo yhdistää maan eläkejärjestelmät
Maan historian ensimmäinen vasemmistolainen presidentti Gustavo Petro aikoo yhdistää maan eläkejärjestelmät. Maassa toimii rinnakkain kaksi työeläkejärjestelmää: julkinen jakojärjestelmä ja yksityinen rahastoitu järjestelmä.
Uudistuksella parannettaisiin kattavuutta ja pienituloisille taattaisiin vähimmäiseläke. Työeläkettä karttuisi eläkepalkkakattoon asti, joka olisi neljä kertaa vähimmäispalkka. Lisäksi taattaisiin mahdollisuus säästää rahastoituihin lisäeläkkeisiin.
Reilu neljännes maan yli 60-vuotiaista on eläketurvan piirissä. Reilu neljännes saa tarveharkintaista ikääntyneiden avustusta. Puolet ikääntyneistä ei saa mitään eläkettä tai avustusta.
Lähteet: El Pais 22.6.2022; Colombia AS 21.6.2022
Espanja: Yrittäjien eläkevakuutus sidotaan verotustietoihin
Espanjan suuressa eläkeuudistuksessa muutetaan yrittäjien eläkkeiden määräytymissääntöjä. Uuden lain myötä yrittäjien eläkevakuutuksen perustana oleva työtulo määräytyy verotuksessa todennettujen nettotulojen mukaan.
Muutos haluttiin, koska yrittäjien eläkkeet ovat matalalla tasolla, mikä on ongelma sekä eläkkeiden riittävyyden että eläkkeiden rahoituksen kannalta.
Aiemmin yrittäjät saivat itse määrittää eläkevakuutuksen perustana olevan tulon tietyin vähimmäis- ja enimmäisrajoin.
Lähes 85 prosenttia yrittäjistä on tähän asti valinnut minimityötulon. Tämän seurauksena eläköityvillä yrittäjillä on 43 prosenttia palkansaajia matalammat eläkkeet.
Lähteet: El País 11.8.2022, Gobierno de España 26.7.2022
Norja: Sosiaalisesti oikeudenmukaisempi eläkejärjestelmä
Norjan hallituksen kaksi vuotta sitten asettama eläkekomissio ehdottaa eläkeuudistusta. Sen mukaan nykysäännöt eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja kestäviä. Niinpä ikärajoja on nostettava ja vähimmäisetuudet sidottava palkkoihin. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeet on suojattava eliniän pitenemiseltä, jotta työkyvyttömyyseläkeläisille olisi riittävät vanhuuseläkkeet.
Eläkekomission mukaan etuusparannusten seurauksena eläkemenot voivat kasvaa merkittävästi.
Poliitikoista ja asiantuntijäsenistä koostuva eläkekomissio julkaisi kesäkuussa raportin, joka on kommenteilla lokakuun loppuun asti.
Lähteet: Norjan hallituksen uutinen 16.6.2022; Investments & Pensions Europe, July/August 2022
Ruotsi: Uusi rahastovahti aloitti työnsä
Ruotsin rahastoeläkejärjestelmää varten perustettu rahastotorilautakunta aloitti työnsä kesäkuussa. Uusi lautakunta vastaa rahastoeläkejärjestelmän rahastotorin julkisista hankinnoista ja valvoo, että rahastot ovat kustannustehokkaita, kestäviä ja läpinäkyviä.Rahastolautakunnan tehtävänä on rahastojen kilpailuttaminen. Rahastojen tulee voittaa julkisten hankintojen kilpailutus päästäkseen rahastotorille kansalaisten sijoituskohteiksi.Rahastotorilautakunnan toimitusjohtajaksi on valittu Anna Nilsdotter. Hallituksen puheenjohtaja on Mats Sjöstrand.Rahastotorilautakunta sisältyy Ruotsin rahastoeläkeuudistukseen, jonka yhtenä tavoitteena on saada järjestelmää ravistelleet rikokset ja skandaalit kuriin.Ruotsin rahastoeläkkeiden markkina-arvo oli noin 190 mrd. euroa vuoden 2021 lopussa.
Lähteet: Regeringen.se, Pensionmyndigheten.se
Kiina: Alustapalvelu avattu ikätalenteille
Kiinan hallitus pyrkii edistämään ikääntyneiden työllistymistä. Maassa otetaan käyttöön alustapalvelu, jonka tavoitteena on luoda ikääntyneille uusia työllistymisen mahdollisuuksia ja nopeuttaa uudelleentyöllistymistä.
Verkosto toimii myös iäkkäiden ajatushautomona ja tarjoaa ammatillista koulutusta sekä kannustaa yrittäjyyteen.
Kiinassa väestö vanhenee vauhdilla, mutta eläkeikä on edelleen matala. Miesten vanhuuseläkeikä on 60 vuotta, ja naisilla yleensä 50–55 vuotta. Elinajanodote on 77 vuotta, joten eläkkeellä on paljon työkykyisiä ihmisiä.
Hallitus on nostamassa eläkeikää vuodesta 2025 alkaen pidentääkseen työuria sekä vahvistaakseen eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä.
Lähde: Euro Weekly News 25.8.2022
Tanskan järjestelmässä varhennusreittejä suitsittu urakalla
Tanskan väkiluku: 5,88 miljoonaa
Odotettavissa oleva elinikä: miehet 79,6 vuotta, naiset 83,4 vuotta
Eläkeikä: 67 vuotta.
Tanskassa on pyritty viime vuosikymmeninä muiden Pohjoismaiden tavoin työurien pidentämiseen. Tanskassa on muun muassa vähennetty varhaista eläkkeellesiirtymistä, kohennettu iäkkäiden työllisyyttä ja nostettu eläkeikää.
Tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Varhaiseläkkeelle siirtyminen on verrattain vähäistä ja 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on EU:n korkeimpia. Samalla eläkeikää on nostettu usealla ikävuodella. Tanskan eläkeikä on nyt ikäluokkakohtainen. Eläkeikää alennettiin 67 ikävuodesta 65 vuoteen vuonna 2004, mutta se nostettiin asteittain takaisin 67 ikävuoteen vuosina 2019–2022. Lähivuosina kansaneläkeikä pysyttelee 1955–1962 syntyneille 67 vuodessa. Vuodesta 2030 alkaen eläkeikä seuraa elinajanodotteen kehitystä.
Tanskassa entistä useampi eläkkeensaaja saa pääosan eläketuloistaan työmarkkinaeläkejärjestelmistä. Koska yrittäjät ja tietyt työntekijät eivät kuulu työmarkkinaeläkejärjestelmiin, on riskinä, että näiden ryhmien eläkeajan toimeentulo voi jäädä lähinnä kansaneläkkeen varaan.
Verorahoitteisen kansaneläkejärjestelmän merkitys on tulevina vuosikymmeninä vähenemässä.
Täyttä kansaneläkettä saavien osuus työntekijöistä oli kymmenen vuotta sitten 57 prosenttia. Osuuden odotetaan laskevan 17 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä.