Suomessa hallituksen tavoitteena on saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Tämä edellyttää myös osatyökykyisten osallistumista nykyistä enemmän työelämään.

Yhtenä keinona tavoitteen saavuttamiseksi perustetaan valtion omistama uusi erityistehtäväyhtiö, Työkanava Oy.

Perustettava Työkanava kohentaa vaikeimmin työllistyvien osatyökykyisten osaamista ja työmarkkinavalmiutta. Jos siinä onnistutaan, mahdollisimman moni heistä voi siirtyä avoimille työmarkkinoille.

Työministeri Tuula Haatainen on ollut asiassa aloitteellinen. Tänä keväänä eduskunta käsittelee Työkanavaa koskevaa lakiesitystä ja sen läpimeno merkitsee toiminnan käynnistymistä jo tänä vuonna.

Mallia on otettu naapurista. Haatainen kävi viime syksynä tutustumassa Ruotsissa vastaavanlaisen Samhall-yhtiön toimintaan, josta paikalliset päättäjät ovat aidosti ylpeitä.

– Keskustelin Samhallin avulla työllistyneiden osatyökykyisten kanssa, joiden kokemuksista nousi vahvasti esiin ilo ja ylpeys omasta työstään. Tyytyväisyys siihen oli käsin kosketeltavaa, että oma työ on tarpeellista ja sitä kautta voi osallistua yhteiskuntaan, Haatainen kertoo.

Oma työ on tarpeellista ja sitä kautta voi osallistua yhteiskuntaan.

Työministeri Tuula Haatainen, työ- ja elinkeinoministeriö

Samhall on Ruotsin valtion omistama osakeyhtiö. Henkilöstömäärältään yhtiö nousee maan suurimpien joukkoon, sen palveluksessa on noin 25 000 työntekijää. Samhallin ydintehtävä on pitkälti sosiaalipoliittinen. Yhtiö myy osatyökykyisten työsuorituksia, kuten siivoustöitä, valtion voimakkaalla tuella.

Kuten pian toimintansa aloittava Työkanava, myös Samhall tarjoaa työpaikkoja niille osatyökykyisille, jotka eivät itse kykene löytämään töitä avoimilta työmarkkinoilta.

Ruotsalaisyhtiön tavoitteena on, että heiltä työpaikan saaneet siirtyvät myöhemmin toisen työnantajan palvelukseen.

– Me toimimme tärkeänä kumppanina sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Viime vuonna 1 452 työntekijäämme siirtyi Samhallista uuteen työpaikkaan, toimitusjohtaja Sara Revell Ford kertoo.

Sekä Työkanavassa että Samhallissa työllistyminen on osatyökykyiselle niin sanottu viimeinen vaihtoehto. Pakkotyöllistymisestä ei kuitenkaan ole kyse. Valtionyhtiön palvelukseen tullaan, jos osatyökykyinen niin tahtoo ja työvoimatoimisto arvioi sen sopivaksi ratkaisuksi.

Työpaikka peilaa yhteiskuntaa

Työvoimapula ja vastuullisuustrendi kasvattavat yritysten kiinnostusta osatyökykyisten työllistämiseen. Tämä kehitys vahvistaa Samhallin kaltaisia toimijoita.

Toimimme kumppanina sekä yksityiselle että julkiselle sektorille.

Sara Revell Ford, Samhall

– Meidän roolimme on haastaa työelämää pohtimaan, ketkä työntekijät tuovat työpaikoille lisäarvoa. Kun täsmäytämme työmarkkinoiden ulkopuolella olevan henkilön oikean työpaikan kanssa, syntyy paljon uutta arvoa niin työtekijälle, työpaikalle kuin yhteiskunnalle, Sara Revell Ford painottaa.

Hyvä vire näkyy ruotsalaisyhtiön luvuissa. Samhallista uudelle työnantajalle siirtyneiden määrä on noussut seitsemässä vuodessa liki 40 prosenttia.

– Meille avautuu enemmän mahdollisuuksia tarjota osatyökykyisille työpaikkoja. Samalla työelämä monipuolistuu ja osatyökykyisyyttä leimaavat ennakkoluulot vähenevät.

Loppu Suomen voivottelulle

Samhallin jalanjäljissä aloittava Työkanava saattaa osoittautua uudeksi virstanpylvääksi Suomen työelämässä. Ei olisi yllätys, jos uusi instituutio herättelee työelämää tarkistamaan asenteitaan osatyökykyisistä.

Näin arvelee myös työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Kari-Pekka Martimo.

