Puolet luottaa eläkejärjestelmään
Eläkebarometrissa noin puolet vastaajista kertoi luottavansa eläkejärjestelmään. Alle 30-vuotiailla luottamus oli vähäisempää, kun taas yli 60-vuotiailla yleisempää.
Luottamus on kaikkiaan laskenut selvästi verrattuna edellisvuoden vastaavaan kyselyyn. Samalla aiempaa suurempi osa vastaajista ei ollut samaa eikä eri mieltä kysymyksistä, eli suhtautui neutraalisti.
– Vastauksissa näyttäytyy epävarmuus: vahvoja mielipiteitä on aiempaa harvemmalla, sanoo Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö.
Hänen mukaansa maailmanpoliittinen ja taloudellinen epävarmuus, mutta myös julkinen keskustelu eläkeuudistuksesta, on saattanut vaikuttaa vastaajien arvioihin eläkejärjestelmästä.
Yli puolet pitää eläkeuudistusta hyvänä
Lähes puolet oli sitä mieltä, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti. Noin 55 prosenttia Eläkebarometrin vastaajista piti alkuvuonna sovittua eläkeuudistusesitystä vähintään melko hyvänä. Vastaajista lähes 60 prosenttia piti uudistuksessa neuvoteltua inflaatiovakauttajaa vähintään melko hyvänä. Eläkevarojen sijoitustoiminnan säätelyn muutosta piti puolestaan hyvänä reilut 40 prosenttia vastaajista.
Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen toteaa, että suurin osa suomalaisista suhtautui eläkeuudistusesitykseen myönteisesti tai neutraalisti. Kriittisesti siihen suhtautui vain alle kymmenes.
Hänen mukaansa vanhemmat vastaajat suhtautuivat uudistusesitykseen useammin myönteisesti, mutta alle 35-vuotiaistakin 45 prosenttia piti uudistusta hyvänä.
Suurin osa kannattaa eläkejärjestelmän periaatteita
Vaikka eläketurvan tulevaisuuteen ja luottamukseen liittyvissä kysymyksissä näkyi yleinen epävarmuus, vastaajat olivat laajasti tyytyväisiä eläkejärjestelmän perusperiaatteisiin.
Valtaosa suomalaisista piti hyvinä periaatteina, että kaikki ovat saman järjestelmän ja samojen sääntöjen piirissä, eläkemaksut ovat korkeampia suurempituloisille ja että korkeampia eläkemaksuja maksaneet saavat korkeampaa eläkettä.
Kysely kerättiin tänä vuonna uudella tavalla, internetpaneelilla, kun aiempina vuosina vastaukset on saatu puhelinhaastatteluilla. Tämä heikentää tulosten vertailtavuutta aiempien vuosien vastauksiin.
Kyselyyn vastasi huhtikuussa noin tuhat 18 vuotta täyttänyttä suomalaista.