Työvoimapula kiristää päiväkotien rahkeita
Varhaiskasvatuksen ongelmien ratkaisulla on kiire, sillä kiristyvät pätevyysvaatimukset ja kasvava lapsimäärä lisäävät paineita päiväkodeissa. Miten asiantuntijat korjaisivat tilanteen?
Helsingin Senaatintorille kokoontui tammikuisena iltana satoja ihmisiä osoittamaan mieltään kaupungin varhaiskasvatuksen kriisiytymistä vastaan.
Huolestuneet vanhemmat vaativat päiväkotien henkilökuntavajeen, palkkauksen ja työolojen välitöntä parantamista.
Mielenosoittajien viestin otti vastaan Helsingin kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi. Hänelle karu tilanne on enemmän kuin tuttu.
Tarvitsemme kansallisen väliarvioinnin varhaiskasvatuslaista. Kuntien ja valtion tulisi yhdessä pohtia tarvittavia toimia.
Miia Kemppi, Helsingin kaupunki
Helsingissä varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksen saaneita työntekijöitä puuttuu tällä haavaa noin 830 henkilöä. Henkilöstön kokonaisvaje on noin 44 prosenttia. Kelpoisia lastenhoitajia puuttuu noin 660. Kokonaisvaje on noin 32 prosenttia.
– Henkilöstön saatavuuden parantamiseksi on tehty paljon eri toimenpiteitä, mutta ne eivät ole riittäneet, Kemppi sanoo.
Suurien kaupunkien ongelma
Kemppi kertoo, että Helsinki on viime vuosina muun muassa lisännyt varahenkilöitä ja nopean toiminnan apuja päiväkodeille. Myös palkkoja on korotettu ja tehostettu palkitsemisia.
– Varhaiskasvatuksessa työssä olevista ihmisistä on pidettävä huolta. Haluamme panostaa heidän työhyvinvointiinsa.
Varhaiskasvatuksen henkilöstöpula on ongelma kaikissa suurissa kaupungeissa. Helsingissä tilanne on kärjistynyt poikkeuksellisen vakavaksi.
– Helsingissä opettajien saatavuusongelmat johtuvat suurelta osin siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstön palkat ovat surkeat. Ei niillä palkoilla pärjää pääkaupunkiseudulla, jossa elinkustannukset ovat muuta maata korkeammat, Varhaiskasvatuksen opettajien liiton (VOL) puheenjohtaja Anitta Pakanen sanoo.
Koulutuksen laiminlyönti kostautuu
Pakanen sanoo, että henkilöstöongelmien suurimmat syyt juontavat kuitenkin 1990- luvun puoliväliin. Tuolloin varhaiskasvatuksen opettajien koulutus siirtyi lastentarhanopettajaopistoista yliopistoihin, mikä johti koulutusmäärien romahdukseen.
Yliopistot saivat tuolloin kandidaatin tasoisiin tutkintoihin valtiolta vähemmän rahaa kuin maisterintutkintoihin, mikä vähensi mahdollisuutta lisätä aloituspaikkoja.
Tähän ei myöskään katsottu tarvittavan erillistä rahoitusta, sillä alan ammattilaisia oli tuolloin työttöminä.
– Sittemmin kukaan ei vuosikausiin seurannut koulutusmääriä tai laskenut tulevia tarpeita. Varhaiskasvatuksen opettajia saattoi valmistua vuodessa vain muutamia kymmeniä yliopistoa kohden, Pakanen huomauttaa.
Helsingissä opettajien saatavuusongelmat johtuvat suurelta osin siitä, että palkat ovat surkeat.
Anitta Pakanen, Varhaiskasvatuksen opettajien liitto
Viime vuosina opiskelupaikkoja on lisätty, mutta varhaiskasvatuksen opettajia ei edelleenkään valmistu riittävästi. Lisäksi iso osa koulutuksen rahoituksesta on määräaikaista.
– Aloituspaikkoja on nyt noin tuhat vuodessa. Laskelmiemme mukaan niitä tulisi olla vuodessa 1400, jotta meillä on vuonna 2030 riittävästi varhaiskasvatuksen opettajia, Pakanen sanoo.
VOL on arvioinut, että koulutuspaikkojen lisääminen vaatisi valtiolta noin 2,3 miljoonan euron lisäpanostuksen vuodessa.
Miten tehdä rakenneuudistusta?
Vuoden 2018 varhaiskasvatuslain mukaan vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa päiväkodin opetus-, kasvatus- ja hoitohenkilöistä tulee olla varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja. Tästä määrästä vähintään puolet on oltava varhaiskasvatuksen opettajia. Kolmasosan henkilöstöstä tulee olla päteviä varhaiskasvatuksen lastenhoitajia.
Varhaiskasvatusjohtaja Kemppi sanoo, että henkilöstörakenteen muutos on merkittävä nykyiseen verrattuna.
– Ilman koulutusmäärien lisäämistä lain edellyttämä rakenneuudistus ei ole toteutettavissa Helsingissä – eikä muuallakaan. Aloituspaikkojen jaossa tulee ottaa huomioon, että pääkaupunkiseudulla tarve on suurin.
Kempin mielestä koulutuksessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Helsingissä on esimerkiksi edistetty oppisopimuksia, joilla päiväkotien työntekijät voivat pätevöityä lastenhoitajiksi. Monimuotokoulutuksessa lastenhoitajilla on puolestaan mahdollisuus kouluttautua työn ohessa varhaiskasvatuksen opettajaksi.
