Pylväsdiagrammi, jolla havainnollistettu työnantajien näkemyksien jakautumista.

Eläkeikä nousee – mitä ajattelevat työnantajat?

Enemmistö työnantajista pitää 65 vuoden alaikärajaa vanhuuseläkkeessä sopivana. Joillakin toimialoilla nouseva ikäraja herättää selvää vastustusta. Rakennusalalla suhtautuminen on kriittisintä.

Vanhuuseläkkeen ikärajat nousevat, mutta mitä tapahtuu työpaikoilla? Työnantajilla on keskeinen rooli siinä, miten eläkeiän nousu ja yhä vanhemmaksi työskentelevät työntekijät otetaan vastaan työelämässä.

Eläketurvakeskus kysyi työnantajien näkemyksiä sopivasta eläkeiästä ja henkilöstön ikääntymisestä viime vuonna kolmatta kertaa. Edellisen kerran työnantajien näkemyksiä tutkittiin vuonna 2004 ja 2011.

Nouseviin ikärajoihin sopeuduttu 

Vuonna 1962 syntyneillä vanhuuseläkkeen alaikäraja tulee olemaan 65 vuotta ja yläikäraja 70 vuotta.

Yli 60 prosenttia julkisen ja yksityisen sektorin työnantajista pitää 65 vuoden ikää sopivana vanhuuseläkkeen alaikärajana (kuvio 1). Noin kolmasosa työnantajista pitää ikärajaa liian korkeana.

Kokonaisuutena työnantajien näkemys sopivasta vanhuuseläkkeen alaikärajasta on noussut eläkejärjestelmän lakisääteisten ikärajojen suuntaisesti. Viimeisimmän eläkeuudistuksen tuomaa 65 vuoden ikärajaa piti vuonna 2021 sopivana useampi työnantaja kuin 62 vuoden ikärajaa vuonna 2004.

Kuntasektorilla alaikärajan nousuun suhtaudutaan kielteisemmin kuin yksityisellä sektorilla. Vuonna 2011 lähes 80 prosenttia kuntasektorin työnantajista piti vanhuuseläkkeen alaikärajaa sopivana, kun alaikäraja oli 63 vuotta. Vuonna 2021 samoin ajatteli vain 45 prosenttia kuntatyönantajista, kun heiltä kysyttiin vanhuuseläkeiän noususta 65 vuoteen.

Myös yksityisellä sektorilla suopeasti suhtautuvien osuus laski jonkin verran, kun kysyttiin 65 vuoden alaikärajasta, mutta ei yhtä paljon kuin kuntasektorilla. Yksityisen sektorin työnantajista 65 prosenttia piti 65 vuoden alaikärajaa sopivana. Vuonna 2011 yksityisen sektorin työnantajista 75 prosenttia oli pitänyt silloista 63 vuoden alaikärajaa sopivana. 

Työssä voi jatkaa pidempään

Vuonna 2021 hieman yli 70 prosenttia työnantajista oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että toimipaikan tyypillisissä työtehtävissä voisi hyvin jatkaa 65-vuotiaaksi. Vuonna 2004 samalla tavalla ajatteli puolet työnantajista.

Vain 10 prosenttia työnantajista oli täysin erimieltä siitä, että toimipaikan tyypillisissä töissä voisi työskennellä 65-vuotiaaksi.

Selvästi harvempi työnantaja piti mahdollisena 70-vuotiaaksi työskentelyä. Vuonna 2021 noin kolmasosa työnantajista oli melko tai täysin samaa mieltä siitä, että toimipaikan tyypillisissä töissä voi työskennellä 70-vuotiaaksi. 

Rakennusala pitää 65:tä korkeana

Toimialojen välillä on suuria eroja ikärajoihin suhtautumisessa. Rakennusalan työnantajat ovat kriittisimpiä – heistä selvä enemmistö, 64 prosenttia, piti vanhuuseläkkeen 65 vuoden alaikärajaa liian korkeana vuonna 2021.

