Suomen eläkejärjestelmä sijoittui kuudenneksi Mercer CFA Institute Global Index -vertailussa, johon osallistui 47 maata. Kokonaisvaltaisessa eläketurvan vertailussa arvioitavana ovat vanhuuseläketurvan riittävyys, eläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys ja järjestelmän hallinnon luotettavuus.

Oheisessa taulukossa on esitetty kymmenen parhaimman maan tulos.

Eläkkeiden riittävyys kohtuullinen

Eläkkeiden riittävyyden osalta Suomi ei yllä kärkiryhmään. Portugali on ykkönen riittävyydessä, mutta maan eläkejärjestelmän heikko kestävyys pudottaa sen kauas kärjestä. Vähimmäiseläkkeen taso ja työeläkkeiden nettokorvaussuhde muodostavat käytännössä puolet riittävyyttä mittaavan indikaattorin kokonaispisteistä. Alankomaat ja Tanska ovat näiltä osin täyden kympin suorittajia.

Eläkkeiden riittävyyden osalta Suomi on kouluarvosanaltaan hyvä. Mercer tosin suosittelee vähimmäiseläketurvan parantamista. Kiintoisa yksityiskohta on, että kasvuhakuinen eläkesijoittaminen on luokiteltu riittävyyden alle. Suomi saa tästä yli 50 prosentin osakepainollaan täydet pisteet samoin kuin eläke-etuuksien säilymisestä työpaikan vaihdoista huolimatta.

Suomen pisteet jäävät matalaksi kotitalouksien säästämis- ja velkaantumisasteen osalta.

Suomen riittävyyspisteet jäävät matalaksi kotitalouksien säästämis- ja velkaantumisasteen osalta. Tämän toteaa myös Mercer suositellessaan toimenpiteitä riittävyyden parantamiseksi. Pisteissä näkyy myös omistusasumisen osuuden pienentyminen.

Eläkeoikeuden jakaminen avioeron yhteydessä on Pohjoismaiden kokonaiseläketurvassa harvinaisuus ja Suomi jää tältä osin nollille. Sen paino on vertailussa pieni, mutta Mercer suosittelee kyseistä käytäntöä kaikille Pohjoismaille.

Kestävyydessä kirimistä

Rahoitukselliselta kestävyydeltään Suomen edellä paistatteleva kärkiviisikko on vertailun eliittiä. Työeläkejärjestelmän kattavuus, ikääntyneiden työllisyysaste sekä mahdollisuus eläkkeen ja työnteon yhdistämiseen ovat Suomen vahvuuksia.

Vertailu osoittaa, että eläketurvan toimintaympäristö on Suomessa kärkimaita haasteellisempi. Ongelmistamme keskeisin liittyy väestön ikärakenteen muutokseen, jota mitataan vanhuushuoltosuhteella ja syntyvyydellä. Tulokseen vaikuttaa niin menneiden kuin tulevien lähivuosien talouskasvu sekä julkisen velan ja eläkemenojen BKT-osuudet.

Saavuttaaksemme täydet pisteet eläkevarojen määrää mittaavissa pisteissä eläkevarojemme suhteessa bruttokansatuotteeseen tulisi olla liki kaksinkertaiset. Mercer suositteleekin Suomelle varautumista tulevaan kasvattamalla työeläkkeiden rahastointiastetta.

Luotettavuudessa erinomainen

Luotettavuuden arvioinnissa painotetaan eläkejärjestelmän hyvää sääntelyä, asiakasviestinnän ymmärrettävyyttä ja hallintokulujen kohtuullisuutta. Suomi on ykkösenä, mutta tulos laski jonkin verran edellisvuosiin verrattuna.

Mittareita on viime vuodesta uusittu ja niiden myötä painotuksia tarkistettu, joka pääsääntöisesti madalsi vertailumaiden pisteitä.

