Norjan eläkerahastolle 125 miljardin euron tuotot
Ulkomaanpalstalla esittelemme eläkeuutisia ja vertailutietoa muiden maiden eläketurvasta. Tällä kertaa paneudumme tarkemmin eläkevaroihin.
Irlanti: Uusi laki lisää palkansaajien eläkesäästämistä
Irlannissa otetaan käyttöön uusi automaattinen lisäeläkejäsenyys, auto-enrolment. Vastaavanlainen malli on ollut käytössä muun muassa Britanniassa yli kymmenen vuotta.
Verolainsäädännön yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta hallitus odottaa järjestelmän käynnistyvän vuoden 2025 alussa.
Laki koskee 23–60-vuotiaita työntekijöitä, jotka ansaitsevat yli 20 000 euroa vuodessa, eivätkä kuulu mihinkään lisäeläkejärjestelmään. Ansiokatto on 80 000 euroa.
Työntekijä, työnantaja ja valtio maksavat kukin tietyn osuuden työntekijän palkasta eläkesäästöihin. Kokonaismaksu nousee vaiheittain 10 vuoden aikana. Työntekijä voi kieltäytyä osallistumisesta 6–8 kuukauden kuluessa, mutta saa silloin takaisin vain omat maksuosuutensa. Työntekijä voi keskeyttää osallistumisensa enintään kahden vuoden ajaksi.
Norja: Jättimäisellä öljyrahastolla mojovat tuotot
Norjan valtion eläkerahasto (SPU) sai sijoitusvaroilleen 8,6 prosentin tuoton vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tulos vastaa euroissa noin 125 miljardia. Kokonaisuudessaan jättimäinen sijoitusvarallisuus hipoo 1,5 biljoonaa euroa.
Osakkeet muodostavat lähes kolmeneljäsosaa rahaston sijoitussalkusta. Mojovaa tuottoa kertyi osakkeista (12 prosenttia) ja varsinkin teknologiayhtiöistä. Vain ulkomaille sijoittavan rahaston tulosta kasvatti myös Norjan kruunun heikkeneminen.
Eläkerahasto ohjaa varoja valtion budjettiin enintään kolme prosenttia rahaston arvosta. Rahoja käytetään edelleen myös eläkejärjestelmän rahoitukseen.
Kytkös valtioon on kiinteä, sillä öljyrahastonakin tunnettu SPU saa varansa valtion öljy- ja kaasuliiketoiminnasta.
European Pensions & NBIM 14.8.
Ruotsi: Selvitysmies löisi rahastot yhteen
Ruotsin AP-eläkerahastojen hallintokulut ovat vuosittain kaksi miljardia kruunua. Lakisääteisten eläkevarojen tuotto voisi olla pitkällä aikavälillä parempi, jos rahastoja yhdistettäisiin, sanoo selvitysmies Tord Gransbo.
Gransbo toteaa eläkerahastojen hallintoa arvioivassa raportissa, että Ruotsi on kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeus. Missään muualla ei ole neljää rahastoa, joilla on täsmälleen sama tehtävä ja samat sijoitussäännöt. Rahastojen yhdistäminen tai yhteistyön lisääminen on järkevää. Nykyisellään hallinto on suuri ja turhan kallis.
Gransbo ehdottaa muun muassa kahden Göteborgissa toimivan rahaston yhdistämistä. Toimintaa tehostamalla voitaisiin saada aikaan 100 miljoonan kruunun, noin 8,8 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.
Viro: Mahdollisuus sijoittaa enemmän rahastoeläkkeeseen
Rahastoeläkesäästämistä pyritään lisäämään nostamalla enimmäismaksun määrää. Rahastoeläkettä kertyi aiemmin kuusi prosenttia palkasta, josta palkansaaja maksoi kaksi prosenttia ja loput neljä prosenttia valtio.
Vuodesta 2025 alkaen rahastoeläkkeeseen voi itse maksaa valintansa mukaan kaksi, neljä tai kuusi prosenttia palkasta. Enimmäismaksu nousee 10 prosenttiin palkasta, kun valtion eläkemaksuosuus säilyy muuttumattomana.
Viron työeläkkeen rahastoidusta osasta tuli vapaaehtoinen vuodesta 2021 alkaen. Samalla tuli mahdollisuus nostaa kertyneet eläkesäästöt kerralla ulos. Heti ensimmäisenä vuonna joka neljäs eläkesäästäjä lunasti varansa.
Vaikka rynnistys ei jatkunut vastaavanlaisena seuraavina vuosina, on eläkesäästäjien määrä laskenut merkittävästi.
Uudistuksessa siirtyi kaksi miljardia euroa eläkevaroja eläkesäästäjien taskuun. Eläkerahastoissa on nykyään varoja noin 5 miljardia euroa.
Kiina: Kiina kasvattaa sosiaaliturvarahastoaan
Kiinan viranomaiset ovat luvanneet tehdä maansa sosiaaliturvarahastosta suuremman ja vahvemman. Näin se palvelisi ikääntyvän yhteiskunnan tarpeita paremmin.
Puoluesihteeri Ding Xuedongin mukaan suunnitelmana on, että eläkerahasto muun muassa lisäisi investointeja Kiinaan, erityisesti strategisille aloille.
Rahastolle tehtäviä muutoksia perustellaan väestön ikääntymisellä. Maan tiedeakatemian laskelmien mukaan sosiaaliturvarahaston varat loppuisivat vuonna 2035. Ikääntymisen odotetaan tuolloin vasta kunnolla iskevän Kiinaan.
Nykyisellään rahaston arvo on 402 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Rahaston varoista on noin 90 prosenttia sijoitettu Kiinaan.
South China Morning Post 20.8, China Daily 6.12.2023
Kirjoittajat työskentelevät asiantuntijoina Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston ulkomaantiimissä.
Suurimmat eläkevarat Norjassa
Eläkevarat ovat keskittyneet pohjoiselle pallonpuoliskolle.
Suomessa eläkevaroja on kansainvälisesti vertaillen suhteellisen merkittävästi, noin vuotuisen bruttokansantuotteen verran. Tämä on seurausta lakisääteisen työeläkejärjestelmän osittaisesta rahastoinnista ja työeläkkeen merkittävästä roolista kokonaiseläketurvassa.
Myös muissa Pohjoismaissa (Islantia lukuun ottamatta), joissain Aasian maissa sekä Pohjois-Amerikassa lakisääteisen eläketurvan rahoitus nojaa osittain rahastointiin. Sen sijaan monissa Euroopan maissa lakisääteinen järjestelmä on lähtökohdiltaan jakojärjestelmätyyppinen ilman etukäteisrahastointia.
Norjan lakisääteisen eläkejärjestelmän valtavien varojen taustalla ovat maan mittavat öljyvarannot. Norjan valtion eläkerahastoa ei ole tarkoitettu yksinomaan eläkemenojen kattamiseen. Merkittävä osa tuotosta käytetään valtion budjetin yleiseen tasapainottamiseen.
Lisäeläkejärjestelmät, kuten työmarkkinaeläkkeet, ovat tyypillisesti täysin rahastoituja. Mitä suurempi rooli lisäeläkkeillä on kokonaiseläketurvassa, sitä suuremmiksi ovat yleensä myös eläkevarat kasvaneet. Tätä eläketurvan rakennetta heijastelevat esimerkiksi Tanskan, Hollannin, Sveitsin ja Islannin mittavat eläkevarat suhteessa BKT:hen.
