Mikko Spolander soitti flyygeliä Helsingissä Steinway Piano Gallery -liikkeessä.

Talouden trimmaaja

Eläkejärjestelmä tarvitsee rahoituksen vakautta ja sukupolvien oikeudenmukaisuutta, sanoo valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander.

Flyygeli jytisee. Mikko Spolander juoksuttaa harmonioita ja eläytyy voimakkaasti. Chopinin valssi cis-mollista tanssii ja soi.

– Tämä on suosikkini.

Valtiovarainministeriön (VM) ylijohtaja, kansantalousosaston päällikkö on soittanut klassista lapsesta saakka. Erityisesti romantiikka puhuttelee: Chopinin lisäksi Tšaikovskin baletit ja Sibelius.

Mutta nyt työn alla on jotain aivan muuta, Bohemian Rhapsody.

– Tässä on sellaiset fortissimot, että tukka lähtee päästä, hän naurahtaa.

Freddie Mercuryn säveltämä rock-ooppera on omaperäinen melodraaman klassikko. Voi huoletta sanoa, että se ei ole velkaa kenellekään. Toisin kuin Suomen valtio.

Spolanderin mukaan Suomi putosi puusta finanssikriisin jälkeen. Vuonna 2008 kuuluimme julkista taloudenpitoa vertailtaessa vielä muiden Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden ryhmään. Nyt olemme lähempänä keskieurooppalaista kastia.

Myös maksussa oleviin eläkkeisiin pitäisi voida puuttua.

Talouskehitys on ollut heikkoa, ja velkaa on otettu kasvavien menojen katteeksi. Viime vuosien kriisisuma on heikentänyt tilannetta entisestään.

Valtiovarainministeriön joulukuussa julkaiseman virkamiespuheenvuoron mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on 9 miljardia euroa. Siitä olisi päästävä eroon kahden seuraavan hallituskauden aikana.

Tämä tarkoittaa valtion talouden huolellista nuotitusta: leikkauksia ja veronkorotuksia sekä työllisyyttä ja talouskasvua edistäviä rakenteellisia toimia. Spolanderin mukaan yhteiseen partituuriin tarvitaan kaikki – myös eläketurva.

– Eläkejärjestelmässä ei ole akuuttia ongelmaa. Mutta on löydettävissä muutamia ruuveja, joita voisi säätää.

– Olen vanhakantainen siinä mielessä, että mun maailmassa reaalikorko on olemassa ja velat joutuu maksamaan.

Tasaisempaa taakanjakoa

Spolander viittaa virkamiespuheenvuoron taustamuistioon, Eläkejärjestelmän vakaus ja sosiaalinen kestävyys, jossa on viiden kohdan kehityslista.

Muistion tilannekuva perustuu Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmiin: matalan syntyvyyden takia eläkemaksussa on korotuspainetta 2050-luvulta alkaen.

VM:n mukaan nykyiset vakauttajat, elinaikakerroin ja elinajanodotteeseen sidottu eläkeikä, eivät reagoi riittävästi riskeihin. Tarvitaan uusi vakautusmekanismi, joka jakaa esimerkiksi heikosta syntyvyydestä tai sijoitustuotoista aiheutuvan maksutaakan työikäisten ja eläkeläisten kesken.

Vakauttaja voisi olla esimerkiksi Ruotsin mallin kaltainen. Siinä eläkemaksu pysyy kiinteänä ja eläkkeet joustavat. Jos rahoituspohja alkaa heikentyä, eläkkeiden indeksikorotuksia jarrutetaan. Jos näkymät paranevat, myös indeksit ovat anteliaampia.

Jos taakkaa jaettaisiin tasaisemmin jo hyvissä ajoin, se lisäisi järjestelmän vakautta ja pitäisi verokiilan aisoissa.