Vastaavasti rakennusalan työnantajat olivat muita työnantajia selvästi harvemmin sitä mieltä, että toimipaikan tyypillisissä töissä voisi jatkaa 65-vuotiaaksi (kuvio 2).

Toisilla fyysisesti raskailla toimialoilla kuten teollisuudessa ja kuljetus- ja varastointialalla 65 vuoden ikärajaan suhtaudutaan selvästi hyväksyvämmin.

Teollisuuden työnantajista 26 prosenttia ja kuljetus- ja varastointialalla 22 prosenttia työnantajista piti vanhuuseläkkeen 65 vuoden alaikärajaa liian korkeana. Näillä aloilla noin kolme neljästä työnantajasta myös katsoi, että toimipaikan tyypillisissä työtehtävissä voi hyvin työskennellä 65-vuotiaaksi.

Työnantajat vastasivat kyselyyn nettilomakkeella tai puhelimitse. Kyselyn sisältö suunniteltiin Eläketurvakeskuksessa ja aineiston keräsi Tilastokeskus. Kysely toteutettiin kaikkina vuosina samalla tavalla.

Kyselyn otokseen kuului 2500 yksityisen ja julkisen sektorin toimipaikkaa, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä. Kysymyksiin vastasi toimipaikan johto tai yrityksen omistaja. Vuonna 2021 kyselyn vastausprosentti oli 66. 

Lähde: Järnefelt N. & Riekhoff A.-J. & Laaksonen M. & Liukko J. (2022) Työnantajien näkemyksiä eläkeiästä ja työurien pidentämisestä. Työnantajatutkimusten tuloksia vuosilta 2004, 2011 ja 2021. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2022.

Joissakin töissä ei ole helppo jatkaa

Rakennusalan kielteinen suhtautuminen eläkeiän nousuun pistää silmään. Eikä kyse ole vain työnantajien asenteesta. Rakennusalalla myös työntekijäpuoli kampanjoi vuoden 2017 eläkeuudistusta valmisteltae

ssa voimakkaasti vanhuuseläkeiän nostamista vastaan.Jotain erityistä rakennusalan tilanteessa on, sillä eräillä muilla fyysisesti raskaiden töiden aloilla suhtautuminen on paljon myönteisempää. Esimerkiksi kuljetus- ja varastointiala on käynyt läpi suorastaan asennemuutoksen ja nykyisin työntekijöiden työssä jatkamista tuetaan alalla lähes esimerkillisesti.Rakennusalan työt ovat usein fyysisesti raskaita. On hankalia työasentoja, raskaita nostamisia, työkoneiden tärinää, työskentelyä kuumissa ja kylmissä olosuhteissa. Rakennusalan työtehtäviä voi olla vaikeampi automatisoida kuin töitä vaikkapa teollisuudessa.Usein työnantajat heräävät tukemaan työssä jatkamista ja arvostamaan vanhempia työntekijöitä siinä vaiheessa, kun osaajista alkaa olla pulaa. Monissa peri

nteisen teollisuuden yrityksissä tämä tapahtui jo vuosia sitten. Rakennusalalla ulkomaisen työvoiman tarjonta on varmasti vähentänyt kilpailua työvoimasta.Joissakin töissä ei todella ole helppo jatkaa 65-vuotiaaksi tai vanhemmaksi. Eri syistä itse kullekin meistä voi tuntua mahdottomalta tehdä nykyisiä töitä aina vain pitempään.Kun vanhuuseläkeikä kuitenkin nousee, on ehkä alettava a

jatella, voisiko työuran viimeiset 5–10 vuotta tehdä jotain muuta. Tähän voisi olla hyvä valmistautua jo työuran aikaisemmassa vaiheessa. Parasta olisi, jos työntekijä ja työnantaja voisivat valmistella sitä yhteistyössä.

NOORA JÄRNEFELT