Saksa velkavivuttaa eläketurvaa
Muiden maiden eläkeuutiset kertovat, että Saksa aikoo vahvistaa eläketurvaansa velkavivulla ja Alankomaat siirtyy kertaheitolla maksuperusteiseen järjestelmään. Esittelyvuorossa Iso-Britannian eläkejärjestelmään.
Belgia: EU-komissio painosti eläkeuudistukseen
Heinäkuussa Belgian hallitus sopi menoja pienentävästä eläkeuudistuksesta. Eläköitymistä lykkääville ikääntyville työntekijöille tulee bonus, joka maksetaan verovapaana kertasuorituksena tai jatkuvana eläkkeenä. Lisäksi suurten eläkkeiden verotusta kiristetään ja virkamiesten eläkejärjestelmän kustannuksia hillitään.
Aiemmasta eläkeuudistuksesta oli sovittu jo vuonna 2022. Tuo uudistus kasvatti veronmaksajien eläkemaksuja noin 0,3 prosenttia.
EU-komissio vaati, että maan tulee tehdä menoja pienentävä eläkeuudistus. Ilman uudistusta komissio ei vapauttaisi koronapandemian jälleenrakennusrahastosta osoitettuja varoja Belgialle.
Alankomaat: Massiivinen eläkeremontti
Alankomaissa on käynnissä rakenneuudistus, joka muuttaa täysin rahastoidun työeläkejärjestelmän etuusperusteisesta maksuperusteiseksi. Sosiaaliministeriö on pidentänyt alun perin uudistukselle asetettua määräaikaa vuodesta 2027 vuoteen 2028.
Sosiaaliministeriö on käynnistänyt PR-kampanjan uudesta maksuperusteisesta eläkejärjestelmästä. Suurista eläkerahastoista julkisen sektorin ABP, terveydenhoidon PFZW sekä metalli- ja teknisen alan PME ovat ojentaneet ministeriölle auttavan kätensä.
Ministeriön viestinnästä Dennis van Steijn totesi medialle suunnatussa webinaarissa, että “on vain yksi viesti ja se on, että eläkejärjestelmämme muuttuu niin, että eläkkeet pysyvät hyvinä kaikille”. Tämä viesti leviää syksyn aikana TV- ja radiomainoksissa sekä sosiaalisessa mediassa.
Ruotsi: Parlamentaarinen eläkeryhmä laajenemassa
Ruotsin hallitus on kutsunut kaikki eduskuntapuolueet mukaan eläkeryhmän työhön. Kyseessä on parlamentaarinen työryhmä, jonka tehtävä on ylläpitää ja kehittää eläketurvaa. Ryhmä perustettiin vuoden 1994 eläkeuudistuksen yhteydessä. Perustajina ja jäseninä olivat uudistuksen takana olleet puolueet.
Sosiaaliturvaministeri Anna Tenjen mukaan ryhmän työ ei ole enää toiminut tyydyttävästi. Eläkeasiat ovat olleet vaalikeskusteluissa taistelukenttänä. Siksi tarvitaan uutta lähestymistapaa, joten vasemmistopuolue, ruotsidemokraatit ja vihreät on kutsuttu työhön mukaan.
Vielä ei ole varmaa, miten puolueet reagoivat kutsuun.
Lähde: SVT 30.8.2023 ja DI 30.8.2023.
Saksa: Hallitus vahvistaa eläkkeiden rahoitusta velkavivulla
Saksan liittokansleri Olaf Scholzin johtama ns. liikennevalohallitus suunnittelee eläkkeiden rahoitukseen suuria muutoksia.
Tuoreen suunnitelman mukaan liittovaltio ottaisi uutta velkaa vuosittain 12 miljardia euroa ensi vuodesta lähtien ja sijoittaisi ne ns. sukupolvirahaston kautta pääomamarkkinoille.
2030-luvun puolivälin jälkeen rahaston olisi tarkoitus saavuttaa 200 miljardin euron raja. Osittaiseen rahastointiin siirtymisellä tavoitellaan väestön vanhenemisen takia ennustettujen maksukorotusten hillitsemistä.
Lähde: BMF 13.1.2023 ja Focus 10.8.2023
Etelä-korea: Komitea ehdottaa eläkemaksun ja eläkeiän nostamista
Komitea esittää eläkemaksua nostettavaksi asteittain 9 prosentista vähintään 15 prosenttiin ja eläkeikää nykyisestä 63–65 ikävuodesta 68 vuoteen.
Esitys on kohdannut kritiikkiä, sillä eläkkeiden tasoon ei ole luvassa parannuksia. Ammattiliitot vaativatkin eroamisiän nostamista nykyisestä 60 vuodesta, joka samalla mahdollistaisi eläkekarttuman parantamisen.
Lähde: CNA 29.8.2023 ja Korea Times 1.9.2023.
Iso-Britanniassa eläketurvaa monesta lähteestä
Väkiluku: 68 miljoonaa
Vastasyntyneen elinajanodote: 80,29
Eläkeikä: 66 vuotta
Keskimääräinen vanhuuseläke: 950 €/kk
Ison-Britannian eläketurvan perustan muodostavat kansallisvakuutusjärjestelmän (National Insurance Scheme) eläke-etuudet. Kansallisvakuutusta voi luonnehtia eräänlaiseksi välimalliksi asumisperusteisen kansaneläkkeen ja ansioperusteisen työeläkkeen väliltä. Eläke karttuu vakuutuskausista, joita kertyy työskentelystä sekä joistain sosiaalietuuksista. Eläke ei siis muodostu asumisen perusteella mutta ei myöskään suoraan ansioista.
Vanhuuseläke muodostuu vuoden 2016 uudistuksen jälkeen pelkästään uudesta vanhuuseläkkeestä (New State Pension), jonka täysi määrä on Britannian tapaan neljän viikon välein maksettuna noin 950 euroa. Täyteen määrään vaaditaan 35 vakuutuskausivuotta. Eläke ei ole kansaneläkkeen tavoin tuloharkintainen, vaan se maksetaan kaikille vakuutus- ja ikäehdot täyttäville tuloista riippumatta.
Eläkeikä on Britanniassa tällä hetkellä 66 vuotta, mutta se nousee 67 vuoteen viiden vuoden sisällä ja parlamentin päätöksen myötä mahdollisesti edelleen 68 vuoteen 2040-luvun puolivälissä. Vaikka eläkeiän odotetaan siten nousevan tulevaisuudessa, sen muutoksia ei ole Britanniassa sidottu yhtä tiukasti eliniän kehitykseen kuin monessa muussa maassa.
Lakisääteistä eläketurvaa täydentävät työnantajakohtaiset lisäeläkejärjestelyt (workplace pensions).
Lisäeläkejärjestelyjen erikoisuus on mahdollisuus nostaa kertyneet eläkesäästöt kerralla pois, aikaisintaan jo 55-vuotiaana. Tämä pension freedom -nimellä tunnetun oikeuden käyttö onkin ollut suosittua. Noin 50 prosenttia eläkesäästäjistä nostaa potin yhdellä kertaa.