Hallitus tarkensi eläkekirjauksiaan
Hallitusohjelman eläkkeitä koskevista kirjauksista puuttuvat konkreettiset tavoitteet. Ne tarkentuivat pääministerin ja työmarkkinakeskusjärjestöjen tapaamisessa syyskuun lopulla Kesärannassa.
Suomi halutaan nousuun. Tämä on pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmallisena tavoitteena. Hallitus lupaa kohentaa kotitalouksien ostovoimaa ja parantaa työnteon kannustimia.
Hallitusohjelmaan on sisällytetty, että kolmikantaisen “valmistelun tulee löytää valtiovarainministeriön ja Eläketurvakeskuksen yhteistyönä tehtävän arvioinnin pohjalta keinot eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin vakauttamiseen sekä julkisen talouden kokonaisuuden merkittävään vahvistamiseen pitkällä aikavälillä sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän avulla”.
Hallitus noteeraa tässä huolensa huoltosuhteen heikentymisestä ja puhuu ohjelmassaan rahoituksellisen kestävyyden varmistamisesta ja riittävän etuustason turvaamisesta. Hallitusohjelmassa mainitaan myös keino: sääntöperusteinen vakautusmekanismi.
Hallitusohjelmassa on nimetty keino, mutta tavoitetta ei ole konkretisoitu. Tästä heräsi keskustelua ja huolta, millaista roolia työeläkkeille on suunniteltu julkisen talouden tasapainottamisessa.
Työmarkkinajohtajat kävivät Kesärannassa
Kesärannassa 27. syyskuuta työmarkkinajärjestöjen puheenjohtajien kanssa pidetyn tapaamisen jälkeen pääministeri Orpo kertoi tavoitteesta tarkemmin.
Pääministeri Orpon mukaan tavoitteena on saavuttaa julkista taloutta parantava vaikutus, jonka suuruus on 0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Rahaksi muutettuna tämä on miljardi euroa. Pääministeri kuvasi tavoitteen mittaluokkaa maltilliseksi ja samansuuruiseksi kuin se, mitä työmarkkinajärjestöt ovat aiemmin itsekin pitäneet tarpeellisena.
Seuraavissa vaiheissa odotetaan tavoitteiden tarkempaa määrittymistä hallituksen ja ministeriöiden virkamieskunnan suunnalta. Myöhemmin syksyn myötä tarkentuu, miten ja millä aikavälillä miljardivaikutusta tulisi hakea.
Hallitus sitoutuu tekemään tarvittavat päätökset tavoitteen saavuttamiseksi, mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt eivät yhdessä hallituksen kanssa löydä yhteisymmärrystä muutoksista tammikuuhun 2025 mennessä.
Korkealla pysyttelevä inflaatio ja korkotason nousu ovat heikentäneet ostovoimaa. Suomen talousnäkymät sumenivat entisestään, kun syksyllä talouden tunnusluvut ovat kääntyneet kohti taantumaa. Eikä yleistä talouden tilannetta yhtään helpota, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu edelleen.
Valtion talousarvion määrärahat ovat 87,9 miljardia euroa. Budjettitalouden alijäämä painuu 11,5 miljardiin.
Aiheesta lähemmin Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kauton blogissa: Eläkejärjestelmän uudistamisen tavoite tarkentui (28.9.2023, Etk.fi)
Juttua täydennetty 2.10. klo 15.50
Työeläkejärjestelmän uudistamiseksi perustetaan työryhmä (Valtioneuvoston kanslia, tiedote 2.10.2023)