Rahastoeläke heti näppiin

Virossakin varmasti on heitä, joita raha polttelee ja jotka ottavat tarjolle tulevat eurot heti kulutukseen. Vuonna 2002 käyttöön otetulla rahastoeläkkeellä on lähivuosina parhaimmillaan noin viidenneksen suuruinen osuus kokonaiseläkkeessä. Tämä viipale eläkkeestä on nyt lakiuudistuksen kohteena.

– Teemme kaikkemme, että ihmiset eivät käyttäisi rahastoeläkkeeseen kertyneitä varoja ennen eläköitymistä, kertoo Viron sosiaaliministeriön eläkepolitiikan johtaja Kristiina Selgis.

Sosiaaliministeriö on käynnistänyt projektin, jolla pyritään lisäämään virolaisten talouslukutaitoa. Eläkeneuvontaa antaa sosiaaliturvavirasto (Sotsiaalkindlustusamet) ja rahastoeläkkeitä hallinnoiva valtion eläkekeskus (Pensionikeskus).

Verkossa ja sosiaaliturvaviraston palvelupisteissä voi laskureiden avulla vertailla, mikä on palkansaajan eläkkeen arvioitu suuruus, jos hän lakkaa kerryttämästä rahastoeläkettä tai nostaa tähän mennessä kertyneet varat omaan kulutukseen. Verkossa voi myös henkilökortilla tunnistautuneena seurata omaa eläkekertymäänsä ja eläkerahastonsa tuottoja.

– Olemme eniten huolestuneita nyt lähellä eläkeikää olevista ihmisistä. Varojen nosto ennakkoon voi pienentää eläketuloja viidenneksellä, Selgis sanoo.

– Nuoremmat tekevät ehkä fiksumpia päätöksiä. He voivat sijoittaa itse eläkettä varten ja heillä on parempi talouslukutaito. Juuri työmarkkinoille tulleet eivät ole myöskään ehtineet kerryttää toiseen pilariin juuri mitään, sanoo Selgis.

Lakisääteinen eläketurva koostuu Virossa asumisperusteisesta kansaneläkkeestä ja ansioperusteisesta työeläkkeestä. Työeläke jakaantuu ansaintaeläkkeeseen ja rahastoeläkkeeseen.

Nyt tehty lakiuudistus koskee vain rahastoeläkettä, joka lukeutuu kansainvälisesti eläketurvan tarkastelutavassa eli kolmiportaisessa pilarijärjestelmässä ns. toiseen pilariin. Osana työeläkettä eläkevaroja on kerätty kakkospilarin yksityisiin rahastoihin vuodesta 2002 lähtien.

Tällä hetkellä rahastoeläkkeen osuus kokonaiseläkkeestä on keskimäärin 10 prosenttia ja se nousee 20 vuoden päästä noin 30 prosenttiin.

Arviot eläkejärjestelmän toisesta pilarista luopuvien henkilöiden osuudesta vaihtelevat 20–50 prosentin välillä.

Viime syksynä tehdyn kyselytutkimuksen mukaan lähtijöistä 26 prosenttia kertoo investoivansa kerätyt eläkerahat, 17 prosenttia kuluttaisi ne heti ja 11 prosenttia säästäisi pahan päälle varalle.

– Ihmiset eivät välttämättä tarkoita investoinnilla osakkeisiin sijoittamista. He saattavat panostaa terveyteensä, kotiinsa tai lapsiinsa. En usko, että kaikki heistä avaisivat sijoitustilit eläkesäästämistä varten, arvioi Selgis.

Rahastoeläke otettiin Virossa käyttöön 17 vuotta sitten vastauksena väestön vähenemiseen ja vanhentumiseen.

Praxis-ajatushautomon hallituksen puheenjohtajan Tarmo Jüriston mukaan eläkeuudistusta tarkasteltaessa ei pidä unohtaa, että virolaiset eläkeläiset ovat kansainvälisissä vertailuissa heikoilla. Yksinelävien köyhyysriski on melkein 80 prosenttia. Myös eläkkeen suhde palkkaan (eläketaso, replacement rate) on Virossa alhainen, 40 prosenttia, mikä on OECD-vertailujen häntäpäässä.

Olemme eniten huolestuneita nyt lähellä eläkeikää olevista ihmisistä.

Kristiina Selgis, Viron sosiaaliministeriö

– Kun yhä useampi äänestäjä on eläkeläinen, on vaikea nähdä, että näin voisi jatkua. Äänestämällä ei voi lisätä talouskasvua, mutta äänestämällä voi vaikuttaa verojen tai eläkkeiden nostoon, sanoo Jüristo.

Viro on jumbosijoilla myös vertailtaessa eläkerahastojen tuottoja Euroopan maiden kesken. Finanssipankkiirina aiemmin työskennelleen Jüriston mielestä tähän ongelmaan löytyy syitä ja ratkaisuja.

