Bussiyrittäjän ahdinko: ”Eläkemaksuja ei ole enää varaa korottaa”

Nurmijärveläinen perheyritys Korsisaari on kokenut lähes satavuotisen historiansa aikana linja-autoalan nousut ja laskut.

Kuljetusala on matalakatteinen ja erittäin kilpailtu toimiala. Yrityksen pitäminen kannattavana vaatii kustannusten tarkkaa optimointia ja herkkyyttä reagoida markkinoiden käänteisiin, sanoo Korsisaari-yhtiöiden toimitusjohtaja Antti Korsisaari.

– Kalustoinvestointien ohella linja-autoyhtiön suurimmat kuluerät ovat henkilöstön palkat. Siksi on laskettava tarkasti, kuinka monta kuljettajaa pystymme työllistämään.

Korsisaari on alallaan keskisuuri toimija. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna runsaat 20 miljoonaa euroa ja liiketulos hieman tappiollinen. Palkkalistoilla on noin 280 henkilöä.

Eläkkeet turvattava kasvulla ja työllisyydellä

Antti Korsisaari huomauttaa, että paljon työvoimaa vaativalla toimialalla lakisääteisillä työnantajamaksuilla on iso merkitys yrityksen taloudelle ja kannattavuudelle.

Työeläkemaksun ohella pakollisia maksuja ovat työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksu, työntekijän ryhmähenkivakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu sekä sosiaaliturva- ja sairausvakuutusmaksu.

Yksityisten alojen työeläkemaksu on tänä vuonna 24,81 prosenttia työntekijälle maksettavasta palkkasummasta. Työnantajan maksuosuus on keskimäärin 17,34 prosenttia.

– Työntekijöiden eläkemaksut ovat merkittävä kuluerä. Yrityksen näkökulmasta niiden tasoa ei ole enää varaa korottaa, jotta kannattavuus ja työllistämismahdollisuus säilyvät, Korsisaari korostaa.

Suomalaisten eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat toistaiseksi vakaat, mutta pitkällä aikavälillä muun muassa syntyvyyden lasku voi tuoda työeläkemaksuihin korotuspainetta.

– Jos rahoituksen turvaamiseksi olisi pakko nostaa eläkemaksuja tai karsia eläke-etuja, niin valitsisin jälkimmäisen, Korsisaari puntaroi.

Yrittäjän mielestä suomalaisten eläkkeet tulisi kuitenkin ensisijaisesti turvata edistämällä talouskasvua ja hyvää työllisyyttä. Hänestä on lisäksi perusteltua, että lisätuottoja haettaisiin nostamalla työeläkevarojen sijoitusriskiä.

Harmaa talous vääristää kilpailua

Korsisaari hoitaa Nurmijärven linjaliikennöintiä ja monia muitakin linjoja Uudellamaalla. Liikennöinti perustuu kunnan ja ELY-keskuksen kanssa solmittuihin sopimuksiin kilpailutuksen jälkeen.

Sopimuksen mukaan bussiyhtiö saa liikennöintikorvauksen ohella itselleen lipputulot. Korona-aikana matkustajamäärät kuitenkin romahtivat, eivätkä lipputulot ole palanneet ennalleen etätöiden lisääntymisen vuoksi.

– Onneksi korvaavia tulonlähteitä on löytynyt tilausajoista. Niitä lisäävät muun muassa ulkomaalaisten matkailijoiden kuljetukset.

Tilausajoja hankkivat eniten yritykset ja muut yksityiset tahot. Korsisaari harmittelee, että epäterveen kilpailun vuoksi vastuullisesti toimivan yrityksen on vaikea menestyä näillä markkinoilla.

– Osa yrittäjistä pystyy laskemaan hintoja laiminlyömällä lakisääteisiä maksuja. Näin pystyy toimimaan pitkään jäämättä kiinni. Valvonta on näissä asioissa erittäin heikkoa.

