Verhon takaa avoimuuteen?
Toimiiko työeläkejärjestelmä avoimesti ja läpinäkyvästi? Kyllä ja ei. Vastauksia kysymykseen saa sen mukaan, keneltä kysyy.
Reippaita kantoja ajankohtaisesta teemasta kuultiin vastikään Työeläkepäivässä. Iltalehden toimittaja Jari Hanska on toistuvasti törmännyt täysin mustaksi peitettyihin asiakirjoihin, kun on pyytänyt julkisuuslakiin vedoten tietoja työeläkejärjestelmän toimijoilta.
Hanskan mukaan sen paremmin Finanssivalvonta kuin työeläkeyhtiöt eivät anna asiakirjoja avoimesti. Keva on tästä poikkeus.
| Iltalehden toimittaja Jari Hanska ”Koska tavalliset kansalaiset ovat eläkejärjestelmän kohteena, olisi luottamusta lisäävää, että päätöksenteko olisi mahdollisimman avointa. Toimittajalle tässä riittää työtä, kun tiedot pidetään salassa ja niitä sitten meille vuodetaan aina joltain taholta. ” | Kevan viestintäjohtaja Reija Hyvärinen ”Kevassa me elämme julkisuuslain alaisuudessa ja voin sanoa, että ihan hyvin sen kanssa voi elää. Työeläkkeissä on kyse julkisesta vallasta ja aina kun on kyse rahasta, niin silloin valvonta on tärkeää.” |
| FA:n viestintäjohtaja Tuomo Yli-Huttula ”Kyse on yksityisistä vakuutusyhtiöistä, joille työeläkkeet on annettu hoitoon erilleen valtiosta. Hyötyinä ovat riskien hajauttaminen ja moninainen kilpailu. Järjestelmälle on edelleen poliittisten päättäjien keskuudessa luottamus.” | ESY:n toimitusjohtaja Timo Toropainen ”Keskitetäänkö järjestelmä niin pitkälle, ettei kilpailua enää ole? Kyllä Keva julkisuuslakeineen on vähän eri asemassa, koska se ei ole samassa kilpailutilanteessa kuin työeläkeyhtiöt tai yksityiset eläkekassat ja -säätiöt.” |
– Minusta tämä on hyvin tekninen näkökohta, että työeläkealan toimijoista osan ei tarvitse noudattaa julkisuuslakia. Tuskin sen noudattaminen on niin vaikeaa, hän sanoi.
Seminaarin alkujuonnossa puheenjohtajana toiminut Karoliina Kiuru, lakilinjan johtaja Eläketurvakeskuksesta, kertoi viranomaistoimintaan liittyvän julkisuusperiaatteen nykylinjauksista. Yksityisten alojen eläkevakuuttajat ovat nykyisinkin julkisuuslain piirissä, kun ne käyttävät julkista valtaa eli esimerkiksi antavat eläkepäätöksiä. Mahdollinen laajentaminen on selvittelyn alla.
Työeläkelan toimijoista ainoastaan julkisalojen työeläkelaitoksella Kevalla on tiedonantovelvoite, koska se on julkisuuslain soveltamisen piirissä.
Pitäisikö julkisuuslakia muuttaa?
Se on nyt selvittelyssä, pitäisikö julkisuuslain soveltamista laajentaa työeläkealan kaikkiin toimijoihin. Katse kohdistuu etunenässä yksityisiin työeläkevakuutusyhtiöihin ja niiden hallinnoimien varojen käyttöön ja hallintoon.
Yhtä lailla avoimuuden laajentaminen ulottuisi eläkekassoihin ja -säätiöihin, maataloustuottajien eläkelaitosta, merimieseläkekassaa tai Eläketurvakeskustakaan poissulkematta silloin kun ne käyttävät julkista valtaa kansalaisia koskevissa päätöksissä.
