Eläkeaika myöhentynyt – Suomi on saavuttanut muut Pohjoismaat
Suomessa ja Tanskassa eläkkeellesiirtymisikä on noussut 2010-luvulla voimakkaasti. Samalla maat ovat kohentaneet sijoitustaan pohjoismaisessa vertailussa lähelle kärkimaa Ruotsin eläkkeellesiirtymisikää.
Suomi on noussut jumbosijalta valioluokkaan eläkkeellesiirtymisiällä mitattuna. Suomessa eläkkeellesiirtymisikä on noussut reippaasti 2010-luvulla. Ensin karsittiin varhaiseläkereittejä, joista keskeisin oli työttömyyseläkkeen lakkauttaminen. Viime vuosikymmenen lopulla vanhuuseläkkeen alaikäraja alkoi nousta, mikä merkitsi uutta puhtia eläkeajan myöhentymiseen.
Tiedot käyvät ilmi vertailumaiden yhteistyönä tuotetusta raportista, jossa on laskettu sekä eläkkeellesiirtymisiän odote että työnjättöikä Pohjoismaissa ja Virossa.
Suomen työurissa huomattavaa nousua
Tässä artikkelissa keskitytään vain eläkkeelle siirtymiseen. Tarkastelujakso kattaa vuodet 2007–2020. Aikavälille osuu eri maiden kohdalla erilaisia lakimuutoksia ja talouskriisejä, jotka näkyvät myös eläkkeellesiirtymisiän vaihteluna.
Pohjoismaista vain Tanskassa on ollut Suomeen verrattavaa nousua työurien pidentymisessä.
Tanska uudisti työkyvyttömyyteen liittyvää lainsäädäntöä 2010-luvulle tultaessa. Samalla vanhuuseläkkeen ja varhaiseläkkeen (efterlön) alaikärajaa nostettiin nopealla aikataululla ja nuorempien ikäluokkien eläkeikä sidottiin elinajan kehitykseen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni ja eläkkeellesiirtymisikä nousi likimain kolmella vuodella 2010-luvun alkupuolella. Sen jälkeen eläkkeellesiirtymisiän nousu taittui, ja nyt se on Suomen kanssa samalla tasolla. Tanskassa ei myöskään ole ollut käytössä osaeläkejärjestelyä.
Tarkastelujaksolla kenties kovin kolaus taloudessa osui Islantiin, jossa perinteisesti työntekoa on jatkettu Pohjoismaista pisimpään. Ensin talous sakkasi muiden tavoin vuoden 2008 finanssikriisissä, ja pian sen jälkeen Islantiin iski sisäinen pankkikriisi. Pieni kansantalous ajautui syvään taantumaan, minkä seurauksena työttömyysetuuksia jouduttiin parantamaan samalla kun eläkkeelle pääsyä helpotettiin poikkeuslaeilla. Järjestelyjen seurauksena eläkkeellesiirtymisikä on heilahdellut voimakkaasti.
Virossa eläkkeellesiirtymisikä nousi tasaisesti 2010-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen se romahti. Syy pudotukseen oli työkyvyttömyyseläkkeitä koskeva lakiuudistus, kun kaikki työkyvyttömyyseläkkeellä olleet siirrettiin työttömyysturvan piiriin, minkä jälkeen työkyvyttömyys arvioitiin uudelleen. Kysymyksessä oli siis ainakin osittain tekninen muutos, minkä jälkeen eläkkeellesiirtymisikä on ollut palaamassa aiemmalle nousu-uralle.
Norjassa on ollut käytössä jo 2010-luvun alusta Suomen osittaista vanhuuseläkettä vastaava eläkemuoto. Kun Suomessa karttuneesta eläkkeestä voi ottaa maksuun korkeintaan puolet, siellä sen voi nostaa täysimääräisenä sadan prosentin eläkkeenä kuten moni norjalainen tekee. Eläkkeen suosion vuoksi norjalaisten eläkkeellesiirtymisikä putosi kärkikastista Pohjoismaiden matalimmaksi. Moni eläkkeen valinneista myös jatkaa työelämässä edelleen lähes entisellä panoksella. Jos heitä ei luokiteltaisi eläkkeelle siirtyneisiin, norjalaisten eläkkeellesiirtymisikä nousisi reilun vuoden uudistuksen jälkeisenä aikana. Silti taso olisi selvästi uudistusta edeltävää tasoa matalampi.
Ruotsi kärjessä maiden vertailussa
Ruotsalaisten eläkkeellesiirtymisiän odote on ollut koko 2010-luvun pohjoismaiden korkein ja se on viime vuosina ollut edelleen nousussa. Ero Suomeen ja Tanskaan on vuoden verran. Islantiin, Norjaan ja Viroon eroa oli tarkastelujakson lopussa 3–4 vuotta.
Eläkeaika on lyhin Tanskassa. Tanskassa ja Virossa miesten eläkeaika jäi alle 16 vuoden. Suomessa ja Ruotsissa miehet ehtivät viettää eläkepäiviä keskimäärin reilut 18 vuotta.
Miehistä pisin eläkeaika kertyi norjalaisille, lähes 20 vuotta. Silti se jäi puolisen vuotta lyhyemmäksi kuin tanskalaisnaisilla, joiden eläkeaika oli naisista tarkastelumaiden lyhin.
Ruotsalaisnaisilla eläkeaikaa oli reilut 21 vuotta eli vuoden verran enemmän kuin tanskalaissisarilla. Muissa maissa naisten eläkeaika oli lähes 23 vuotta.
Suomi ja Viro poikkeavat muista
Elinajan odotteen ja eläkkeellesiirtymisiän odotteen avulla voidaan laskea keskimääräinen eläkeaika työuran jälkeen. Näin laskettu eläkeaika jäi miehillä selvästi lyhyemmäksi kuin naisilla.
Toisin sanoen monissa maissa miehet jäävät naisia vanhempina eläkkeelle. Pohjoismaista Islannissa, Norjassa ja Tanskassa miesten eläkkeellesiirtymisikä on ollut reilun vuoden korkeampi kuin naisten.
Ero vaihtelee vuosittain jonkin verran, mutta Ruotsissa eroa miesten ja naisten eläkkeellesiirtymisiässä ei juurikaan ole ollut koko tarkastelujakson aikana.
Sen sijaan Suomessa ja erityisesti Virossa naiset ovat sinnitelleet työelämässä jäämättä eläkkeelle pitempään kuin miehet.
Miesten eläkkeellesiirtymisikä on ollut Suomessa matalampi kuin naisten. Tosin ero on ollut pieni 2010-luvulta alkaen.
Jari Kannisto
Termien selitykset
Mitä tarkoittaa eläkkeellesiirtymisikä?
Raportissa laskettu eläkkeellesiirtymisikä vastaa periaatteeltaan Suomen työeläkejärjestelmässä käytettyä eläkkeellesiirtymisiän odotetta.
Raportin maakohtaiset aineistot on pyritty saamaan vertailukelpoisiksi. Sen vuoksi eläkkeelle siirtyneiden määrä on laskettu ikäluokittain vuoden lopussa eläkkeellä olleista, ja ne sisältävät Suomen osalta myös kansaneläkkeet. Lisäksi raportin odoteluvut on laskettu 30- ja 50-vuotiailla, kun taas Suomen kansalliset luvut on laskettu 25- ja 50-vuotiaille.
Mitä tarkoittaa eläkeaika?
Raportissa laskettu keskimääräinen eläkeaika on laskennallinen suure, joka on laskettu 50-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odotteen ja 50-vuotiaan elinajanodotteen erotuksena.