– En halua ottaa kantaa kiinteän maksun tasoon tai siihen, onko juuri Ruotsin malli paras. Pointti on ennakoitavuus ja taakanjako. Myös maksussa oleviin eläkkeisiin pitäisi voida puuttua, Spolander sanoo.

Nykymuodossa rahoitustaakka on kokonaan nykyisten ja tulevien työikäisten harteilla, ja heidän saamansa vastine eläkemaksuille on huomattavasti suuria ikäluokkia pienempi.

Esimerkiksi vuosina 1945–1950 syntyneet saivat eläkemaksuilleen 4–5 prosentin sisäisen reaalituoton. 2000-luvulla syntyneiden vastaava tuotto uhkaa jäädä vajaaseen kahteen prosenttiin.

Spolanderin mukaan taantuma on todennäköinen, mutta se jää lyhytaikaiseksi ja vaisuksi.

– Pitää vähintään tunnistaa ja tunnustaa, että näin on. Jos sitten päätetään, että näin halutaan olevan, niin olkoon niin. Mutta päätös pitää sanoa ääneen, jotta nuoret tietävät, mitä odottaa.

Spolanderin mukaan uusi vakautusmekanismi olisi iso ja moniulotteinen eläkeuudistus, joka ravistelisi järjestelmän periaatteita.

Sellaisen läpivieminen vaatisi ”paljon kaffea ja tupakkaa”.

– Se on vuosien työ. Trimmaus on helpompi aloittaa rönsyistä.

Spolanderin lista

VM hakisi eläkejärjestelmään vakautta ja sosiaalista kestävyyttä näillä tavoin:

  • Rahoituspohjaan reagoiva automaattinen sopeutusmekanismi parantaisi eläkejärjestelmän kestävyyttä ja ennakoitavuutta.
  • Työkyvyttömyyseläkkeiden 60-vuotiaiden erityisharkinnasta voisi luopua.
  • Palkattomien aikojen karttumista (tutkintoon johtava opiskelu ja ansiosidonnainen työttömyyskorvaus) voisi luopua. Perhe-eläkkeitä voisi rajoittaa nykyistä laajemmin.
  • Työeläkejärjestelmän sijoitustuotot ovat heikkoja. Sääntelyä ja hyväksyttävää riskiä tulisi tarkastella kriittisesti ja etsiä parempia tuottoja.

Lähde: VM-muistio 8.12.2022

Back to basics

Karsittavilla rönsyillä Spolander tarkoittaa osaa palkattomien aikojen eläkekarttumista, kuten tutkinnosta ja ansiosidonnaisilta työttömyysjaksoilta kertyvää eläkettä.

Molemmat etuudet ovat ministeriön mielestä heikosti perusteltuja. Lisäksi ensin mainittu rahoitetaan valtion budjetista. Jälkimmäisestä luopuminen lisäisi VM-arvion mukaan työllisyyttä.

– Tässä on taustalla back to basics -ajattelu, työeläke kertyy työstä. Jos pitää etsiä säästökohteita, karsisin mieluummin rönsyjä, jotka eivät ole perusajatuksen mukaisia.

Jos pitää etsiä säästökohteita, karsisin mieluummin rönsyjä.

Eläketurvakeskuksen arvion mukaan palkattomilta ajoilta karttuneen eläkemenon osuus työeläkemenosta kasvaa yhdestä prosentista lähes seitsemään prosenttiin seuraavan 50 vuoden aikana.

Ansiosidonnaiselta kertyvän eläkkeen lakkauttaminen pienentäisi julkisen talouden menoja ja verokiilaa pitkällä aikavälillä. Aiemmin myönnetyt eläkeoikeudet pitäisi maksaa, mutta rahat kiertäisivät eri tavalla. Uudistus kasvattaisi työeläkemaksua, mutta pienentäisi työttömyysvakuutusmaksua vähintään yhtä paljon.