Kansalaisen näkökulmasta nykytilanne on toimittaja Hanskan mukaan hyvin erikoinen.
– Saajan kannalta ei ole sillä väliä, mikä yhtiö ja kuka toimija niitä eläkevaroja hoitaa, hän totesi.
Saajan kannalta ei ole sillä väliä, mikä yhtiö ja kuka toimija niitä eläkevaroja hoitaa.
Jari Hanska, Iltalehti
Selkeys ja ymmärrettävyys osa avoimuutta
Hanskaa varovaisemmin sanojaan asetellut Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes korosti, että läpinäkyvyyttä on myös työeläkkeiden selkeys ja ymmärrettävyys.
– Selkeys toteutuu eläkkeiden karttumaperiaatteissa. Eläke kertyy samoin perustein kaikilla aloilla, ja kertymät ovat etukäteen tiedossa avoimesti, Siimes sanoi.
Läpinäkyvyys on Siimeksen mukaan lisääntynyt huomattavasti esimerkiksi eläkeneuvotteluiden ja eläkeuudistuksien yhteydessä. Tietopohja, johon uudistukset pohjaavat, kerrotaan hyvin avoimesti.
– Vuoden 2017 eläkeuudistuksen iso kuva oli avoimesti tiedossa. Tiedetään, että eläkeuudistuksista neuvottelevat työmarkkinakeskusjärjestön osapuolet, mutta neuvottelujen sisältöjä ei kukaan paljasta etukäteen. Taktiset kiemurat ja neuvottelun vaiheet ovat salaisia molemmilla osapuolilla ja neuvottelut perustuvat luottamukseen.
Lopullisia päätöksiä ja niitä edeltäviä kompromisseja tehdään aina suljettujen ovien takana, mitä Siimes pitää hyvin normaalina neuvottelutilanteeseen liittyvänä piirteenä.
– Valta piiloutuu myös politiikassa ja muussa yhteiskunnallisessa elämässä. Näin on puolueissa, hallituksessa, eduskunnassa ja sen valiokunnissa, hän vertasi.
Eläkeuudistuksien päätöksenteko ei Siimeksen näkemyksen mukaan eroa näistä.
– Kun valta ei paljasta itseään, sitä pitää haastaa näyttäytymään. Tätä työtä hoitaa media ansiokkaasti, Siimes totesi.
Valta piiloutuu myös politiikassa ja muussa yhteiskunnallisessa elämässä.
Suvi-Anne Siimes, Tela
Julkisuuslain uudistaminen on parhaillaan oikeusministeriön työryhmässä puntaroitavana.
Työryhmän näkemys on valmisteluvaiheessa, ja kesällä 2023 selviää, mitä ryhmä esittää avoimuuden lisäämiseksi. Alkavalla vaalikaudella kysymys voi nousta laajempaan tarkasteluun tai se kuopataan jo alkuunsa.
Kestävänä myös tätä hetkeä pidemmälle
Työeläkepäivässä kuultiin, miltä työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyys näyttää. Ajankohtaiskatsauksen aiheesta piti Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto. Näkökulmaa laajensi valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander, joka pohti puolestaan julkisen talouden näkymiä.
Läpinäkyvyysseminaarin lisäksi päivän kolmessa muussa seminaarissa paneuduttiin sijoitustuottojen ja eläkemaksujen tulevaisuuden näkymiin, YEL-uudistuksen tilanteeseen ja tarkasteltiin eläkejärjestelmämme pärjäämistä kansainvälisessä maksutasovertailussa.
Työeläkealan koulutustapahtuma 22. marraskuuta kokosi yli 700 osallistujaa, heistä noin sata seurasi tilaisuutta striimattuna etänä.
(Juttuun lisätty 7.12.: yksityisten alojen eläkevakuuttajat ovat nykyisinkin julkisuuslain piirissä, kun ne käyttävät julkista valtaa eli esimerkiksi antavat eläkepäätöksiä.)