– Kustannukset rahastosäästämisessä ovat alkuvaiheessa korkeampia. Myös Viron finanssivalvonta on viimeisten kahden vuoden aikana saanut aikaan uudistuksia, joilla kustannuksia on saatu alemmas.

Jüriston mielestä pankit ovat markkinoineet aggressiivisesti omia, usein aika kalliita rahastojaan. Nykyisessä mallissa hän näkee liian paljon yksityistä vapautta, kun sijoittamiseen tottumattomat ihmiset joutuvat valitsemaan itselleen eläkerahaston. Eri vaihtoehtojen vertailu on asiantuntijallekin työlästä.

Jos eläkerahastomallia rukattaisiin enemmän, Jüristo ottaisi mallia Ruotsista, jossa yksityisrahastojen vaihtoehtona on valtion johtama, kustannuksiltaan matala rahasto.

Tammikuussa hyväksytyssä eläkejärjestelmän uudistuksessa henkilökohtainen investointitili tulee eläkerahaston vaihtoehdoksi.

– En näe mitään tapaa, jossa yksityissijoittamisen kustannukset olisivat matalampia kuin pankeilla nykyään. Viron Finanssivalvonta on lisäksi varoittanut sijoitushuijauksista. Sellaisia tapahtui Isossa-Britanniassa, kun henkilökohtaisten eläkevarojen käyttö vapautettiin.

Viron keskuspankki julkaisi viime lokakuussa analyysin, jonka mukaan eläkerahastojen nopea tyhjentäminen voi johtaa ensin Viron talouden kasvun tilapäiseen kiihtymiseen, jota kuitenkin seuraisi kasvun hidastuminen tai jopa taantuma. Kulutuspiikin jälkeisestä ajasta kärsisi arvion mukaan myös vientisektori.

Keskuspankki myös ehdotti, että eläkejärjestelmän toisesta pilarista ei tehtäisi vapaaehtoista, koska tulevat eläkkeet jäisivät silloin matalammiksi ja paine veronkorotuksiin nousisi.

Näkyvä joukko julkisella ja yksityisellä sektorilla toimivia ekonomisteja on kritisoinut uudistusta, mutta elinkeinoelämästä löytyy myös koko rahastoeläkejärjestelmän vastustajia.

Äänestämällä ei voi lisätä talouskasvua, mutta äänestämällä voi vaikuttaa verojen tai eläkkeiden nostoon.

Tarmo Jüristo, Praxis-ajatushautomo

Palkansaajat osallistuvat rahastoeläkkeen kartuttamiseen kahden prosentin osuudella henkilön bruttopalkasta. Uudistuksen puolustajien mielestä tämäkin raha olisi parempi pitää kotimaassa, ja talouskasvu pitäisi huolta peruseläkkeen riittävyydestä eläketurvana.

– Pitäytyminen vain ensimmäisessä pilarissa (peruseläke), piristäisi talouttamme, koska 85 prosenttia toisen pilarin investoinneista suuntautuu Viron ulkopuolelle, sanoo uudistusta aktiivisesti puolustanut tunnettu yrittäjä Kristjan Järvan.

Myös rahastojen tuottojen ylläpito on matalien korkojen aikana aiemmasta vaikeutunut. Kun rahat annetaan nostaa ulos, ei rahaston ylläpitäjälläkään ole eläkevastuita tulevaisuudessa huolehdittavanaan. Taustalla vaikuttanee ajatus, jonka mukaan kukin pärjätköön, kuten parhaaksi näkee.

Muutosta ajanut oikeistokonservatiivinen Isänmaa-puolue on perustellut työeläkerahastojen vapaaehtoisuutta juuri tällä valinnanvapaudella. Uudistus oli kynnyskysymys puolueen osallistumiselle Viron nykyiseen hallitukseen yhdessä keskustapuolueen ja kansalliskonservatiivisen Ekren kanssa.

Ekreä edustava valtiovarainministeri Martin Helme on muistuttanut, että uudistus tuo valtion kassaan lisää verotuloja, kertaluontoisesti jopa miljardi euroa. Rahastoeläkkeeseen kertyneiden varojen nostosta on maksettava 20 prosentin tulovero, ja lisääntyvän kulutuksen myötä myös arvonlisäverojen tuotot nousevat.

Viron satayksipaikkainen parlamentti Riigikogu hyväksyi tammikuun lopulla eläkelain äänin 56–45. Kuitenkin lain voimaantulo voi lykkääntyä, koska muun muassa oikeuskansleri on nähnyt siinä ongelmia, ja lakipaketti voi mennä maan korkeimpaan oikeuteen perustuslain mukaisuuden varmistamiseksi.

Artikkelia varten on haastateltu muun muassa Suomen suurlähetystön erityisasiantuntija Hannu Arhinmäkeä ja virolaisia ministeriöiden virkamiehiä.