Yhteistyön konkari

Työeläketurvan hajautetussa toimeenpanossa tarvitaan sekä kilpailua että yhteistyötä. Katri Raatikainen Eläketurvakeskuksesta kertoo, miksi yhteistyö ja yhteiset tietojärjestelmät ovat välttämättömiä. Niiden avulla asiakas saa koko työuransa mukaisen eläkkeen yhdeltä luukulta.

Suomessa eläkkeenhakija saa eläkkeen maksuun yhdellä hakemuksella.

– Vakuutetun näkökulmasta eläkkeen ratkaisu ja tarvittavien ansiotietojen keruu tapahtuu siis automaattisesti, Katri Raatikainen kertoo.

Eläketurvakeskuksen (ETK) johtajana työskentelevän Raatikaisen mukaan työeläkejärjestelmässä tämä niin sanottu viimeisen laitoksen periaate on ollut perimmäinen syy sille, miksi yhteisiä tietojärjestelmiä on alun perin rakennettu.

Yhteisillä tietovarastoilla ja palveluilla on varmistettu, että viimeinen eläkelaitos saa käyttöönsä henkilön koko työhistorian ja pystyy myöntämään eläkkeenhakijalle koko työeläkkeen. Niillä varmistetaan myös, että eläke lasketaan samalla tavalla riippumatta eläkkeen myöntäjästä.

Eläketurvan toimeenpanoa varten kerättyjä tietoja käytetään ETK:ssa hyödyksi myös eläketurvaa ja lainsäädäntöä kehitettäessä.

– Myös työeläkejärjestelmän kehittämiseen tarvittavan tilasto- ja tutkimustoiminnan perusta luodaan ja eheys tiedoille varmistetaan yhteisiä tietojärjestelmiä kehittämällä, Raatikainen sanoo.

Perusta yhteistyössä

Raatikaisen mukaan alan yhteistyö ja sisäinen koordinaatio on Suomessa koettu järjestelmän vahvuudeksi. Yhteistyötä tehdään laajasti – erityisesti vakuuttamisen ja eläkkeenratkaisun perusjärjestelmien parissa. Toisilla alueilla, kuten asiakasrajapinnan tai verkkopalveluiden kehittämisessä taas kilpaillaan selvemmin.

– Joissakin toiminnoissa yhdessä tekeminen on järkevää ja kustannustehokkaampaa kuin se, että jokainen rakentaisi eläketurvanhoitoon tarvittavat kaikki tietojärjestelmät erikseen.

Raatikaisen mukaan kustannustehokkuus on etu myös työeläkejärjestelmän asiakkaille ja maksajille, ja siksi myös kilpailun näkökulmasta hyväksyttävää.

– Asiakkaiden palveluissa eläkeyhtiöt kilpailevat ja tekevät enemmän omia ratkaisujaan, mikä varmistaa myös palveluiden jatkuvan kehittämisen, hän sanoo.

Työeläkeala perusti 2000-luvun alussa yhdessä Arek Oy:n, jonka kontolle annettiin alan yhteisten tietojärjestelmien kehitys. Se keskittyi aluksi vuoden 2007 TyEL-uudistusta tukevan ansaintajärjestelmän rakentamiseen. Eläketurvakeskuksen eläkelaitoksia palvelevien tietojärjestelmien siirrosta Arekiin on kulunut siitäkin jo 13 vuotta.

– Siirron yhtenä ajurina oli ajatus ansaintajärjestelmän toimintamallin laajentamisesta myös muille rekisterialueille, Raatikainen sanoo.

Kun nykyisiä eläkealueen (hakemus- ja eläkerekisterit) yhteisiä järjestelmiä on aika uudistaa, olisi mahdollista rakentaa yhteiset tietovarastot kaikkien eläkevakuuttajien ja ETK:n käyttöön ja samalla luopua työeläkealan päällekkäisistä rekistereistä.

– Yhteinen talletusratkaisu varmistaisi käsitteiden yhteneväisyyden ja tietojen eheyden myös pitkällä aikavälillä.

ETK:n yhtenä roolina yhteisten järjestelmien kehittämisessä Raatikainen pitää erilaisten vaihtoehtojen selvittämistä ja kuvaamista yhdessä eläkevakuuttajien ja Arekin kanssa sekä vaikutusten avaamista päätöksentekijöille muun muassa lainmuutostilanteissa.

