”Pelkällä eläkkeellä en tulisi toimeen”

Intohimoinen osakesijoittaja – ja iloinen eläkkeensaaja. Näin luonnehtii itseään Marja-Leena Haapanen, 71, joka työeläkkeen ohella nauttii eläkepäivillään myös pitkään kerrytetyn osakesalkkunsa tuotoista.

– Eläkkeen kiva puoli on, että raha tulee tilille joka kuukausi. Työeläkkeen merkitys taloudessani on merkittävä. Pakko on kuitenkin sanoa, että pelkällä eläkkeellä en tulisi toimeen.

– Ilman osakkeista saatuja pääomatuloja en voisi pitää samaa elintasoa kuin palkkatöissä. Joutuisin ehkä luopumaan autosta tai tinkimään matkustelusta, Haapanen sanoo.

Osakesijoittamisen Haapanen aloitti 1980-luvun lopulla. Hän muistelee ensimmäisen osakeoston olleen Sampo, joka vakaana osingonmaksajana kuuluu vieläkin sijoitussalkun kivijalkoihin.

Haapanen sijoitti alussa myös pankin suosittelemiin sijoitusrahastoihin. Niiden arvo kuitenkin romahti 1990-luvun laman pyörteissä.

– Takaiskusta sisuuntuneena aloin perehtyä kunnolla sijoittamiseen ja ostaa vakavaraisten pörssiyhtiöiden osakkeita aina kun palkasta jäi ylimääräistä.

Osakesalkku karttui pikkuhiljaa. 58-vuotiaana Haapanen päätti jättää työn ison yhtiön matkavastaavana ja omistautua täysipäiväisesti sijoittamiselle. Taakse jäi 40 vuoden työura.

– En millään tulisi toimeen ilman eläkettä, hän sanoo.

Aika on sijoittajan paras ystävä

Haapanen myöntää olleensa aluksi epävarma ja levoton sijoittaja.

– Pörssikurssien heilahdellessa ostin ja myin, ja sitten taas ostin ja myin, kun hermot eivät pitäneet.

Pikkuhiljaa hän kuitenkin oppi, että sijoittajan paras ystävä on aika. Osakesalkkuun kannattaa valita yhtiöitä, joiden arvon voi odottaa kehittyvän myönteisesti pitkällä aikavälillä. Tällaiset vakavaraiset yhtiöt ovat usein myös hyviä osingonmaksajia vuodesta toiseen.

– Viime vuosina olen keskittynyt etenkin osinkoyhtiöihin. Saan niistä vuosittain hyvät osingot, jotka ovat iso lisä työeläkkeeseeni.

Saan vuosittain hyvät
osingot, jotka ovat iso lisä työeläkkeeseeni.

Pitkän aikavälin osakeomistuksiaan Haapanen kutsuu ”ruumisarkkusalkuksi”. Nämä osakkeet tuovat hänelle tuloja loppuelämän ajan ja jäävät sitten perinnöksi jälkipolville.

Välillä hän kuitenkin myös myy osakkeita, jos harkinnassa on vaikkapa matka tai isompi hankinta. Tätä varten on ”pikkusalkku”, jonka osakkeilla hän käy aktiivisesti kauppaa.

– Seuraan tiiviisti talousuutisia ja ostan osakkeita, joista arvelen saavani tuloja lyhyellä aikavälillä. En kuitenkaan istu koko ajan tietokoneen äärellä tuijottamassa pörssikursseja. Elämässä on rahaa tärkeämpiäkin asioita.

Naiset valveille eläketurvastaan

Osakesäästäjien keskuudessa Haapanen tunnetaan konkarisijoittajana, joka jakaa auliisti kokemuksia ja selkokielisiä vinkkejä muillekin. Omalla toiminnallaan hän haluaa kannustaa etenkin naisia sijoittamisen pariin.

– En ole perinyt mitään, vaan pikkuhiljaa sijoittamalla olen rakentanut itse itselleni perinnön. Jokaisella on mahdollisuus yltää samaan.

– Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa sijoittamista. Tunnen ihmisiä, jotka ovat aloittaneet 70-vuotiaina.

Haapanen harmittelee, että monessa perheessä mies hoitaa edelleen talousasiat. Naiset eivät tule välttämättä pohtineeksi eläkeajan toimeentuloaan tai taloudellista turvaansa odottamattomissa elämänkäänteissä. Hän jäi itse yllättäen leskeksi, mutta suuren surun keskellä hänen ei tarvinnut murehtia talousasioita.

Haapasen perustama Naisten Oma Pörssiklubi tarjoaa vertaistukea ja tietoutta sijoittamisesta kiinnostuneille naisille. Lisäksi hän kiertää puhumassa osakesäästämisestä eri tapahtumissa.

– Yhä useammat naiset ovat onneksi heränneet ajattelemaan raha-asioitaan. He ymmärtävät, että eläkkeelläkin eletään ja rahaa tarvitaan. Huoli eläkkeen riittävyydestä on keskeinen syy aloittaa osakesäästäminen.

Työeläkevarat asiantuntevissa käsissä

Haapasen mielestä suomalaisten talousosaamisessa on kuitenkin isoja eroja. Hänestä olisi mahdotonta ajatella meille Viron mallia, jossa työeläkettä maksanut henkilö voi nostaa koko eläkekertymänsä kerralla ulos ja käyttää varat haluamallaan tavalla.

– Ihmisten rahankäytössä on eroja. Jos kaikki maailman rahat jaettaisiin tasan, niin vähän ajan kuluttua olisi ihmisiä, jotka ovat tuhlanneet kaikki rahansa. Osa taas olisi niitä, jotka pystyvät tekemään rahalla lisää rahaa.

Haapanen kannattaa lämpimästi suomalaista järjestelmää, jossa työeläkeyhtiöt sijoittavat työeläkemaksuista rahastoidut osuudet mahdollisimman turvaavasti ja tehokkaasti. Tulevaisuuden eläkkeiden turvaamiseksi hänestä olisi kuitenkin paikallaan, että sijoitustuottoja pyritään kasvattamaan lisäämällä sijoitusten osakepainoa.

– Pörssiosakkeet ovat olleet perinteisesti tuottavin sijoitusmuoto pitkällä aikavälillä. Siksi osakepainon lisääminen voisi olla paikallaan.

Haapanen luottaa työeläkeyhtiöiden osaamiseen tehdä hyviä sijoituspäätöksiä. Hän hyödyntää itsekin yhtiöiden asiantuntemusta omissa sijoituspäätöksissään.

– Jos Helsingin pörssin yhtiössä on sijoittajana jokin työeläkeyhtiö, niin silloin myös piensijoittajan on varsin turvallista sijoittaa osakkeeseen. Työeläkeyhtiöt tutkivat sijoituskohteensa hyvin tarkasti. Siksi niitä kannattaa peesata.