Yhdessä olemme vahvempia

Apteekkien Eläkekassassa pitkän työuran tehnyt eläkepäällikkö Sirpa Moilanen tuntee asiakkaansa. Hän myös tuntee työeläketurvan etuudet ja aikojen saatossa muuttuneet säädökset.

Vakuutussosionomiksi Tampereen yliopistossa kouluttautuneen Moilasen työura otti pysyvän lentosuunnan 1980-luvun puolivälissä sattuman oikusta.

39. vuosikurssin opiskelija Tampereen yliopistossa

– Oli oikeastaan vahinko, että päädyin eläkekassan palvelukseen. Alkujaan kysyin lähinnä vakuutustieteen 39. vuosikurssilaisten yhteisestä kiinnostuksesta täällä avoimeksi tulleesta eläkekäsittelijän työpaikasta.

Niin siinä sitten kävi, että poimivat hänet haastatteluun ja seuraavana päivänä alkoivat työt tammikuussa 1984.

– Ensi alkuun perehdyin talon tapaan ja pian tartuin vähän kaikkeen. Milloin riensin kirjanpidon avuksi, milloin kiinteistöpuolelle.

Asiakkaista tulee pitää hyvä huoli. Heitä varten me tätä työtä teemme.

Sirpa Moilanen

Kunnes silloinen kassanjohtaja K. Erik Lindström teki nohevasta sosionomista lisäeläketurvan osaajan. Kassanjohtajan sanat ovat jäänet hänelle mieleen: ”On tärkeintä tehdä oikein, vaikka se vie vähän enemmän aikaa”.

Rekisteriotteita tarkastelemalla ja käsin laskemalla Sirpa Moilanen perehtyi lisäetujärjestelmään.

– Siinä piti ymmärtää vakuutuksen idea perin juurin, hän sanoo.

– Oppi pätee edelleen, sillä ihmiset luottavat meihin eli siis eläkejärjestelmään, joka tuottaa heille työeläkkeet oikein laskettuna ja ansioiden mukaisesti.

Nuoruudenaikainen unelma-ala

Sirpa Moilanen on pannut itsensä peliin ja henkilökohtaisesti tavannut tuhatmäärin eläketurvastaan kiinnostuneita asiakkaita käydessään eri paikkakunnilla pitämässä tilaisuuksia.

– Muistan hyvin 90-luvun vaihteessa Työkyky kunniaan -kampanjan, jossa tavoitimme satamäärin apteekkialan työntekijöitä.

– Kun nyt tätä tehtyä uraani mietin, hoksasin, että apteekkiala on ollut jo nuorena mielessäni kaiken taustalla. Huomasin, että sosiaalivakuutus ja apteekkiala yhdistää minun työelämäunelmaani.

Jo opiskeluvuosinaan hän oli kesätöissä Kelan toimistoissa kotipaikkakunnallaan Kuusankoskella, mutta myös Kouvolassa ja opiskelupaikkakunnallaan Tampereella. Ilmarisessakin hän ehti työskennellä lyhyen aikaa.

– Näin työeläkela vei minut mennessään ja kuljetti minut apteekkimaailmaan.

Monissa eläkeuudistuksissa mukana

Työssään hän on nähnyt sekä apteekkialan että eläkejärjestelmän pitkän kehityskaaren.

– Sosiaalivakuutuskehikko on muuttunut ja muuttuu ajassa – ja tietysti tällä on ollut myös vaikutusta eläkekassamme toimintaan. Esimerkiksi lisäeläketurvan sopeutuksiin on pitänyt ryhtyä erinäisissä lakisääteisissä eläkemuutoksissa, hän sanoo.

Ennen suurta eläkeuudistusta oli 1990-luvulla eläkepalkan laskentaan liittyviä muutoksia, joita kysellään yhä. Esimerkiksi neljän viimeisen vuoden eläkepalkan laskennasta mentiin kymmeneen vuoteen. Myös karttumaprosentit vaihtelivat milloin ylemmäs, milloin niitä taas pienennettiin.

– Asiakkaiden keskuudessa hankalasti ymmärrettävä eläkepalkan laskenta jäi pois vasta vuoden 2005 suuressa eläkeuudistuksessa. Silloin eläkkeen perustaksi tulivat koko uran aikaiset vuosiansiot, Moilanen sanoo.

– Monimutkaisista asioista piti ja pitää pystyä kertomaan ymmärrettävästi, hän sanoo.

Nykyiset laskentasäännöt kelpaavat Moilaselle: eläke kertyy koko työuran vuosiansioista.

– Näin se on oikeudenmukaisempaa kuin nousujohteisen uran loppuvuosilta keinotekoisesti määräytyvän eläkepalkkalaskennan aikoihin.

Byrokratia ja sääntely paisunut vuosien myötä

Erityisesti tulorekisterin hän mainitsee valtavasti helpotusta tuoneeksi muutokseksi. Tulorekisteri toi ansiotiedot eläkelaitosten ulottuville ajantasaisina. Yleisesti ottaen teknologinen kehitys on tuonut helpotusta. Porasto on tietotekninen palveluntarjoaja ja kumppani kassa- ja säätiökentän toimijoille.

– Huima kehitys on tapahtunut laitteissa, ohjelmistoissa ja itse työeläkejärjestelmässä.

Oma lukunsa on ollut tottua uusiin järjestelmiin. Helpotuksen lisäksi niihin liittyy Moilasen mielessä arveluja liiasta byrokratiasta.

– Miten monimutkaiseksi moni asia on tullutkaan, vaikka järjestelmää on yritetty kaikin tavoin yksinkertaistaa.