– ETK:n tehtävä on toimia puolueettomana asiantuntijana ja viedä asioita sovitusti eteenpäin eri osapuolten tietoon.

– Emme voi tälläkään tontilla ryhtyä edunvalvojaksi, jotta luottamus toimintaamme säilyy, hän sanoo.

Päätöksenteko yhteisissä tietojärjestelmissä pohjautuu pitkälti yhteisymmärryksen löytymiseen, mikä voi toisinaan luonnollisesti ottaa aikansa. Päätöksentekoa voi välillä hidastaa myös eri toimijoiden tarpeiden eriaikaisuus.

– Toisaalta päätökset ovat sitten yleensä hyvin harkittuja ja taustoitettuja.

Kokemuksen voimalla

Raatikaisella on työkokemusta Eläketurvakeskuksessa jo 21 vuoden ajalta ja hän on työvuosiltaan ETK:n nykyjohdon pitkäaikaisin johtaja. Mukana järjestelmämuutoksissa hän on ollut koko 2000-luvun.

Ennen ETK-uraansa hän työskenteli matemaatikkona ja yhteyspäällikkönä Ilmarisen markkinoinnin tuki -yksikössä, jossa tehtiin tarjouslaskelmia asiakkaille ja kentän tueksi perus- ja lisäeläketurvasta.

– Opin laskemaan eläkkeitä ja vakuutusmaksuja, ja näin, miten asiakkaita palvellaan. Näin senkin, miten heistä kilpaillaan.

Jälkeen päin voi todeta, että ensimmäisen vakituisen työpaikan onnekkaalla valinnalla oli suuri vaikutus, mikä on kantanut aina tähän päivään.

– Koen, että eläkeyhtiön toiminnan ymmärrys on ollut iso apu urani eri vaiheissa.

Kokonaisuuksien hahmottaminen on aina ollut Raatikaiselle luontevaa. Yhteisistä järjestelmätöistä hän muistelee erityisellä lämmöllä vilma-periaatteen voimaantuloa edeltäneitä työryhmiä, jotka olivat hänelle ensimmäinen tiivis yhteistyörupeama eläkelaitosten kanssa.

Työeläkejärjestelmässä vilisee lyhennyksiä, kuten viimeisen laitoksen periaate (vilma). Eläkelaitosta, johon työntekijä on viimeksi vakuutettu, kutsutaan viimeiseksi eläkelaitokseksi. Viimeinen laitos tekee eläkepäätökset ja se myös maksaa etuudet ja eläkkeet kuukausittain.

Asiakasodotukset muuttumassa

Sähköisten palveluiden käyttöaste on kasvanut nopeasti viime vuosina. Muutoksen myötä ovat kasvaneet myös kansalaisten odotukset työeläkealan palveluja kohtaan. Raatikainen kertoo, että työeläkeotteen osalta onkin jo etsitty yhteistyössä eläkevakuuttajien kanssa asiakkaiden odotuksiin paremmin vastaavia sähköisiä ratkaisuja.

Kansalaisten kiinnostus kasvaa heistä eri järjestelmiin kerättävään tietoa kohtaan ja tämä koskee luonnollisesti myös työeläkelaa. Vakuutetut voisivat hyödyntää omaa työeläkealan järjestelmiin kerättyä ansiohistoriatietoaan vaikkapa taloudellista suunnittelua tai CV:tä tehdessään.

– Ajattelen, että yhteneväiset ratkaisut tällaisissa tietoluovutuksissa olisivat omiaan vahvistamaan asiakkaan saamaa palvelukokemusta työeläkealalta.

Katri Raatikainen luottaa, että yhteistyötä tehdään työeläkealalla tulevaisuudessakin.

Raatikaisen mukaan työeläketurvan luottamuksen kannalta on tärkeää, että vakuutetun saama informaatio säilyy riittävän yhdenmukaisena myös eläkeyhtiön vaihtuessa.

ETK käyttää yhteisiä tietojärjestelmiä myös sille annettujen tehtävien hoitamiseen, kuten eläkehakemusten välittämiseen ulkomaille, A1-todistuksiin sekä vakuuttamisen valvontaan.