Miten Aristoteles sijoittaisi?

Sijoittajilla riittää tänä aikana pohdittavaa: geopoliittiset jännitteet, tekoälybuumi, ikääntyvä väestö sekä talouskasvun ja korkopolitiikan epävarmuus tuovat kaikki omat haasteensa ja toisaalta mahdollisuutensa.

Ajankohtaista on myös vastuullisuus, esimerkiksi sijoittaminen puolustusteollisuuteen herättää keskustelua. Samalla sijoituksilta vaaditaan myös hyvää tuottoa – eläkealalla viimeisin eläkeuudistus ohjaa parempiin tuottoihin riskipitoisemmilla sijoituksilla. Kokonaisuus on sijoittajalle vaikea ja vaativa.

Vastuullisuus ei ole uusi ilmiö. Sen juuret ulottuvat yli kahden vuosituhannen taakse Aristoteleeseen, joka korosti vapaaehtoisuuden, harkinnan ja hyveiden merkitystä. Vaikka vastuukäsitys on sittemmin laajentunut yksilöetiikasta kollektiiviseen vastuuseen, vastuullinen sijoittaminen nojaa yhä samoihin eettisiin kysymyksiin.

Tänä päivänä ESG-kriteeristö (ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa) tarjoaa selkänojaa eettiseen sijoittamiseen. Tarkoituksena ei ole vain tuotto, vaan myös myönteinen vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Sijoituksen eettisyys ja tuotto
voivat olla ristiriidassa.

Käytännössä vastuullisuus ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Kriteeristöt vaihtelevat maasta ja kulttuurista toiseen kuten raportointikin, sijoituskohteena olevien yritysten puheet ja teot eivät välttämättä kohtaa, ja sijoituksen eettisyys ja tuotto voivat olla ristiriidassa – kuten vaikkapa puolustus- ja energiateollisuuden kohdalla.

Lisääkö aseisiin sijoittaminen sotaa, vai turvaako se demokratiaa? Pitäisikö tukea vesivoimaa ja samalla auttaa vähentämään fossiilista energiaa, vai kantaa huolta mahdollisista ympäristöhaitoista?

Vastuullinen sijoittaminen ei ole vain teknistä päätöksentekoa, vaan jatkuvaa eettistä arviointia ja vaatii läpinäkyvyyttä, harkintaa ja pitkäjänteisyyttä.

Miten Aristoteles toimisi sijoittajana? Hän valitsisi kohteita, jotka edistävät yhteistä hyvää, ja muistuttaisi, että sijoittaja kantaa aina moraalisen vastuun rahoistaan. Hän varoittaisi myös ahneudesta: kohtuullinen tuotto ilman yhteiskunnallista haittaa on hyve.

Aristoteles ei varmaankaan tyytyisi ESG-merkintöihin, vaan kysyisi: “Edistääkö sijoitus todellista hyvää ja ihmisluonteen kehitystä – vai onko se vain näennäisesti vastuullinen?”

Tuovi Rautjoki
viestintäjohtaja
Eläketurvakeskus
@TuoviRautjoki