Spolanderin mukaan myös 60 vuotta täyttäneiden työkyvyttömyyseläkkeiden eritysharkinnasta voisi luopua. Säännöksen mukaan ikääntyneet pääsevät muita kevyemmin ehdoin työkyvyttömyyseläkkeelle.

VM arvioi, että myös erityisharkinnasta luopuminen lisäisi työllisyyttä.

– Tästä on OECD:kin huomauttanut Suomelle antamissaan suosituksissa. Näiden lisäksi työeläkejärjestelmän sijoitustuottoja ja niihin liittyviä riskejä tulisi tarkastella kriittisesti. Tuotot ovat selvästi heikompia kuin verrokeilla.

VM-muistiossa mainitaan ohimennen myös perhe-eläkkeiden nykyistä laajempi rajoittaminen. Tästä Spolanderilla ei kuitenkaan ole enempää sanottavaa.

Terveiset seuraavalle hallitukselle

Kuten todettu, Suomen julkinen talous on ajautunut kauas muista Pohjoismaista.

Vuonna 2008 Suomella (35 %) ja Ruotsilla (38 %) oli yhtä paljon velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2022 Suomen osuus on kaksikertaistunut 72 prosenttiin ja Ruotsin sulanut 32 prosenttiin.

Spolanderin mukaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä alkaa kiriä eroa umpeen. Nyt tarvitaan pitkäjänteinen visio tulevaisuuden Suomesta.

– Kaipaan johdonmukaista talouspolitiikkaa, jossa kansalaisille annettu palvelulupaus on sopusoinnussa yhteiskunnan voimavarojen ja niiden kasvattamismahdollisuuksien kanssa. Tulonmuodostuskykymme ei saa eksyä liian kauaksi muista Pohjoismaista.

VM esittää 800 miljoonan eläkeleikkausta

Valtiovarainministeriö (VM) otti hiljattain kantaa myös indeksien leikkaamiseen (Julkisen talouden meno- ja rakennekartoitus 6.3.2023).

VM:n mukaan 9 miljardin euron säästöjä ei voi tavoitella tarkastelematta indeksisidonnaisia menoja.

Kun työeläkkeet lasketaan mukaan, julkisella taloudella on 80 miljardia euroa indeksisidonnaisia menoja vuodessa. Eläkkeiden osuus menoista on 34 miljardia eli noin 40 prosenttia.

Ministeriön virkamiehet rajaisivat indeksileikkausten ulkopuolelle viimesijaiset etuudet, hyvinvointialueiden rahoituksen ja tuottavuutta lisäävät menot, kuten opetuksen, tutkimuksen ja koulutuksen.

Säästötoimenpiteenä VM esittää muun muassa työeläkkeiden indeksikorotusten pienentämistä yhdellä prosenttiyksiköllä koko vaalikauden ajaksi. Toimenpiteestä syntyisi säästöä noin 800 miljoonaa euroa.

Yhtenä ehdotuksena on myös työeläkkeiden indeksikorotusten pysyvä muutos, niin että eläkkeet seuraisivat vain kuluttajahintaindeksiä. Nykyään työeläkeindeksissä kuluttajahintojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Kansaneläkkeen indeksitarkistuksista VM ehdottaa luopumaan kokonaan.

Ministeriö korostaa, että raportin säästölaskelmat eivät ole suosituksia, vaan kokoelma erilaisia keinoja, joiden avulla puolueet voivat tasapainottaa alijäämäistä julkista taloutta.

Julkisen talouden meno- ja rakennekartoitus (VM 6.3.2023)
Indeksit turvaavat eläkkeen määrää (Työeläke.fi)

Mikko Spolander

  • Ikä: 55 vuotta
  • Työ: valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö
  • Koulutus: kauppatieteiden lisensiaatti
  • Onnellisuuden lähteet: tyttäret, oma kumppani, musiikki, hiihto, hauen kalastus hyvässä seurassa
  • Työelämän motto: Riittävän hyvä riittää.