Koronavuosi pidensi työuria
Ensimmäisen koronavuoden jälkeen työllisyyden kehitystä voi pitää yllättävän hyvänä. Nyt jo voidaan todeta, että koronakriisiin liitetyt pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneet.
Toisaalta epidemia jatkuu edelleen ja helmikuussa koronan kolmas aalto nosti päätään. Myös Suomessa pandemia jatkaa leviämistään tänä vuonna. Tautitilanteen halutaan pysyvän edelleen hyvin hallinnassa, jotta sairastuneiden määrä jäisi vähäiseksi. Rokotukset toivottavasti saavat tilanteen hallintaan syksyyn mennessä.
Koronavuonna työllisyysaste säilyi yli 71 prosentin tasolla, mikä tarjoaa hyvän lähtökohdan, kun pandemian jälkeen tavoitellaan 75 prosentin tasoa. Suurtyöttömyys ja konkurssiaalto onnistuttiin välttämään ja suomalaiset onnistuivat siirtymään etätöihin.
Korona koetteli myös työttömyytenä monia perheitä ja hankaloitti siten kotitalouksien arkea myös talouden osalta. Lomautuksia oli myös paljon, mutta kokonaisuudessaan lopulta työllisyysasteen lasku jäi kuitenkin alle kahteen prosenttiin
Keskimääräinen eläkeikä nousi
Odotettua parempi työllisyyskehitys näkyi myös työeläkejärjestelmän luvuissa. Eläkkeelle jäävien lukumäärä supistui selvästi edellisvuoteen verrattuna. Vanhuuseläkkeen osalta muutos on selitettävissä eläkeiän nousulla. Myös työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä vähentyi. Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä laski ja hakemusten hylkäysprosentti kasvoi.
Eläkepolitiikan kannalta merkittävin muutos oli se, että tavoitemuuttujaksi asetettu keskimääräisen eläkeiän mittariksi valittu 25-vuotiaan henkilön eläkeiän odote nousi 0,4 vuodella 61,9 ikävuoteen. Eläkeuudistusten tavoitteeksi asetettiin noin 10 vuotta sitten, että tämä luku nousisi 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä.
Viime vuonna toteutunut muutos kertoo siitä, että tavoitteen saavuttaminen näyttää mahdolliselta ja jopa todennäköiseltä. Toteutuneen eläkeiän nousun taustalla on yllättävän hyvänä pysynyt työllisyystilanne.
Vaikka koronakriisi lisäsi voimakkaasti lomautuksia ja työllisten määrä kokonaisuudessaan supistui, yli 60-vuotiaiden työllisyys pysyi ennallaan. Siten jo pitkään jatkunut varttuneiden työllisyysasteen hyvä kehitys jatkui.
Suomi on toki edelleen tässä suhteessa jäljessä muista Pohjoismaista, mutta ero on kaventunut merkittävästi 2000-luvun aikana.
Vältyimme vakavalta romahdukselta
Koronan aiheuttaman kriisin keskellä talous kuitenkin saatiin pidettyä kohtuullisella tasolla.
Talouden kehityksen osalta vuosi sitten koottu korkean tason ekonomistiryhmä samoin kuin valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki ennakoivat toteutunutta vakavampaa talouden romahdusta. Sellainen näyttikin mahdolliselta ja eräissä Euroopan maissa tuotannon menetykset olivatkin hyvin suuria.
Suomessa sen sijaan talouden notkahdus jäi ennusteisiin nähden pieneksi ja myös selvästi vähäisemmäksi kuin finanssikriisin yhteydessä. Kokonaistuotanto supistui meillä noin kolme prosenttia ja palkkasumma noin yhden prosentin.
Pitkään negatiivisena ollut vaihtotase kääntyi plussalle, luultavasti siksi, että ulkomaanmatkailu väheni koronan vuoksi. Julkinen talous selvisi myös ennakoitua paremmin.
Valtio varautui lähes 20 miljardin suuruiseen alijäämään, mutta toteutunut luku jäänee noin 15 miljardiin. Positiivinen vaihtotase kertoo siitä, että Suomi ei kansantaloutena velkaantunut lainkaan ulkomaille. Julkisen velan kasvun kääntöpuolena olikin vastaava yksityisen sektorin säästämisen kasvu.
Odotettua parempi työllisyyskehitys näkyi myös työeläkejärjestelmän luvuissa.
Eläkelaitosten vakavaraisuus päätyi hyvälle tasolle
Koronakriisin vaikutus osakemarkkinoihin oli yllättävä. Pandemian alkuvaiheessa osakekurssit romahtivat kaikkialla, mikä Suomessa näkyi eläkelaitosten heikkoina sijoitustuottoina vuoden 2020 alkupuolella. Keskuspankkien ja valtioiden nopeat ja mittavat elvytystoimet käänsivät kuitenkin nopeasti kehityksen suunnan.
Kokonaistuotannon supistumisesta huolimatta osakekurssit nousivat voimakkaasti loppuvuoden aikana ja suomalaisten eläkelaitosten sijoitustuotot kääntyivät positiivisiksi ja niiden vakavaraisuus palautui hyväksi.
Suomen talouden, työmarkkinoiden ja eläkejärjestelmän kannalta viime vuosi sujui koronakriisistä huolimatta paljon pelättyä paremmin.
Jopa syntyvyyden pitkään jatkunut lasku taittui. Jotta emme innostuisi liikaa odotettua paremmista luvuista, on syytä muistuttaa pysyvistä huolistamme: nollakorkoympäristössä sijoitustuotto-odotukset ovat edelleen heikot ja väestökehitys edelleen huolestuttavalla uralla.