– Tarvitsemme täsmällisempää näkemystä, mitä osatyökyky on. Osatyökykykeskustelu on ollut meillä kuin puppugeneraattori ja johtanut lähinnä voivotteluun, Martimo sanoo.

Tavallisesti osatyökyvyllä tarkoitetaan yksilön kroonista vikaa, vammaa tai sairautta, joka rajoittaa henkilön toimintakykyä. Mutta Martimon mukaan osatyökyvyssä on tarkalleen ottaen kyse siitä, että henkilö ei suoriudu työtehtävästä toivotulla tavalla.

Työkykyriskien ennakoinnista ja tutkimuksesta vastaava Martimo korostaa, että osatyökyky voi yhtä hyvin johtua osaamisen puutteesta, heikosta johtamisesta tai huonoista työkaluista.

– Työkyky tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta selviytyä hänelle annetusta työstä. Se on ensi sijassa työpaikan haaste, ei yksilön, hän sanoo.

Kun työn vaatimukset ovat sopivalla tasolla, kroonisesta sairaudesta tai vammasta huolimatta työkyky ei ole osittainen, vaan täysi.

– Tällöin kyse on pikemminkin täsmätyökyvystä kuin osatyökyvystä.

Täsmätyökyky-ajattelu yhdistää Työkanavaa ja Samhallia: niiden tehtävänä on saattaa yhteen osatyökykyinen työnhakija ja työpaikka. Myös työelämän asenteiden muutosta tarvitaan esteiden poistamiseksi.

– Olen tavannut paljon yrityksiä, jotka haluaisivat osoittaa vastuullisuuttaan palkkaamalla osatyökykyisiä, mutta organisaatiossa itsessään on selvät esteet. Työkanava voisi parhaimmillaan poistaa näitä esteitä, Martimo sanoo.

Hän uskoo, että muutos lähtee alkuun nuorista, joiden arvot ja näkemykset erilaisuudesta voimavarana ovat tulossa työelämän valtavirraksi.

TE-toimisto portinvartijana

Tärkeä lähitulevaisuuden kysymys tulee olemaan Työkanavan suhde työeläkelaitosten ja Kelan kuntoutukseen. Ilmarisen Martimo näkee yhteistyössä uusia mahdollisuuksia ja hän korostaa, että järjestelmän itsensä luomia esteitä pitää ylittää.

– Me kuntoutustoimijat emme voi tarjota työsuhdetta. Jos työeläkekuntoutuksemme epäonnistuu työllistymisessä, silloin katse kääntyy TE-toimiston suuntaan.

– Tietenkin Työkanavan perustaminen herättää kuntoutustoimijoiden piirissä toiveita, että uusi yhtiö voisi auttaa osatyökyisiä paremmin työsuhteeseen kiinni.

Myös Vates-säätiön kehittämispäällikkö Jukka Lindberg arvioi, että eläkelaitoksissa ja Kelassa voi syntyä kiinnostusta Työkanavan suuntaan.

– Jos henkilön työkyky on kuntoutuksen jälkeenkin heikko, mutta hänellä on työhaluja, Työkanava voi olla hänelle luonteva paikka.

– Työkyky kehittyy työssä. Kun on Työkanavan haalarit päällä, voi tehdä vaikka siivousta, hyllytystä ja ulkoalueiden kunnossapitoa. Sen myötä voi saada työkykyä palauttavan kokemuksen. Jos Työkanavakaan ei toimi, olisiko sitten työkyvyttömyyseläkkeen paikka, Lindberg pohtii.

Vammaisjärjestöjä edustava Lindberg korostaa, että reitti Työkanavan työntekijäksi tulee olla yksiselitteinen ja tasa-arvoinen. Siksi TE-toimiston rooli portinvartijana korostuu osatyökyisten valinnassa valtionyhtiön palvelukseen.

– Työkanavaan kohdistuu odotuksia monelta suunnalta. Selvitysvaiheessa oli puhetta jopa iäkkäiden työttömien tai ammattia vailla olevien nuorten mukaan saamisesta. Mutta ensi sijassa se on tarkoitettu vaikeimmassa asemassa oleville osatyökykyisille.

– Vammaisjärjestöt pelkäävät, että Työkanavan alkuperäinen idea vesittyy.

Laissa todetaan, että Työkanavalle on kaavailtu työllistettäväksi työttömiä työnhakijoita, joiden mahdollisuudet sopivan työn saamiseen ovat olennaisesti vähentyneet todetun sairauden tai vamman vuoksi.

Työkanava keskittyisi tehtävänsä mukaisesti vaikeimpiin tapauksiin.