STTK:n uusi puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi vaatii palkkatasa-arvoa

Lasikatto ei ole hävinnyt kokonaan. STTK:n liittojen jäsenistä 77 prosenttia on naisia. Siinä syy, miksi STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi puhuu palkka-tasa-arvosta.

– Naisen euro on noin 84 senttiä miehen eurosta, hän sanoo ja löytää epäkohdasta syyn tehdä työtään.

Palkkatasa-arvo odottaa tulemistaan, ja samaan aikaan työmarkkinat kiristyvät ja epävarmuus kasvaa. Moni kauhistelee, että velkavetoisesta hyvinvointivaltiosta jäävät jäljelle murentuvat rauniot, josta nuoret maksavat hinnan.

Näistäkin syistä sata ensimmäistä työpäivää STTK:n johdossa ovat olleet uudelle puheenjohtajalle jopa enteellisiä. Onko hänestä työelämän tasa-arvon toteuttajaksi ja lasikattojen murtajaksi?

Sata päivää on vasta lähtölaukaus

Kun Kirvesniemi aloitti STTK:n puheenjohtajana Antti Palolan seuraajana viime joulukuussa, vastassa olivat joulunpyhät ja epätodellisen rauhallinen sisäänajo.

– Ammattiyhdistystoiminnassa sata päivää on maratonlajin mittakaavassa vain lähtölaukauksen kaiku. Nyt STTK:ssa katse on suunnattu vuoteen 2027 ja eduskuntavaalitavoitteisiin.

– Tulevista tavoitteista liittojohto teki päätökset helmikuussa. Näiden läpimenoa voidaan arvioida vasta uuden eduskunnan ja seuraavaksi valtaan tulevan hallitusohjelman myötä.

Hallituksen työelämälinja kiristää

Mikonkadun toimistossa, STTK:n pääkallopaikalla iltapäivän aurinko kultaa ikkunamaiseman Ateneumin suuntaan. Kirvesniemi näyttää päälle päin rauhalliselta, mutta kritisoi Petteri Orpon (kok.) hallituksen työelämäpolitiikkaa ja arvostelee sen toimia.

Katse on suunnattu kevään 2027 eduskuntavaalien tavoitteisiin. 

Heikkoon työmarkkinatilanteeseen ovat havahtuneet monet. Kun eduskunta palasi helmikuussa joulutauoltaan, useat rakenteet tuntuvat olevan liikkeessä yhtä aikaa. Tilastokeskuksen mukaan avointen työpaikkojen lukumäärä on vähentynyt kolmena peräkkäisenä vuotena ja kutistunut puoleen vuoden 2022 tasosta.

– Hallitus on tehnyt työelämään useita heikennyksiä. Esimerkiksi lakkauttanut aikuiskoulutustuen. Sen korjaamisen näen osana työurakysymystä.

– Aikuiskoulutustuen uudistus, mikä tarkoitti siis tuen lakkaamista, ei ole toiminut kummallakaan työmarkkinaosapuolella.

Jäsenistö ja sopimuskulttuuri

STTK kertoo, että sillä on 12 jäsenliitossa 400 000 jäsentä. Ay-liikkeen jäsenmäärät ovat olleet laskusuunnassa isossa kuvassa, mutta liittojen järjestäytymisasteeseen on tullut myös uutta sisääntuloliikettä juuri työelämäheikennysten seurauksena.

– Jäsenkehitystä on syytä seurata huolella. Siitä jokaisen puheenjohtajan tulee olla terveellä tavalla huolissaan.

Sopimuskulttuurin muutoksista hän puhuu suorasukaisesti. EK:n vetäytyminen neuvottelutoiminnasta ja tiukan koordinaation malli ovat Kirvesniemen mukaan estäneet alakohtaisen kehittymisen.

– Julkisella sektorilla nähty perinteinen neuvottelutapa, jossa etsitään kompromisseja ja pyritään ymmärtämään vastapuolta, toimisi myös yksityisellä puolella.

– Demokratia, oikeusvaltioperiaatteet ja hyvinvointivaltion säilyttäminen. Näistä emme voi tinkiä, eikä niissä ole kompromissille tilaa.

Asiat riitelevät, ihmiset eivät.

Neuvottelupöytään hän tuo klassisen periaatteen.

