Arekin järjestelmiin tuntuvia uudistuksia
Työeläkelaitosten yhteisesti hallinnoimia Arekin vakuuttamisen ja laskennan tietojärjestelmiä uudistetaan lähivuosina. Selvitystyö on käynnissä. Järjestelmiä uudistetaan 10 miljoonalla eurolla.
Meneillään olevien selvitysten tavoitteena on alentaa kustannuksia ja rakentaa ylläpidettävämmät tietojärjestelmät.
Työeläkealan yhteisten palvelujen ohjausryhmän (EPO) puheenjohtaja Pertti Männistö, Kevasta, pitää selvitystä erittäin merkittävänä.
– Uudistusta tehdään liiketoimintalähtöisesti, mutta sen keskeisinä ajureina ovat nykyisten tietojärjestelmien korkeat kustannukset. Myös ylläpidon osalta on havaittu parannettavaa, Männistö toteaa.
Palvelut pyritään rakentamaan yksinkertaisemmiksi ja kokonaiskustannustehokkaiksi tinkimättä asiakkaiden oikeusturvasta. Kokonaiskustannustehokkuus tarkoittaa, että Arekin kustannusten lisäksi otetaan huomioon myös eläkelaitosten kustannukset.
Tekninen käyttöikä tulossa tiensä päähän
Tekninen käyttöikä Arekin vanhoissa tietojärjestelmissä on tulossa tiensä päähän. Lisäksi niissä on paljon osuuksia, joita ei enää tarvita.
Esimerkiksi 1990-luvulta alkaen räätälöity eläkkeiden laskentajärjestelmä Yhella perustuu vanhaan teknologiaan.
Sama koskee myös vakuuttamisen järjestelmiä. Näitä molempia uudistetaan ns. Vala-hankkeessa.
Ihmiset ovat yhä halukkaampia käyttämään digitaalisia palveluja.
Digitalisaatio etenee ja tietojen tulee olla helposti asiakkaiden ulottuvilla.
– Kanavia ja sähköisiä palveluja on jo nyt paljon ja ihmiset ovat yhä halukkaampia käyttämään digitaalisia palveluja, Männistö sanoo.
Kun käynnissä olevat selvitykset etenevät, EPOssa on tarkoitus alkuvuoden aikana tehdä ensimmäisiä päätöksiä, miten ja millä aikataululla työeläkealan yhteisten osuuksien määrittely- ja toteutustyöt käynnistyvät.
Männistön mukaan uudistuksilla turvataan työeläkkeiden tehokas toimeenpano pitkälle tulevaisuuteen. Uudistusten alustava kustannusarvio on yli 10 miljoonaa euroa.
Teknologian reunaehdot huomioidaan
Teknologian reunaehdot huomioidaan selvitystyön rinnalla, ja niiden ratkaisujen osalta avainasemassa on työeläkealan teknologiaryhmä TTR. Sen kanssa EPO tekee tiivistä yhteistyötä, jotta teknologia tukee liiketoimintatarpeita. Arekin osalta investointipäätökset tehdään sen hallituksessa.
– Uudistaminen vaatii paljon asiantuntija- ja rahallista panostusta. Tämä loikka on kuitenkin pakko ottaa vanhentuneen teknologian vuoksi. Uskon, että löydämme selvityksissä yhteisen sävelen etenemisestä, Männistö sanoo.
– Jos tulee uusia lainsäädäntömuutoksia, niiden tekeminen nykyisiin järjestelmiin on riskialtista, hän jatkaa.
Aikataulun osalta tavoitteena on, että tietojärjestelmät saadaan suurelta osin uudistettua vuoteen 2027 mennessä. Vielä on ratkaisematta, voidaanko vakuuttamisen ja eläkkeen laskennan uudistamisessa edetä rinnakkain.
Arekin osakkaat ovat myös sen asiakkaita
Arekilla on yhdeksän osakasta, jotka ovat myös sen asiakkaita. Arekin vuotuiset kokonaiskustannukset ovat noin 30 miljoonaa euroa. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto.
Työeläkelainsäädäntö on aikain saatossa yhdenmukaistunut. Työstä kertyy nykyisin eläkettä samalla tavalla olivatpa tienestit yksityisaloilta tai julkiselta sektorilta. Viimeinen eläkelaitos, jossa työntekijä on vakuutettuna, hoitaa koko työuran osalta ennakkoneuvonnan, antaa eläkepäätöksen ja maksaa eläkkeen.
Sillä ei ole väliä, millä toimialla tai minkä työnantajan palveluksessa työuransa on tehnyt. Tiedot ovat tallessa yhteisissä järjestelmissä eikä vakuutettujen tai työnantajien tarvitse olla huolissaan järjestelmäuudistuksista.
– Järjestelmä laskee vakuutetulle täsmälleen oikean eläkkeen, silloin kun hän haluaa laskelman karttuneesta eläkkeestään tai hänellä on oikeus eläkkeeseen.
ETK tekee yhteistyötä toimivan työeläketurvan puolesta
Hajautetun työeläkejärjestelmän toimeenpanossa Eläketurvakeskuksella (ETK) alan keskuselimenä on yhteisten palveluiden osalta merkittävä asiantuntijarooli.
Työeläkealan yhteisten palveluiden uudistamistöissä asiantuntijoilla on perustavanlaatuinen käsitys siitä, mitkä asiat on saatava toteutetuksi olemassa olevan lainsäädännön vaatimusten mukaisina. Sen lisäksi heillä on oltava hyvä ymmärrys, mihin yhteisesti tuotettavien teknologiapalveluiden pitää pystyä muuntautumaan kulloisessakin uudistuksessa.
Tällaista rekisteriosaamista on Eläketurvakeskuksella osastopäällikkö Sari Alangon johtaman rekisteripalveluiden asiantuntijatiimeissä. Myös linjajohtaja Katri Raatikainen korostaa toimivan työeläketurvan kokonaisuuden välttämättömyyttä läpileikkaavana piirteenä koko työeläkealalla.
ETK ylläpitää ja kehittää työeläkealan yhteisiä rekistereitä ja tietojärjestelmäpalveluita yhdessä Arek Oy:n ja eläkevakuuttajien kanssa. Se vastaa rekisterien ylläpitoon liittyvästä palvelutoiminnasta sekä eläkevakuuttajien neuvonnasta ja ohjeistuksesta.
Viranomaisyhteistyössä ETK luovuttaa keskitetysti yhteisten rekisterien tietoja niille viranomaisille ja sosiaaliturvaa hoitaville tahoille, joilla on laissa säädetty oikeus näiden tietojen saamiseen.
Työllä ansaitun eläketurvan ideana on, että henkilön työuran aikana rekisteröityneet vakuutuskaudet ja ansaintajaksot otetaan eläkkeen määräytymisessä huomioon.
Työeläkealan rekisteritiedot kattavat useiden vuosikymmenten aikajänteen.
Eläketurvan kehittäjä ETK
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Lause sisältää kahtalaisen ja lakiin perustuvan toiminnan luonteen. Lauseen ensimmäinen osa kertoo tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Jälkimmäinen taas painottaa ETK:n roolia työeläkejärjestelmän toimeenpanossa.
Työeläke-lehden tämän vuoden juttusarjassa on esitelty ETK:n palveluita. Sarjan viimeisessä osassa joulukuun numerossa paneudumme lähemmin ulkomaantyön vakuuttamistilanteisiin ja vakuuttamisen valvontaan.