Luotettavuutta mittaavassa 13-kohtaisessa kysymyspatteristossa Suomi sai kymmenessä kohtaa kiitettävän arvosanan. Näihin sisältyvät muun muassa sääntelyyn liittyvät mittarit, jotka mittaavat Finanssivalvonnan toimintaa, työeläkevakuuttajien hallintoa koskevaa lainsäädäntöä, hyvää hallintotapaa, riskienhallintaa ja vakuutettujen etuuksien säilymistä työnantajan konkurssitapauksessa tai eläkeyhtiön maksukyvyttömyystilanteessa.

Asiakasviestinnästä löytyy parannettavaa. Viestinnän mittaristossa kahdessa kohdin Suomi ei yllä kärkisijalle. Ensimmäinen liittyy sijoitusstrategian ja -toiminnan avoimuuteen vakuutetuille. Toinen työeläkeotteeseen, joka on edelleen hyvällä tasolla, mutta on aiempina vuosina saanut täydet pisteet. Uutena tänä vuonna kysyttiin toimintakulujen vaikutusta eläkkeen määrään ja sen näkyvyyttä otteessa. Ja juuri se on todennäköisin syy pistemenetykseen.

Hallintokuluvertailussa Suomi on keskitasoa. Tosin hallintokuluja mitataan kovin yksioikoisesti nojautuen teoriaan eläkevarojen keskittämisestä saataviin mittakaavaetuihin. Mercer myöntää mittarin puutteellisuuteen toteamalla, että järjestelmän tulisi kannustaa kilpailuun ja joustavuuteen ja samalla kannustaa etsimään mittakaavaetuja kustannusten minimoimiseksi ja etujen parantamiseksi.

Muut eläkevertailut

Mercer herättää kiinnostusta. Syystäkin, sillä se ei epäröi laittaa maita paremmuusjärjestykseen, toisin kuin esimerkiksi kansainväliset toimijat EU ja OECD.

Vastaavanlaisia vertailuja julkaisevat esimerkiksi finanssitalot Natixis (siinä Suomi 13. sijalla 44 maan vertailussa) ja Allianz (21. sija 75 maan vertailussa). Nämäkin pohjautuvat osin samoihin kansainvälisiin tilastoihin, mutta ovat sisällöltään rajatumpia eivätkä poraudu eläkejärjestelmän toimintaan.

Lähteet:

Mercer CFA Institute Global Pension Index 2023

Kansainvälinen eläkevertailu: Suomen eläkejärjestelmä kuudenneksi paras (Etk.fi, 17.10.2023)

Mikä Mercer-vertailu?

Vuosittain julkaistavassa Mercer CFA Institute Global Pension Index -vertailussa maat laitetaan paremmuusjärjestykseen yli 50 indikaattorin perusteella.

Eläkkeiden riittävyyspisteitä painotetaan 40 prosenttia, kestävyyspisteitä 35 prosenttia ja luotettavuuspisteitä 25 prosenttia. Jokaisen osa-alueen indikaattorilla on vielä oma painonsa. Kunkin osa-alueen pisteet muunnetaan asteikolle nollasta kymmeneen. Lopullinen indeksiluku on osa-alueiden pisteiden painotettu keskiarvo.

Vertailuun osallistui 47 eri maata.

Vuoden 2023 vertailuun osallistui 47 eri maata, joiden eläkejärjestelmät kattavat reilut 60 prosenttia maailman väestöstä. Vertailun laatii Australian Melbournessa sijaitseva Monashin yliopisto (Centre for Financial Studies) yhdessä CFA-instituutin eli voittoa tavoittelemattoman sijoitusalan järjestön ja konsulttiyhtiö Mercerin kanssa.

Vertailussa maiden lukumäärä on lisääntynyt vuosittain. Ensimmäisenä vertailuvuonna (2009) maita oli 11. Suomi on ollut vertailussa mukana vuodesta 2014 – ja pitänyt aina paikkansa Top 10 -joukossa.

Tiedot kerätään kansallisella kyselyaineistolla sekä kansainvälisistä tietolähteistä (OECD, Maailmanpankki). Suomessa kyselyyn vastaa Eläketurvakeskus.