Perinteikäs ja vakavarainen eläkekassa

Apteekkien Eläkekassa on pisimpään maassamme toiminut eläkelaitos. Parhaimmillaan naisvaltaisella apteekkialalla lisäedun turvin saattoi saada jo 30 vuoden työskentelyllä täyden eläkkeen.

– Se oli aikanaan paras silloista lisäturvaratkaisuista, Moilanen mainitsee.

Sittemmin eläke-etuudet ovat TyELin myötä yhdenmukaistuneet ja karttumasäännöt ja eläkeiätkin muuntuneet samoiksi kuin muilla yksityisaloilla. Rekisteröity lisäetu on apteekkialan bonus kassaan jäsenille. Nykyisin se järjestyy maksuperusteisena lisäeläkkeenä Mandatum Lifen hoitamana.

Kassasta maksetaan noin 5 000 eläkkeensaajan eläkkeet. Apteekkialan työntekijöitä on vakuutettuina selvästi enemmän, noin 7 200 henkilöä. Kun YEL-vakuutetut apteekkarit otetaan mukaan, luku nousee 7 900:ään.

– Suhde on hyvä. Pitkään toimineena kassana meillä on vakavarainen tilanne, vaikka yhä useampi jäsenistössämme elää satavuotiaaksi.

Kassan vakuutuskanta pysynee myös lähivuosikymmeninä keskimääräistä edullisempana, sillä keski-ikä on korkea sekä työntekijöissä että yrittäjissä.

– Aloittelevilla apteekkariyrittäjillä YEL-työtulo on tasoltaan keskimäärin 65 000 euroa vuodessa. Olemme pitäneet siitä huolen, että he ottavat suosituksemme mukaisen vakuutuksen, Sirpa Moilanen kertoo.

Seuraaja tuli juridiikan puolelta

Uusi eläkesäätiö- ja kassalaki edellyttää sääntömuutoksia kassan toimintapiiripykälään. Tähän asti toimintapiiri on muodostunut Apteekkariliiton jäsenistöstä ja sen toiminimiyrittäjistä. Vastikään uudistuneen eläkesäätiö- ja kassalain mukaan ulkopuoliset tekijät tai jäsenyydet johonkin yhteen ammattiliittoon eivät voi olla kassan jäsenyyden määrittäjinä.

– Tällä turvataan jatkuvuus apteekkialalla yritysmuodosta riippumatta.

Moilanen on enenevissä määrin huomannut, kuinka lisääntyvä sääntely on kasvattanut työmäärää.

– Lakipuolen osaaminen alkaa olla jo iso juttu.

Moilasen seuraajana viime joulukuussa aloittanut juristi, eläkehallintopäällikkö Marja Koponen paikkaa tätä tarvetta. Lainsäädännön nyanssien lisäksi Koponen osaa hyvin myös eläkemaailmaa ja tunnistaa eläkekassojen erityispiirteen.
– Me olemme lähellä asiakasta. Tunnemme niiden toimialan ja osaamme lähestyä heitä oikealla tavalla, hän sanoo.

Me olemme lähellä asiakasta. Tunnemme niiden toimialan ja osaamme lähestyä heitä oikealla tavalla.

Marja Koponen

– Juuri näin. Tunnemme apteekkikentän ja tekemisemme perustuu asiakkaista huolehtimiseen. Heitä varten me tätä työtä teemme. Asiakkaista tulee pitää hyvä huoli, Moilanen evästää seuraajaansa.

Eläkekassojen väki kokoontuu säännöllisesti ja näissä yhteisissä tapaamisissa päälliköiden kesken jaetaan tietoa kollegiaalisesti.

– Emme kilpaile keskenämme. Me pienten toimijoiden porukka voimme reilusti jakaa ideat ja hyödyntää sitä, minkä joku toinen on hyväksi kokenut.

– Koko työeläkejärjestelmä yhdessä toteuttaa meille annettua palvelutehtävää. Turvaamme ihmisten sosiaaliturvaa.

Kesän korvalla Sirpa Moilanen vastaanottaa lähtiäislahjakseen työnantajaltaan veistoksen, jossa joutsenet ovat lähdössä kiven päältä lentoon.

Teoksen nimi on Koska yhdessä olemme vahvempia.

– Tämä symboliikka vetoaa minuun. Me tarvitsemme toinen toisiamme.

Sitkeä ja osaava työporukka

Työkavereitaan Sirpa Moilanen arvostaa korkealle. Toimitusjohtajat ovat vaihtuneet ja oman ryhmän työntekijätkin. Sujuvan yhteistyön Moilanen näkee olennaisena hajautetun eläkejärjestelmän piirteenä, jota ei saisi sössiä.

– Mulla on nyt niin mielettömän hieno asiantuntijaporukka. Levollisen mielin jätän jatkajalleni osaavan ryhmän. He ovat niin taitavia.

Periaatteessa Sirpa Moilanen olisi voinut jäädä rekisteröidyn lisäeläkkeen turvin 60-vuotiaana eläkkeellä, mutta halusi jatkaa työelämässä. Viime ajat Moilanen on työskennellyt eläkekassan toimitusjohtajan Hannu Hokan varahenkilönä.

– En halunnutkaan lähteä heti kun mahdollista. Aloin tietoisesti miettiä jatkamista, kun 2017 eläkeuudistus lisäsi työvuosia eläkkeen saamisen ehdoksi ja alin eläkeikäni nousi 63 ikävuodesta reilulla vuodella.

Tavoitteet menivät uusiksi, ja työura jatkui näihin päiviin saakka.

Lähes 40 työvuoden jälkeen Moilanen siirtyy vanhuuseläkkeelle täysin palvelleena eläkepäällikön tehtävästä. Hänellä alin eläkeikä täyttyy (64 vuotta ja 3 kuukautta) elokuun lopussa.