Työeläkeote mieluisin eläketiedon kanava
Eläkebarometrin mukaan päälle kolmekymppiset ovat löytäneet työeläkeotteen eläketiedon kanavana
Eläkebarometrin vastaajista lähes puolet piti otetta erittäin hyvänä ja kolmannes melko hyvänä tiedon lähteenä. Ikäryhmistä etenkin 35–64-vuotiaat arvioivat muita useammin työeläkeotteen hyväksi eläketiedon kanavaksi.
Henkilökohtainen neuvonta, kuten eläkelaitosten puhelinpalvelu, sekä eläkelaitosten omat verkkopalvelut ja Työeläke.fi-palvelu saivat seuraavaksi eniten suosiota eläketiedon lähteinä. Noin 60 prosenttia vastaajista piti näitä kanavia vähintään melko hyvinä.
Vaihtoehtoina eläketiedon lähteiksi kyselyssä olivat lisäksi koulutustilaisuudet ja -tapahtumat, ystävät, perhe tai kollegat, media ja sosiaalinen media.
Lykkäyskorotus tunnetaan aiempaa paremmin
Eläkkeen lykkäyskorotus tunnetaan kyselyn perusteella aiempaa paremmin. Kyselyssä eläketurvan perusasioiden tietämystä selvitettiin väittämien avulla. Lähes 60 prosenttia vastaajista tiesi, että eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen korottaa eläkettä pysyvästi.
Eläkebarometri-tutkimuksessa vuotta aiemmin lykkäyskorotuksen vaikutuksen arvioi tuntevansa noin puolet vastaajista.
Suomalaisista 70 prosenttia luottaa eläkejärjestelmään.
Luottamus eläkejärjestelmään on säilynyt korkealla tasolla. Suomalaisista 70 prosenttia kertoi luottavansa eläkejärjestelmään.
– Noin kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti. Luottamus eläkejärjestelmään ja eläkevarojen hoitoon säilyi samalla tasolla kuin kyselyssä vuonna 2023, sanoo ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta.
Puolet vastaajista arvioi, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon nykyisille eläkeläisille. Samoin noin puolet vastaajista ennakoi, että eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessakin. Osuus nousi hieman viimevuotiseen kyselyyn verrattuna. Kolmannes – aiempaa harvempi – vastaajista puolestaan ajatteli, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon tulevaisuudessa.
Vähän yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että nuoremmat sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden maksajiksi. Mielipiteet tässä kysymyksessä eivät muuttuneet edellisestä kyselykerrasta.
Maahanmuutto mieluisin vaihtoehto eläketurvan vahvistamiseksi
Jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa, yli 60 prosenttia suomalaisista piti työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona. Toiseksi mieluisin vaihtoehto on eläkemaksujen korottaminen, sitä puolsi kolmasosa vastaajista.
Pyrkimys kasvattaa eläkevarojen tuottoja lisäämällä riskinottoa sijoitustoiminnassa oli kolmanneksi suosituin vaihtoehto. Vastaajista lähes 30 prosenttia ajatteli keinon olevan vähintään melko hyvä, mutta suurin piirtein yhtä moni arvioi vaihtoehdon vähintään melko huonoksi.
Eläkkeiden leikkaamiseen suhtauduttiin kielteisesti. Noin neljä viidestä piti nykyisten ja tulevien eläkeläisten eläkkeiden leikkaamista vähintään melko huonona vaihtoehtona.
Kyselyyn vastasi maaliskuussa 2024 noin tuhat täysi-ikäistä suomalaista.