Myös alan etujärjestö Linja-autoliitto on peräänkuuluttanut jo vuosia harmaan talouden suitsimista. Liikennepalvelun tilaajan tulisi aina selvittää, että palvelun toteuttava yritys täyttää lakisääteiset velvoitteensa.

Julkisissa hankinnoissa näin tehdäänkin. Korsisaaren mukaan järjestelmä ei ole kuitenkaan aukoton, sillä epärehelliset toimijat voivat esimerkiksi ketjuttaa töitä alihankkijoille, jotka maksavat palkkoja pimeänä.

– Jos yritys ilmoittaa, ettei sillä ole palkkakuluja, niin ei se maksa silloin eläkemaksujakaan.

Töitä jatketaan vielä eläkkeellä

Korsisaaren kokoisessa linja-autoyhtiössä henkilöstösuunnittelu on työläs palapeli. Tavoitteena aina on, että organisaatiossa työskentelee oikea määrä työntekijöitä oikeissa tehtävissä.

– Työntekijöitä ei saisi olla liikaa, mutta ei myöskään liian vähän, jotta sovitut liikennöinnit hoituvat, Antti Korsisaari sanoo.

Sopimusliikenteessä työvoimatarpeissa voi tapahtua suuria heilahteluja. Yhden kilpailutuksen voiton myötä yritys saattaa tarvita kymmeniä uusia kuljettajia, kun taas sopimuksen menettäminen tarkoittaa vastaavasti työvoiman vähennystarvetta.

Henkilöstöhallinnon haasteita lisää linja-autoalaa jo pitkään vaivannut työvoimapula. Korona-aika pahensi sitä entisestään, kun kokeneita tekijöitä vaihtoi alaa tai jäi eläkkeelle.

– Uuden kuljettajan palkkaaminen edellyttää, että hänellä on linja-auton kuljettamiseen vaadittu pätevyys.

Antti Korsisaaren mukaan työvoimapulaa helpottaa hieman, että yhä useammat kuljettajat jatkavat vielä eläkkeelläkin töitä ainakin keikkapohjalta. Aiemmin näin tekivät vain yrittäjät itse.

– Ehkä taloudelliset kannusteet työurien jatkamiseen ovat toimineet. Varmasti myös asenteiden muutos la ja vanhempien kuljettajien aiempaa parempi fyysinen kunto ovat vaikuttaneet siihen, että töitä jaksetaan tehdä pidempään.

Kilpailuvalttina hyvä palvelu

Linja-autoala työllistää Suomessa noin 10 000 ihmistä. Korsisaari huomauttaa, että työtä tekevät eläkeläiset eivät ratkaise alan työvoimapulaa. Oleellista on kouluttaa alalle lisää nuoria. Myös työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan.

Linja-autoalalla on viime vuosina tapahtunut isoja muutoksia, kun yhä suurempi osa markkinoista on keskittynyt suurille toimijoille. Esimerkiksi kaupunkien joukkoliikennettä hoitavien yritysten koko on kasvanut. Monet niistä ovat ulkomaisessa omistuksessa.

– Vaikkapa HSL-alueen bussilinjojen kilpailutuksissa Helsingin seudulla on etua suuruuden ekonomiasta ja isoista resursseista. Suurilla toimijoilla on esimerkiksi paremmat mahdollisuudet tarjota sähköbusseja, joita kilpailutuksissa saatetaan edellyttää.

Antti Korsisaari edustaa kolmatta polvea perheyrityksensä johdossa. Kirjanpitäjänä työuransa vuonna 1995 aloittanut yrittäjä luottaa siihen, että keskittymisestä ja kovenevasta kilpailusta huolimatta pienemmätkin toimijat voivat menestyä linja-autoalalla. Se edellyttää keskittymistä omiin vahvuuksiin.

– Aiomme vastedeskin hakea markkinoilta sektoreita, joissa osaamisella ja hyvällä palvelulla on vielä merkitystä. Näillä eväillä pärjäämme kilpailussa isoja vastaan.