– Asiat riitelevät, ihmiset eivät. Tämän tajuaminen on kaikkea onnistumista kannatteleva kulmakivi.

Kokemus Prosta ja Tehystä

Kirvesniemen tausta on vahvasti työehtosopimusneuvotteluissa – sekä yksityisellä että julkisella puolella. Se on varmasti etu STTK:ssa, jossa jäsenistö jakautuu lähes tasan kahden sektorin välille.

Uudessa roolissaan Kirvesniemen on pitänyt luopua suorasta työ- ja virkaehtosopimusneuvottelusta ja siirtyä laajempien yhteiskunnallisten linjojen arviointiin. STTK:ssa valmistuu myös uusi strategia maaliskuussa.

Työmarkkinoiden lukkiutumista on Kirvesniemen mukaan pahentanut varsin paljon valtakunnansovittelijan roolin kiristäminen. Kyse on hallitusohjelman raamituksesta, joka pyrkii sitomaan palkkakehityksen vientialojen mukaiseksi.

– Valtakunnansovittelijan käsien sitomista voi pitää yhtenä syynä siihen, miksi työmarkkinat ovat solmussa.

Määräaikaiset nuoret ja naiset huolena

Yksi Kirvesniemen isoista huolista liittyy määräaikaisia työsuhteita koskevaan lainsäädäntöön.

– Hallituksen esitys työsuhdeturvan heikennyksistä vaikuttaisi edetessään dramaattisesti nuorten ja naisten elämään.

Hallitus koettaa tavoitella joustavuutta ja talouskasvua. Palkansaajajärjestöissä nähdään toisin. Työlainsäädäntö on tehty työntekijöiden suojaksi, koska he ovat työnantajia heikommassa neuvotteluasemassa.

Jos työnantaja voisi vastaisuudessa mielivaltaisesti tarjota määräaikaisia työsopimuksia, vaikka työvoiman tarve on pysyvä, heikkenisi työntekijöiden suoja olennaisesti ja sillä olisi laajoja vaikutuksia yhteiskunnassa.

Nuorille työelämän epävarmuus näkyy vaikeutena oman kodin lainansaannissa, perheen perustamisen siirtymisessä ja nuorisotyöttömyytenä. Myös syntyvyyskysymys kytkeytyy Kirvesniemen mukaan työmarkkinoihin tiiviimmin kuin usein myönnetään.

Hän nostaa esiin huolen hoiva-alan tulevaisuudesta. Vielä muutama vuosi sitten ala kärsi vakavasta työvoimapulasta, nyt irtisanomisista.

– Tämä lähettää nuorille väärän viestin.

Työeläkejärjestelmän vallankäyttäjä

Työmarkkinaosapuolet eli partit EK, KT, STTK, SAK ja AKAVA neuvottelevat eläkeuudistuksista. Neuvottelutuloksen syntymisen jälkeen alkaa ministeriön johdolla lainsäädännön valmistelu. Eläkelainsäädännön valmistelu tapahtuu kolmikantaisesti, ja työmarkkinajärjestöt ovat mukana valmisteluprosessissa.

– Työeläkejärjestelmä ei ole kriisissä. Viimeisin uudistusneuvottelu kertoo työmarkkinajärjestöjen kyvystä saada ratkaisuja aikaan, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo.

Kirvesniemi ei nosta työeläkejärjestelmän kolmesta peruspilarista yhtä toisten edelle: eläkkeiden riittävyys, rahoituksellinen kestävyys ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus muodostavat hänen mukaansa pyhän kokonaisuuden, jota ei voi pilkkoa.

Hän varoittaa poliitikkoja puuttumasta “houkutteleviin eläkevaroihin”, joihin koskeminen voi murtaa järjestelmän tasapainon.

Hän puolustaa myös palkattomien jaksojen eläketurvan merkitystä. Kirvesniemi ei näe asiaa kuten talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen, joka on turhautunut suomalaisen eläkejärjestelmän rönsyihin.

– Jos tällä tarkoitetaan palkattomien jaksojen eläketurvaa – kuten ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, lastenhoidosta tai tutkinnosta saatavista kertymistä – ei niitä pidä kutsua rönsyiksi.

– Ne ovat osa oikeudenmukaista eläkejärjestelmää.

* * *

Korjattu tekstiin (17.3.2026): naisen euro on 84 senttiä, ei 86 senttiä.