Pakanen kiirehtii koulutuksen lisäämistä myös siksi, että kutistuvista ikäluokista huolimatta varhaiskasvatuksen lapsimäärät kasvavat.
Kuntaliiton laskelmien mukaan varhaiskasvatuksessa olisi vuonna 2030 yli 13 000 lasta enemmän kuin vuonna 2019, jos osallistumisaste nousee 90 prosenttiin nykyisestä alle 80 prosentista.
Pakanen huomauttaa, että henkilöstöpula ei kosketa läheskään kaikkia päiväkoteja.
– Suomessa on kuntia, joissa päiväkodeissa ei ole rekrytointiongelmia. Niissä on panostettu palkkaukseen, työilmapiiriin, johtamiseen ja täydennyskoulutukseen, mikä näkyy työtyytyväisyydessä.
Jaksaminen kovalla koetuksella
Varhaiskasvatuksen työntekijöistä aiempaa useampi kokee työnsä fyysisesti ja henkisesti raskaaksi. Myös mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat vähentyneet.
Tämä käy ilmi työeläkevakuuttaja Kevan tuoreimmasta tutkimuksesta. Kaikista varhaiskasvatuksen työntekijöistä lähes neljännes arvioi, ettei heillä ole voimavaroja kohdata muutoksia ja haasteita työssään.
Oman haasteensa tuo varhaiskasvatuksen ammattilaisten kiihtyvä eläköityminen.
Katinka Lybäck, Keva
– Tulokset ovat menneet selvästi huonompaan suuntaan. Työkuormitus on noussut, Kevan tilastopäällikkö Katinka Lybäck sanoo.
Oman haasteensa päiväkotien henkilöstötilanteeseen tuo kiihtyvä eläköityminen. Kevan tämänhetkisten laskelmien mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana lastenhoitajia olisi jäämässä eläkkeelle noin 8 200, mikä on noin 28 prosenttia ammattiryhmän kokonaisvahvuudesta.
Varhaiskasvatuksen opettajia jäisi vastaavasti eläkkeelle noin 4 700, mikä on vajaat 26 prosenttia kokonaismäärästä.
– Päiväkotien johtajista peräti 45 prosenttia siirtyisi seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle. Suuri osuus johtuu siitä, että johtotehtäviin on edennyt usein uransa jälkipuoliskolla olevia ammattilaisia, Lybäck toteaa.
Miia Kempin mielestä varhaiskasvatuksen ongelmien ratkaisun pohjaksi tarvitaan tutkittua tietoa.
– Tarvitsemme väliarvioinnin varhaiskasvatuslaista. Tämän pohjalta kuntien ja valtion tulisi yhdessä pohtia tarvittavia toimia.
Eläköityminen kiihtyy kunta-alalla
Varhaiskasvatuksen henkilöstön kiihtyvä eläköityminen on osa kunta-alalla tapahtuvaa osaajakatoa, joka haastaa kunnat pohtimaan työn järjestämistä uudelleen. Samalla on mietittävä keinoja, joilla lähtijöiden tilalle houkutellaan uusia osaajia.
Kevan tuorein ennuste kertoo, että suurin osa tulevina vuosina eläkkeelle jäävistä tulee suurimmista ammattiryhmistä, kuten hoitaja- ja opettaja-ammateista.
Kymmenen vuoden aikana lähihoitajista eläkkeelle on siirtymässä noin 18 300 henkilöä, sairaanhoitajista noin 12 700 henkilöä ja peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajista noin 13 400 henkilöä.
Alueellisesti kunta-alan eläköityminen on lähivuosina voimakkainta Pohjois- ja Itä-Suomessa, pienintä Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.
Kunta-alan henkilöstön työeläkkeet rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perityillä eläkemaksuilla sekä eläkevarojen sijoitustuotoilla. Tulevaisuuden haasteista huolimatta kunta-alan eläkkeiden rahoitus on nykyisten arvioiden mukaan kestävällä pohjalla.
Keva-lain mukaisessa järjestelmässä joudutaan käyttämään yhä enemmän sijoitusten tuottoja ja tulevaisuudessa myös pääomia eläkkeiden rahoittamiseksi.
Eläketurvakeskuksen syksyllä 2022 julkaistun pitkän aikavälin laskelman mukaan Kevan jäsenyhteisöjen eläkemaksutaso on korkeampi kuin laskelmassa esitetty riittävä vakiomaksu. Toisaalta rahoitus on entistä selvemmin sijoitusten varassa, joten sijoitustuotoilla on suuri vaikutus tarvittavaan eläkemaksun tasoon.
Kuntatalouden ongelmat voivat kuitenkin heijastua eläkejärjestelmän rahoitukseen. Jos Kevan jäsenyhteisöjen henkilöstö vähenee, myös eläkemaksuja kertyy aiempaa vähemmän.
Eläkkeet jäävät alle keskiarvon
- Varhaiskasvatuksen opettajan palkka on työehtosopimuksen mukaan 2 568,34 euroa. Lastenhoitajan palkka 2 159,93 euroa kuukaudessa.
- Varhaiskasvatuksen opettajilla vanhuuseläke on keskimäärin noin 1 800 euroa kuukaudessa ja lastenhoitajilla keskimäärin 1 400–1 500 euroa. Kevan kokoamat tiedot koskevat vuonna 2021 eläkkeelle siirtyneitä varhaiskasvatuksen ammattilaisia.
- Kunta-alalla vanhuuseläke on keskimäärin noin 2 000 euroa.